Konkari nostaa vuorovaikutustaidot opettajan tärkeimmäksi avuksi

Liki 37 vuotta opettajana toiminut rehtori Seppo Kuusela jättää työnsä tyytyväisenä miehenä.
Konkari on vakuuttunut yhtenäiskoulun toimivuudesta. Kuusela visioi ala- ja yläkoulun saman katon alle sijoittavaa mallia reippaasti aikaisemmin kuin Ylöjärvi perusti ensimmäisen yhtenäiskoulunsa. Kuusela iloitseekin siitä, että hänestä tuli uranuurtajan rehtori ja että hän sai näköalapaikan uuden luomiseen.

Rehtori Seppo Kuusela on tehnyt pitkän rupeaman koulun hyväksi. Hän on viihtynyt hyvin Ylöjärvellä, jolle hän antaa paljon kiitosta koulumyönteisyydestä. Ylöjärven Yhtenäiskoulu edustaa mallia, jonka pitkänlinjan ammattilainen soisi yleistyvän valtakunnassa.

Muistatteko, miten jotkut pelkäsivät, että Ylöjärven Yhtenäiskoulun perustaminen lisää kiusaamista ja että pienet koululaiset omaksuvat huonoja tapoja isommiltaan?
Rehtori Seppo Kuusela kiittää ja onnittelee ylöjärveläispäättäjiä, jotka vajaat kymmenen vuotta sitten rohkeasti perustivat kaupungin ensimmäisen yhtenäiskoulun Soppeenmäkeen.
Ylöjärven Yhtenäiskoulu aloitti toimintansa vuoden 2007 elokuussa.
Kuusela muistaa, miten hän oli omissa aivoriihissään kehitellyt ideaa ala- ja yläkoulun saman katon alle tuovasta yhtenäiskoulusta. Hän oli puhunut aivoituksiaan luottamushenkilöillekin. Malli kypsyi toteutukseen varsin ripeästi.
– Muistan päivän, jolloin uutinen kertoi, että Ylöjärvi avaa ensimmäisen yhtenäiskoulun ja että se tulee Kirkonkylän kouluun. Ajattelin, että sehän on minun pitkäaikainen työpaikkani. Iloitsin, kun minut siirrettiin uuden opinahjon johtoon, Kuusela kertoo.
Hän teroittaa aidosti toimivan yhtenäiskoulun tarkoittavan sitä, että toiminnot ovat yhdessä osoitteessa.
Kirkonkylän koulu remontoitiin ja laajennettiin. Suurhankkeen yhteydessä koko paikka muutti täysin ilmeensä. Satsaukset toivat viihtyisät sekä ajanmukaiset tilat ja modernin tekniikan.
– Täällä on niin sanotusti rauta kunnossa, rehtori tilittää.
Hän antaa vuolaasti tunnustusta Ylöjärven kaupungille satsauksista koulujen voimavaroihin.
Kuusela toteaa, että yhteiskoulu on osoittanut vahvuutensa.
– Kun lapsi aloittaa kurahaalareissa ja lähtee  itsenäistyvänä nuorena, hän on saanut varttua yhdeksän vuoden opiskelurupeamansa ajan turvallisesti tutussa ympäristössä. Koululainen näkee saman henkilökunnan ja tottuu siihen, hän perustelee.
Kuusela muistuttaa, että pieni ihminen oppii ja omaksuu tapoja kaikkialla elämänpiirissään.
– En usko, että lapset ovat oppineet kouluyhteisössä sen enempää kielteisiä asioita kuin muuallakaan.

Oikeat tyypit opettajiksi

Lähes 37 vuotta opettajana toiminut Seppo Kuusela sanoo, että opettajuus on muuttunut hänen työkaudellaan.
Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että koulu on varmasti uudistunut aina tietyssä ajanjaksossa.
Konkari pohtii, että nuorena opettajana hän pääsi helpommalla kuin uraansa tällä hetkellä käynnistävät kollegat.
– 1970-luvulla vaatimukset olivat toisenlaiset kuin 2000-luvulla. Tuolloin opettaja oli pääasiassa tiedon jakaja. Tieto oli siis opettajan hallussa. Nyt tietoa on kaikkialla ylenpalttisesti. Vuosikymmenet sitten koulut olivat hyvin rauhallisia paikkoja, eikä niissä juuri tarvinnut turvautua kurinpidollisiin toimiin, hän perustelee.
Kuusela sanoo, että opettaja ammentaa koulutyöhön aina vallitsevasta ajasta sekä yhteiskunnallisesta tilanteesta.
– Kasvattaminen on säilynyt opettajan työkalupakissa. On kuitenkin muistettava, että koulu ja opettaja ovat kasvattajia muiden tahojen ohessa. Kodilla on avainasema.
Koulutyön kokonaisvaltaisen onnistumisen kärkitekijäksi Kuusela nostaa oikeat ja hyvät tyypit opettajina.
Hänen mielestään opettaja, jolla on vahvat vuorovaikutustaidot, pärjää, koska hän määrätietoisuudessaan henkii lempeyttä sekä rakkautta ja vastaavasti asettaa rajat.
– Opettajien laaja ikähaitari on myönteinen asia. Koululaiset saavat kosketuspintaa eri-ikäisiin ihmisiin.
– Opettajien sukupuolijakaumallakin on merkityksensä, mutta sitä ei tarvitse korostamalla painottaa. Nykyisin on runsaasti erilaisia perheitä. Niissä ei ole aina esimerkiksi toista vanhempaa. Jos kodista puuttuu mies- tai naisnäkökulma, niin on hyvä, että maailmankuvaansa rakentava lapsi kohtaa mallit koulussa.
Seppo Kuuselan mukaan koko koulun annin kannalta on merkityksellistä, että keskiössä oleva varttuva kansalainen kohtaa aikuisuuden monipuolisesti. Tämä synnyttää turvallisen ilmapiirin ja tukee lasta hänen kaikissa pyrkimyksissään.
Rehtori sanoo, että Pirkanmaalla opettajatilanne on ollut perinteisesti ylenpalttinen.
– Täällä on aina runsaasti hakijoita. Esimerkiksi meidän koulumme on saanut työskentelykulttuuriinsa sopivat ammattilaiset.
Kuusela huomauttaa, että opettajaksi haluavat tietävät varmasti, mikä heitä työelämässä odottaa.
– Jokainen seuraa vuosikaudet aitiopaikalta opettajien arkea pulpetin takaa, hän perustelee.

Yleissivistys ei rappeudu

– Suomalainen koulujärjestelmä tuottaa hyvää yleissivistystä, Seppo Kuusela vakuuttaa.
Rehtori sanoo, että juuri oppiaineiden monipuolisuus on ollut kautta aikojen koululaitoksemme valtti.
– Lisäksi kaikki oppilaat ovat koko tarjonnassa mukana.
Kuusela on luottavainen tulevaisuudenkin suhteen.
– Vaikka yhteiskunnassamme keskustellaan ajoittain joidenkin aineiden asemasta, kokonaistarjonnassa aina huolehditaan, että  asiat tulevat käsitellyiksi jonkin toisen aineen yhteydessä.
Ylöjärven Yhtenäiskoulu on arjessaan kohdannut rikkauden esimerkiksi eri uskontokuntiin kuuluvien uskonnonopetuksen järjestämisessä.
– Koulussamme on ollut perinteisesti paljon maahanmuuttajia. Olemme onnistuneet aina tarjoamaan hyvälaatuisen opetuksen.
– Liikunta on ja pysyy. Siinä kannattaisi seurata, mitä lajeja maailmalla on, ja tarttua niihin.

Lapset ovat mahtavia persoonia

Kun Seppo Kuusela jättää koulunsa ja työnsä siirtyäkseen eläkeläiseksi, hän haluaa juhlistaa hetkeä luistelemalla opinahjonsa koululaisten kanssa.
– Laitan itsekin luistimet jalkaani, jääkiekkoon vihkiytynyt rehtori innostuu.
Pitkän ja monipuolisen uran lapsien parissa tehnyt Kuusela nostaa koululaiset työnsä rikkaudeksi.
– He ovat aina mahtavia tyyppejä, hän kehuu.
Rehtori kiittää, että lapset ja nuoret ovat nykyään erittäin avoimia sekä alttiita vuorovaikutukselle.
– Pelon ilmapiiri on onneksi menneen talven lumia.
– Oppilaan aktiivisuus, rohkeus ja itsenäisyys ovat hyviä avuja. Koulu tukee niiden vahvistumista. On muistettava, että isossa kuvassa yhteiskuntamme arvostaa ja vaatii muun muassa yhteistyökykyä.

Viihteen runsaus haastaa koulunkin

Globaali maailma pursuaa joka tuutista viihdettä.
Valtakunnan mittasuhteessa oppilasmäärältään hyvin isoa koulua johtava Seppo Kuusela kertoo pohtineensa lukuisia kertoja, miten viihde ilmiönä otetaan huomioon koulun arjessa, koska lapset kohtaavat viihteen maailman muun muassa kodeissaan sekä vapaa-aikanaan.
– Koulun lähestymistapa voi liittyä esimerkiksi vaanivaan vaaraan. Miten käytän fiksusti kaikkea tekniikkaa ja sen tarjoamaa maailmaa? Koululla voi olla tervetullut rooli myös kyseenalaistamisen herättäjänä.
Kuusela korostaa, että koulun tehtävä on siirtää lapsi hyvin tiedon eväin aikuisuuden kynnykselle.
– Jo tästäkin syystä tietotekniikkaa ei voi pyyhkäistä arjesta pois.