Lukeminen maistuu makealta

Lukemisen palo lämmittää. Sen sytyttämiseen Vuorentaustan koulu ja muut pilottiopinahjot etsivät uusia keinoja. Paikallisessa koulussa on sukellettu kirjojen sivuille ja toisaalta tuotu sivujen sisältö elävään elämään.
Sirpa Lähteenmäki (vas.) ja Niina Järvensivu iloitsevat, että Vuorentaustan koulun oppilaat hääräävät mielellään koulunsa kirajstohyllyjen äärellä.

Sirpa Lähteenmäki (vas.) ja Niina Järvensivu iloitsevat, että Vuorentaustan koulun oppilaat hääräävät mielellään koulunsa kirajstohyllyjen äärellä.

400 kirjaa. Se on paljon se, mutta erityisen isolta moinen kirjapino tuntuu, kun kuulee, että se on kertynyt yhden kakkosluokan oppilaiden lukemista opuksista.
Tämä on vain yksi asia, joka on itänyt Vuorentaustan koulussa syksyllä alkaneesta Lukuinto-hankeen pilotista.
Hanke etsii uusia tapoja kehittää lukutaitoa ja herätellä lukuintoa. Pilotteihin osallistuu 32 koulu–kirjasto-paria eri puolilla Suomea. Ne kyntävät tietä tulevaan: Parit kokeilevat erilaisia reittejä tekstien syövereihin. Hyviksi todetut jutut poimitaan maan muille kouluille jaettaviksi.

Lasten ehdoin kirjojen polulla

Kirja kouraan, oppilas pulpetin ääreen ja tunti lukemista. Ehei, tätä pilotti ei ole ollut Vuorentaustassa.
Rauhallinen lukutuokio on toki yksi mukava tapa sukeltaa tekstiin, mutta pilotin juju on ollut saattaa oppilaat tarkastelemaan kirjoja lukuisilta kanteilta.
– Kun tekstejä tarkastellaan monipuolisesti, tajutaan, että vaikkapa laulujen sanatkin ovat tekstiä, erityisopettaja Niina Järvensivu selittää.
Niinpä vuorentaustalaisoppilaat ovat saaneet vieraikseen lukumummon ja -koiran, vierailleet kirjastossa, pukeneet kirjoja musiikin ja runojen muotoon ynnä tehneet monenmoista kivaa.
– Suurin tapahtuma oli Leijassa järjestetty iltatapahtuma, jonne tulivat myös vanhemmat, luokanopettaja Sirpa Lähteenmäki kertoo.
Vaikka hankkeen tarkoitus on tutustuttaa lapsia kaikenlaisiin teksteihin, Vuorentaustassa  pysyteltiin lähinnä kirjojen polulla. Netin syvyyksiin ei juuri pureuduttu.
– Minä opetan ekaluokkalaisia, joten lukeminen ja kuunteleminen ovat meille omempia kuin sähköinen puoli. Ekaluokkalaisilla menisi valtavasti aikaa jo kirjainten etsimiseen näppäimistöltä, Lähteenmäki perustelee.
Niin ikään aika tuli vastaan: kaikkea ei ehdi.
Kaksikon mielestä on kuitenkin tärkeää, että bittitekstejä tulvivassa nykymaailmassa harjoitellaan myös nettisisältöjen hallintaa.
– On opittava tietojen kriittistä tarkastelua, Lähteenmäki alleviivaa.
Opettajat nojasivat arkisiin tilanteisiin:
– Olemme lähteneet pienistä ja motivoivista jutuista. Esimerkiksi ekaluokkalaisten viidesluokkalaiset kummit toivat kouluun kirjoja, joista he pitivät pikkuisina, ja lukivat niitä pienemmilleen. Työmme on ollut lapsilähtöistä, Lähteenmäki kuvailee.
Ykköset ja vitoset olivat pilotin pääosassa, mutta koko koulukin osallistui osaan touhuista.
– Muistuttelimme myös opettajia lukemaan oppilaille ja tarttumaan kirjoihin vapaa-ajallaankin, pilottia vetänyt kaksikko sanoo.

Lukuinnon itua on kasteltava

Lukuinnon herättely tulee nyky-Suomessa tosi tarpeeseen.
Pisa-tutkimuksetkin ovat osoittaneet lukuharrastuksen vähentyneen ja lukutaidon heikentyneen.
Opettajakaksikko näkee, että lasten sisällä kyllä elää itu lukuintoon, mutta nykymaailma ei aina saa sitä kasvamaan.
– Meillä aikuisilla olisi mahdollisuuksien rajoissa innostaa lapsia lukemaan, mutta valitettavasti se jää meiltä usein tekemättä, luokanopettaja sanoo.
– En usko, että kukaan lapsi kieltäytyisi siitä, että hänelle luetaan, erityisopettaja lisää.
Opettajat toteavat, että nykyaikana moni vempele ja ajanviete vie tilaa kirjoilta.
– Kilpailu lasten ajasta on kova, Järvensivu huokaa.
Kaksikon mielestä hektinen sähköinen maailma kylvää toki hyvääkin: tiedonhaku- ja silmäilytaidot kehittyvät. Toisaalta bittiviidakolla on varjopuolensa. Kokonaisuuksien hahmottaminen ja pitkäjänteinen keskittyminen kuihtuvat.
Vuorentaustalaisopettajat ovat kuitenkin olleet onnellisessa asemassa. Heidän oppilaansa eivät ole kammoksuneet kirjoja.
– Olen ollut pitkään koulumme kirjastonhoitaja, ja lapset ovat lähteneet innokkaina mukaan kirjastotehtäviin. Heille on myös jäänyt into kirjoihin, Lähteenmäki kiittää.
Kollega myhäilee vieressä, että koulun kirjastotoiminta elää virkeästi, paljon virkeämmin kuin monessa muussa Ylöjärven opinahjossa.
– Erityisopettajana tietysti törmään siihen, että niille, joilla on lukivaikeuksia, on usein vaikeaa löytää juuri sopivaa kirjaa ja innostusta lukemiseen.

Lukemattomat lukemisen edut

– Lukeminen kehittää tunnetaitoja ja kykyä empatiaan. Ihmisestä tulee entistä aktiivisempi ja onnellisempi, erityisopettaja listaa.
Niin ikään luovuus, mielikuvitus ja keskittymiskyky ottavat askelia eteenpäin.
– Lukeminen tukee myös muistia, kun vaikkapa tarinaa jatketaan seuraavana päivänä, luokanopettaja huomauttaa.
Pilotin etu taas on se, että vaikka kaikki syksyn lukupuuhat olisi voitu tehdä ilman pilottiakin, on hanke rikastuttanut opettajien idealipasta ja tarjonnut koulutusta.

Pilotti vastaan avosylin

Lukutalkoot saivat Vuorentaustassa hyvän vastaanoton.
Oppilaat hyppäsivät kelkkaan innokkaina, eikä vastustelusta ollut opettajien mukaan tietoakaan.
Tässä Lähteenmäen mukaan avainsana on kohtuus. Mikä tahansa voi tympäistä, jos sitä tyrkytetään tauotta.
– Esimerkiksi 400 kirjan lukeminen on huikea saavutus. Asian julkistaminen ja luokan palkitseminen vain löivät löylyä kiukaalle, Lähteenmäki iloitsee.
Lukuinto näyttää ihan oikeasti kasvaneen. Siitä kertovat vaikkapa vanhemmilta tulleet viestit, joiden mukaan joulun lahjatoivelistoille on ilmestynyt mainintoja kirjoista.
Myös vanhemmat ovat tarttuneet syöttiin.
– Lukuintopasseista näkee, että vanhemmat ovat lukeneet lapsilleen, luokanopettaja toteaa.
Isät ja äidit ovat kiitelleet, että heille pidetty infotilaisuus herätteli näkemään, kuinka laaja ja tärkeä juttu lukeminen on.

Syksy sytytti innon, kevät kasvattaa sitä

Pilotin vetäminen on tiennyt vaivaa, mutta opettajat pitävät hanketta ahkeroinnin arvoisena.
Valtaosa tapahtumista järjestettiin syksyn aikana, jotta lukupuuhat ja -into lähtisivät rullaamaan omalla painollaan.
Keväällä on luvassa ainakin lasten kirjavinkkejä koulun info-tv:ssä. Suunnitelmia on maalattu myös satusuunnistuksesta.
– Jatkamme kirjojen tarkastelua tarinoiden, musiikin ja käsitöiden avulla, Järvensivu povaa.
Tarkoitus on myös jakaa pilotin hedelmiä muiden Ylöjärven koulujen kanssa.
– Oulun yliopiston väkeä tulee vierailulle. Väliraportin olemme jo tehneet, ja toukokuussa on loppuraportin aika, luokanopettaja sanoo.
Sitten voikin antaa lukuinnon vain kasvaa ja pulskistua.

Lukuinto-hanke

• Vuosina 2012–2015 järjestettävän hankkeen toteuttaa Oulun yliopisto. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa projektia.
• Tavoitteena on kehittää uusia toimintamalleja, joilla voi vahvistaa lasten ja nuorten lukuintoa sekä parantaa heidän luku- ja kirjoitustaitojaan.
• Tehtävälistalla on myös mediakasvatus.
• Eväitä annetaan niin opettajille, kasvattajille, kirjastoalan ammattilaisille kuin 6–16-vuotiaille lapsille.
• Pilotointijakso on vuosina 2013–2014. Tämän jälkeen koittaa valtakunnallinen monipuolisten lukutaitojen teemavuosi, jota vietetään syksystä 2014 kevääseen 2015. Pilottien poikimat hedelmät jaetaan koko Suomen kouluverkolle.

Lähde: lukuinto.fi

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?