Ylöjärvellä nelosluokkalaisten kieliryhmät syntyvät yleensä saksan ja ruotsin ympärille

Lisää rohkeutta kielivalintoihin

Alakoulun kolmasluokkalaiset ovat valintojen edessä. Juuri nyt pienet koululaiset pähkäilevät vanhempiensa kanssa, mitä kieliä he haluavat opiskella peruskoulun loppuun saakka. Ylöjärvellä on periaatteessa valittavissa neljä eri kieltä, mutta onko valintamahdollisuus sittenkään todellinen?
Ylöjärven alakoulujen oppilailla voi tulevaisuudessa olla jo yllättävän monta vierasta kieltä lukujärjestyksessä. (Arkistokuva)

Ylöjärven alakoulujen oppilailla voi tulevaisuudessa olla jo yllättävän monta vierasta kieltä lukujärjestyksessä. (Arkistokuva)

Alakoulun neljännellä luokalla voi alkaa opiskella valinnaista vierasta kieltä eli virallisesti A2-kieltä. Valintavaihtoehtoina ovat ranska, ruotsi, saksa ja venäjä. Englannin opiskeluhan alkaa kaikilla jo kolmannella luokalla.
Jos oppilas valitsee nyt A2-kielen, toteutuu peruskoulun kieliohjelma hänen kohdallaan tavallista laajempana.
Laaja kieliohjelma on varteenotettava vaihtoehto silloin, kun oppilaan luku- ja kirjoitustaidot ovat normaalit, läksyt tulevat tehdyksi ongelmitta ja koulutyö sujuu muutenkin mukavasti.
– Valinta on nyt vapaaehtoinen, mutta kannattaa muistaa, että valitun kielen opiskelu jatkuu peruskoulun loppuun saakka. Oppilaan ja hänen vanhempiensa kannattaa keskustella valinnasta opettajan kanssa. Oppilaan oma opettaja osaa kertoa, onko oppilaalla kapasiteettia, innostusta ja jaksamista lukea valinnaista kieltä, Ylöjärven opetuspäällikkö Leena Pöntynen sanoo.

Ruotsin opiskelu alkaa kuudennella

A2-kieltä ei ole tietenkään pakko valita neljännelle luokalle. Oppilas, joka jättää valinnan tekemättä ei, opiskele englannin ohella muita kieliä kolmannesta viidenteen luokalla.
Tämän jälkeen kahdeksannella luokalla on vielä mahdollista valita valinnaisena kielenä saksa, ranska, venäjä, latina tai espanja.
A2-kielen nelosluokalle valitseva oppilas opiskelee siis kuudennella luokalla jo kolmea kieltä, mikäli valinta ei nyt kohdistu ruotsiin.
Vuonna 2016 voimaan tulevan uuden opetussuunnitelman mukaisesti kuudennella luokalla alkaa toisen kotimaisen kielen eli ruotsin opiskelu. Kahdeksannella luokalla on sitten mahdollisuus valita itselleen vielä neljäs kieli.
– Uudessa opetussuunnitelmassa kieliopetusta tuodaan yhä enemmän alakoulun puolelle. Tilanne on aika jännittävä, sillä jos nyt valitsee ruotsin, niin kuudennella luokalla ei oppilaalle tule näillä näkymin mitään uutta kieltä, Leena Pöntynen toteaa.

Opetusryhmän koko kasvoi

Vaikka nyt kolmatta luokkaa käyvä oppilas valitsisi A2-kielen, hän ei voi vielä valinnan jälkeen olla varma, että valitun kielen opiskelu alkaa ensi syksynä.
Tämä johtuu siitä, että valinnaisen kielen opetusryhmä muodostetaan vasta sen jälkeen, kun saman kielen on samasta koulusta valinnut vähintään 16 oppilasta.
Tästä alarajasta tehtiin päätös vuosi sitten Ylöjärven koulutuslautakunnassa.
Etenkin pienissä kouluissa saattaa olla vaikea saada aikaiseksi riittävän suuria opetusryhmiä varsinkin silloin, kun kielivalinnat pirstoutuvat moneen eri kieleen.
– Oppilaiden huoltajien kannattaisi keskustella keskenään ja tehdä yhteistyötä. Olisi hyvä miettiä, voisivatko oppilaat valita keskenään samoja kieliä, opetuspäällikkö Pöntynen vinkkaa.
Toki kielivalinnan tehnyt oppilas voi hakeutua myös muuhun kuin hänelle osoitettuun lähikouluun, jos hänen valitsemalleen kielelle syntyy opetusryhmä toiselle koululle.
Tosin tässä tapauksessa Ylöjärven kaupunki ei kuitenkaan korvaa mahdollisia koulukuljetuskustannuksia.
Keskeytykset ja muutot haasteena
Veittijärven koulua käyvän kolmasluokkalaisen äiti Johanna Kepponen ihmettelee, miksi Ylöjärvellä opetusryhmän vaadittava koko nostettiin vuosi sitten 12:sta 16:een.
– Tuntuu erikoiselta, miksi tällaisessa asiassa säästetään. Tähänkään mennessä Veittijärven koulussa ei ole ollut kuin kerran ranskan ryhmä. Venäjän kielen ryhmää ei ole ollut kertaakaan. Asialle pitäisi ehdottomasti yrittää tehdä jotakin, Kepponen kehottaa.
Leena Pöntynen sanoo, että opetusryhmän kokoa on mietitty erilaisin perustein.
– Toisinaan oppimisvaikeuksien tai joidenkin muiden asioiden vuoksi valinnaisen kielen opiskelu halutaan keskeyttää. Jos ja kun samaan aikaan A2-kielen valinneita oppilaita muuttaa pois paikkakunnalta, yläkouluun saattaa siirtyä erittäin pieni ryhmä, jolle pitää järjestää jonkin kielen opetusta. Tällainen järjestely ei ole opetuksen järjestäjän kannalta järkevä. Lisäksi järjestely on kallis, Pöntynen selvittää.

Keskustelu herätettävä eloon

Opettaja Aila Lukin ottaa ensi syksynä uuden musiikkiluokan hoteisiinsa Vuorentaustassa.

Opettaja Aila Lukin ottaa ensi syksynä uuden musiikkiluokan hoteisiinsa Vuorentaustassa.

Johanna Kepponen näkee kielten opiskelun erittäin tärkeänä, vaikka kielitaito ei yksinään avaakaan ovia työmaailmaan. Kepponen toivoo, että kielivalinnoista käytäisiin Ylöjärvellä nykyistä laajempaa ja hedelmällisempää keskustelua.
– Kaikilla on valinnan vapaus, enkä halua tyrkyttää kenellekään mitään sellaista, mitä he eivät halua. Todellisia vaihtoehtoja olisi kuitenkin hyvä olla enemmän kuin saksa ja ruotsi.
Kepponen viittaa siihen, että useimmiten valinnaisen kielen opetusryhmät muodostuvat Ylöjärvellä nimenomaan saksan ja ruotsin ympärille.
Kepposen mielestä kaupunki voisi osoittaa olevansa ajan hermolla ja kannustaa oppilaita sekä heidän vanhempiaan valitsemaan hieman tavallista harvinaisempia kieliä.
– Esimerkiksi Kiina on jo nyt taloudellisessakin mielessä suurvalta, joten eikö kiinaa olisi hyvä opiskella? Lisäksi Espanjaa puhutaan kehittyvässä Latinalaisessa Amerikassa ja ranskaa isossa Afrikassa. Pitää myös muistaa, että Venäjällä asuu yli 140 miljoonaa ihmistä. Uskon, että näiden kielten taitajia tarvitaan Suomessa yhä enemmän, Kepponen sanoo.
Leena Pöntynen muistuttaa, että jos kieliä on valittavana liian paljon, valinnat saattavat hajautua entistä enemmän, eikä opetusryhmiä synny yhtä paljon kuin nyt.
Pöntynen on toki samaa mieltä Kepposen kanssa siitä, että tulevaisuudessa kielitaito ja kielellinen kommunikaatio ovat ihmiselle entistä merkittävämpiä taitoja.
Kepposen mukaan Ylöjärvelle voisi kehittää jonkinlaisen foorumin, missä vanhemmat voisivat keskustella kielivalinnoista.
– Voisi esimerkiksi perustaa asialle nettisivuston. Lisäksi ehdotan, että kouluihin järjestettäisiin harrastuspohjaisia kerhoja, joissa voisi opiskella niitä kieliä, joille ei synny opetusryhmiä, itse aikoinaan venäjää A-kielenä opiskellut Kepponen miettii.
Leena Pöntynen myöntää, että Ylöjärven on satsattava peruskoulun kieliohjelmaan yhä vahvemmin.
– Meidän on saatava laadukkaita kielenopettajia sekä opetusryhmiä, joita nämä opettajat voivat opettaa.

+++++
Neljännellä luokalla alkavan vapaaehtoisen vieraan kielen valinta on tehtävä viimeistään perjantaina 21. helmikuuta.
Myös musiikkipainotteiseen opetukseen on haettava viimeistään samana päivänä.
Hakulomakkeet löytyvät Ylöjärven kaupungin verkkosivuilta osoitteesta www.ylojarvi.fi/palvelut/koulutus.

Musiikkiluokalle Vuorentaustaan

Kielivalintojen lisäksi nykyiset kolmasluokkalaiset voivat halutessaan pohtia, onko heillä kenties halua osallistua musiikkipainotteiseen opetukseen.

Vuorentaustan koululla jatkuu musiikkipainotteinen opetus, johon oppilas voi osallistua neljänneltä luokalta alkaen. Kaikilla Ylöjärven kolmasluokkalaisilla on mahdollisuus hakeutua musiikkiluokalle.
Musiikkipainotteisessa opetuksessa opiskellaan laulua, soittoa ja musiikin perusteita. Lisäksi oppilailla on mahdollisuus luovaan musisointiin kerhojen kuoroissa ja bändeissä.
– Musiikkipainotteinen opetus sopii jokaiselle, jolla on innostusta musiikkia kohtaan. Oppilaan ei tarvitse etukäteen osata soittaa mitään. Musiikkiluokalla pääsee kokeilemaan kaikkia soittimia, joten ehkä sieltä löytyy kipinä soittamiseen, Vuorentaustan koulun rehtori Tapio Alppi sanoo.
Musiikkiluokalla musiikin tunteja on neljä viikossa. Kokonaistuntimäärä on neljännellä luokalla yhden tunnin suurempi kuin muilla neljäsluokkalaisilla. Vuosiluokilla viisi ja kuusi kokonaistuntimäärä on sama kuin muilla ikäluokan oppilailla.
– Musiikkiluokalla musiikkia on siis saman verran kuin vaikkapa matematiikkaa tai äidinkieltä. Ehdoton lähtökohta on se, että myös musiikkiluokan oppilaan pitää hoitaa kaikki aineet hyvin, Tapio Alppi muistuttaa.
Yhteistyötä
opiston kanssa
Alakoulun jälkeen musiikkiluokkalaisten musiikkipainotteinen opetus jatkuu Soppeenharjun koulussa, jonka nykyisistä seitsemänsistä luokista yksi on Vuorentaustan koulun kautta aikojen ensimmäinen musiikkiluokka.
– Yhteistyötä meidän ja Soppeenharjun koulun välillä kehitetään koko ajan. Teemme yhteisiä suunnitelmia ja esimerkiksi musikaaleja. Meidän musiikkiluokaltamme on siis suora polku yläkoulun musiikkipainotteiseen opetukseen, Alppi sanoo.
Vuorentaustassa musiikin perusopinnot toteutetaan yhteistyössä Länsi-Pirkanmaan Musiikkiopiston kanssa.
Yhteistyö tarkoittaa muun muassa sitä, että musiikin teorian perusteita opiskellaan jo koulun oppituntien aikana. Perusteet luetaan hyväksi Musiikkiopiston opiskelijoille.
Musiikkipainotteisessa opetuksessa keskeisellä sijalla ovat yhteissoitto ja bändisoittimet. Oppituntien aikana tehdään monenlaisia projekteja äänilevyistä ja musiikkivideoista konsertteihin ja musikaaleihin.
Musiikkiluokkien opettajat ovat musiikkiin erikoistuneita luokanopettajia ja monipuolisia musiikin taitajia. Lisäksi Musiikkiopiston opettajat käyvät pitämässä Vuorentaustan musiikkiluokille oppitunteja.
Ensi syksynä Vuorentaustassa aloittavan musiikkiluokan opettaja on Aila Lukin.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?