Vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Pertti Johanssonia huolettaa Ylöjärven velkaantuminen

”Ei ole kohtuutonta vaatia lainausmaksua”

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Pertti Johansson sai pari viikkoa sitten aikaiseksi pienehkön kohun, kun hän kertoi Ylöjärven Uutisissa näkemyksiään kirjaston maksuttomuudesta.
Nyt Johansson avaa ja perustelee ajatuksiaan aiempaa laajemmin. Johansson haluaa tehdä selväksi, että ajatukset ovat hänen omiaan ja etteivät ne edusta perussuomalaisten valtuustoryhmän näkemyksiä.
Pertti Johanssonin mukaan kirjastosta ei enää tänä päivänä etsitä yhtä paljon tietoa kuin edellisinä vuosikymmeninä. Tarvittava tieto kaivetaan nykyään internetistä.

Pertti Johanssonin mukaan kirjastosta ei enää tänä päivänä etsitä yhtä paljon tietoa kuin edellisinä vuosikymmeninä. Tarvittava tieto kaivetaan nykyään internetistä.

– Ihmettelen sitä, pitääkö yhteiskunnan ostaa keski-ikäisille naisille rakkausromaaneja. Kirjasto on siis mielestäni yliarvostettu paikka, eikä sinne tarvitsisi sijoittaa hirveitä summia.
Näin Johansson sanoi 9. tammikuuta ilmestyneessä paikallislehdessä.

Vaikeita ja kipeitä leikkauksia

Johansson haluaa aluksi nostaa esiin sen tosiasian, että Ylöjärvellä on jouduttu tekemään kipeitä päätöksiä melko kriittisistä palveluista.
– Ensinnäkin Ylöjärven kaupungin lastensuojelun päivystysyksiköltä, perhetukikeskus Kiirukselta leikattiin 150 000 euroa, vaikka sen toiminnasta oli saatu erittäin hyviä kokemuksia. Kiiruksen merkitys lähipalveluna on erittäin suuri, Johansson sanoo.
Hän ihmettelee myös sitä, että samaan aikaan Viljakkalan terveysaseman alasajo ei näyttänyt kiinnostavan kovinkaan montaa päättäjää, vaikka terveysasemakin on ihmisille tärkeä lähipalvelu.
– Lisäksi eläkeläisten ateriapalvelun hinta on noussut muutamassa vuodessa noin viidestä eurosta 8,5 euroon. Kaiken lisäksi ennen eläkeläiset saivat lämpimän aterian, mutta nyt se tuodaan kylmänä, Johansson selvittää ja jatkaa:
– Edellä mainitut asiat muistaen voimme miettiä, kuulostaako 1,7 miljoonaa euroa sopivalta summalta kirjaston käyttötaloudeksi.

Maksu etenkin viihdekirjallisuudesta

Pertti Johanssonin mukaan kirjastossa voitaisiin aivan hyvin ottaa käyttöön vastaava maksujärjestelmä kuin on käytössä esimerkiksi uudessa ja komeassa Ylöjärven uimahallissa.
– Jokainen uimahallin käyttäjä maksaa uimisestaan. Mielestäni ei siis olisi yhtään sitä ihmeellisempi asia maksaa myös kirjaston käytöstä. En siis pidä lainkaan kohtuuttomana, että kirjaston käyttäjät maksaisivat jonkinlaisen lainausmaksun, Johansson linjaa.
Johansson kuitenkin tähdentää, että jokainen ihminen maksaisi lainaamistaan kirjoista maksukykynsä mukaisesti.
– Maksu pitäisi periä etenkin niin kutsutusta viihdekirjallisuudesta. Toki eläkeläiset ja opiskelijat saisivat lainansa työssäkäyvää kuluttajaa edullisemmin. Lapsilta ei tietenkään perittäisi maksua lainkaan.
Johansson muistuttaa, että kirjastotoimeen on viime vuosina satsattu melkoiset määrät rahaa, vaikka kirjaston rooli on hänen mukaansa muuttunut vuosien saatossa.
Pääkirjasto Leija on yhä edelleen uusi ja upea. Sen lisäksi Viljakkalan ja Kurun kirjastot on uusittu.
– Sitten hankittiin vielä uusi kirjastoauto, vaikka vanhalla kirjastoautolla olisi voinut ajaa vielä kymmenen vuotta, Johansson sanoo.

Toiminnalle löydyttävä perusteet

Kaksi viikkoa sitten Johansson linjasi Ylöjärven Uutisissa mielipiteekseen myös sen, ettei työväenopistoon tarvitsisi pumpata rahaa nykyisellä tavalla.
– Mielestäni työväenopiston kurssitoimintaa pitäisi tarkastella selvästi aiempaa kriittisemmin. Vieroksun sellaista ajatusmallia, että kursseja järjestetään vain sen vuoksi, että saamme niiden avulla työväenopistolle runsaasti valtionosuutta, Johansson sanoo.
Hänen mukaansa yhteiskunnan ei pitäisi järjestää sellaisia palveluja, joilla ei ole selvää vaikuttavuutta.
– Kaikelle toiminnalle pitäisi olla perusteet. Toki työväenopisto toimii kirjastoa terveemmällä pohjalla, koska opiskelijat osallistuvat kustannuksiin kurssimaksuilla. Ja onhan työväenopistossa myös erittäin hyviä kursseja.

Uusia ajatuksia kaivataan

Ylöjärven pääkirjasto Leija avattiin marraskuussa 2002. Siellä poikkeaa päivittäin noin 900 ihmistä.

Ylöjärven pääkirjasto Leija avattiin marraskuussa 2002. Siellä poikkeaa päivittäin noin 900 ihmistä.

Kaupunginvaltuutettu Johansson haluaa ennen kaikkea lisätä edellä mainituilla avauksillaan poliittista keskustelua. Hänen mukaansa liian moni päättäjä jättää kertomatta ajatuksistaan, jos ne ovat poliittisesti arkoja.
Muun muassa tämän vuoksi Johansson on yrittänyt viedä vapaa-aikalautakunnan työtä entistä keskustelevampaan suuntaan.
– Pitäisi päästä eroon siitä, että kokouksiin mennään vain nopeasti hyväksymään virkamiesten valmistelemat päätökset ilman todellista keskustelua. Sen vuoksi meillä on nyt vapaa-aikalautakunnassa käytäntö, jonka mukaan kokoonnumme puoli tuntia ennen kokouksen alkua keskustelemaan alustavasti asioista, Johansson kertoo.
Hänen mukaansa vapaa-aikalautakunnassa on hyvä ilmapiiri.Lautakuntatyötä on tehty rakentavassa hengessä, vaikka äänestyksiltä ei olekaan vältytty, eikä pidäkään välttyä.
Johansson korostaa, että tänä päivänä ei voida tehdä asioita aina yhden ja saman tavan mukaisesti vain sen vuoksi, koska ennenkin on tehty niin.
– Ylöjärvi velkaantuu noin
30 000 euron päivävauhtia. Mikäli haluamme pitää itsenäisyytemme, meidän täytyy tehostaa toimintaamme ja lisätä asukkaiden omavastuuta palvelutuotannossa, perussuomalaisten valtuutettu sanoo.

Lapsille ei maksuja

Johanssonin mielestä jokaisen päättäjän pitäisi yrittää tuoda keskusteluun ja päätöksentekoon uudenlaista ajattelumallia ja uusia ideoita. Huonoja asioita pitää voida muuttaa.
– Joistakin hyvistä asioista kannattaa tietysti pitää myös kiinni. Filosofiani on se, että ala-ikäisten palveluiden pitäisi aina olla maksuttomia, ovat ne sitten kulttuuria, liikuntaa tai muuta nuorisotoimintaa, Johansson sanoo ja jatkaa:
– Älkää kysykö, mitä kaupunki voi tehdä hyväksenne, vaan kysykää, mitä te voitte tehdä kaupunkimme hyväksi.

Yksi kommentti

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?