Siivikkalalainen Suomen Säteilykontrolli haluaa nostaa esille arjen säteilyriskit

Mystisesti vaiettu säteilysalaisuus

Oletko tietoinen siitä, että sinulla on kenties taskussasi, työpöydälläsi tai jopa makuuhuoneessasi terveysriski? Matkapuhelin, wlan-tukiasema tai sähkökelloradio eivät ehkä itsessään ole kovin vaarallisia, mutta niistä lähtevä pitkäkestoinen säteilykuormitus saattaa sellaista olla. Kyse on ennen kaikkea sähkömagneettisen säteilyn kokonaisaltistuksesta. Onneksi riskit voi kuitenkin minimoida.
Kari Ahosen mittari kertoo, miten etenkin vanhoista puhelinlaitteista karkaa melkoinen määrä säteilyä ympäristöön.

Kari Ahosen mittari kertoo, miten etenkin vanhoista puhelinlaitteista karkaa melkoinen määrä säteilyä ympäristöön.

On hyvä muistaa, että esimerkiksi matkapuhelimet ovat kaksisuuntaisia mikroaaltoradioita, joiden käyttöturvallisuutta ei ole koskaan varsinaisesti testattu. Ihmiskehoon tai ihmisen aivoihin imeytyy noin puolet matkapuhelimen kulloisestakin säteilytehosta.
Maailman terveysjärjestön yhteydessä toimiva kansainvälinen syöpätutkimusvirasto luokitteli vuoden 2011 toukokuussa matkapuhelinten sähkömagneettisen säteilyn mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi.
Lisäksi useat laadukkaat tutkimukset viittaavat siihen, että matkapuhelimen käyttö lisää syöpäriskiä.
Tästä matkapuhelimen, ja myös muiden sähkölaitteiden, aiheuttamasta riskistä tiedetään erityisen paljon Ylöjärven Siivikkalassa, jossa toimii Mikko ja Sari Ahosen pyörittämä perheyritys Suomen Säteilykontrolli.
Suomen Säteilykontrolli mittaa asuntojen ja työpaikkojen säteilyarvoja. Yritys tekisi mielellään entistä enemmän yhteistyötä lääkärien ja lääkärikeskusten kanssa.
– Yrityksemme toimialue on aika eriskummallinen. Teemme tätä työtä siksi, että langattoman teknologian käyttö kasvaa koko ajan. Tämä valitettavasti tarkoittaa sitä, että ihmiset altistuvat yhä enemmän samanaikaisesti mikroaaltosäteilylle eli radiotaajuiselle säteilylle. Näemme selvästi trendin, jossa sairastuneiden määrä kasvaa, Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikössä tutkijana työskentelevä filosofian tohtori Mikko Ahonen selvittää.
Sari Ahonen ihmettelee, miten ihmiset saattavat pitää jopa makuuhuoneen pöydällä wlan-tukiasemaa. Hän ihmettelee myös, miten erityisesti ulkomailla naiset saattavat pitää kännykkää jopa rintaliiveissään.
– Lisäksi ihminen voi istua koko illan sohvalla ja pitää langatonta yhteyttä käyttävää tablet-tietokonetta sylissään. Nykyään altistutaan säteilylle usein 24 tuntia vuorokaudessa. Kuormitus on siis noussut ihan hillittömäksi, Sari Ahonen tuumaa.
Mikko Ahonen kertoo, että on olemassa tutkimusnäyttöä siitä, miten esimerkiksi säteilystä mahdollisesti johtuvat burnoutit, masentuneisuus, uupumus ja eritoten unihäiriöt ovat merkittävästi lisääntyneet viime vuosina.

Yllättävän arka aihe

Ahoset ovat puhuneet säteilyaltistuksesta jo melko pitkään. Silti edelleen aihe aiheuttaa tietyissä yhteyksissä ja tilanteissa hämmennystä.
– Kun nostamme jossakin tilanteessa esiin riskejä ja riskienhallintaa, sen jälkeen huoneeseen saattaa laskeutua täysi hiljaisuus. Tästä asiasta on maassamme vaiettu pitkään, eikä siitä ole saanut puhua virallisesti, Mikko Ahonen kertoo.
Säteilyriskejä ei ole nostettu kovin usein esiin myöskään mediassa.
– Perussyy tähän nähdäkseni on se, että joillakin isoilla mediakonserneilla on ristiinomistuksia mobiilialan yritysten kanssa. Lisäksi mediataloissa pelätään ristiriitaa mainostajien intressien kanssa, Mikko Ahonen sanoo.

Ratkaisu ei tule tiedemaailmasta

Kari Ahosella on kaapit täynnä erilaisia säteilymittareita.

Kari Ahosella on kaapit täynnä erilaisia säteilymittareita.

Paljon säteilyriskejä tutkinut Mikko Ahonen on huomannut, miten asian tutkimukseen on erittäin vaikea saada rahoitusta. Lisäksi kymmenien Ahosen tutkijakollegoiden työtä on häiritty ja haitattu Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Tämä johtuu siitä, että monen tahon taloudelliset edut ovat ristiriidassa mahdollisten säteilyriskien löytämisen ja havainnoinnin kanssa.
Ahosen mukaan ratkaisu asiaan saadaan tiedemaailman sijasta esimerkiksi vakuutusyhtiöiltä.
Esimerkiksi maailman suurimpiin vakuutusyhtiöihin kuuluva Swiss Re luokitteli viime vuonna sähkömagneettiset kentät eli radiotaajuisen säteilyn sekä matalataajuisten magneetti- ja sähkökenttien yhteisvaikutukset korkeimpaan seurattavaan riskiluokkaan.
– Tällaiset toimet alkavat varmasti pian vaikuttaa elinkeinoelämässä. Jo nyt tietyt yritykset eivät pysty vakuuttamaan työntekijöitään säteilyriskien osalta, Ahonen huomauttaa.
Erityisen mielenkiintoista on myös se, että vuonna 2012 Euroopan unionissa saatiin merkittävä ennakkotapaus, kun Italiassa korkein oikeus määräsi työntekijälle korvauksen työkännykän aiheuttamasta aivokasvaimesta.
– Juuri tällaisten tapausten vuoksi riskejä pitäisi alkaa hallita kaikkialla mahdollisimman pian. Jos säteilyriskeistä ei saa puhua, koko asia räjähtää käsiin, Mikko Ahonen sanoo.

Lapset suurimmassa vaarassa

Suomen Säteilykontrolli haluaa nostaa esille erityisesti lasten altistumisen säteilykuormitukselle. Siitä pitää olla erityisen huolissaan. Mikko Ahonen ihmettelee, miten esimerkiksi mobiililaitteita saa markkinoida lapsille ilman sääntelyä.
– Tupakkaa saa myydä vain aikuisille, mutta mikroaaltolelujen tarjoamisessa lapsille ei ole mitään rajoitusta. Myönnän, että tällaiset laitteet ovat äärettömän kiehtovia, mutta myös terveysriskit ovat suuret.
Mikko ja Sari Ahonen ovat jo viiden vuoden ajan kiertäneet suomalaisissa oppilaitoksissa kertomassa kännykänkäytön riskienhallinnasta.
Ahosten mukaan huolestuttavaa on se, että mobiilioppiminen on viime aikoina nostettu Suomessa jalustalle ilman minkäänlaista riskienhallintaa.
– Monessa paikassa halutaan maanisesti saada langatonta tekniikkaa kaikkialle luokkahuoneisiin. Näin tehdään siitä huolimatta, että lapsiin voi imeytyä ainakin kaksi kertaa niin paljon säteilyä kuin aikuisiin, Sari Ahonen kertoo.

Erilaiset raja-arvot

Sari Ahosen työpisteessä eivät säteilyarvot nouse. Mikään laite ei toimi langattomasti.

Sari Ahosen työpisteessä eivät säteilyarvot nouse. Mikään laite ei toimi langattomasti.

Sallitulle säteilyn määrälle annetaan tiettyjä raja-arvoja myös Suomessa. Toisaalta Mikko Ahosen mukaan esimerkiksi Venäjällä nämä raja-arvot ovat sata kertaa pienemmät kuin Suomessa.
– Meillä Suomessa raja-arvot perustuvat lämpövaikutuksiin. Eli jos säteily ei nosta lämpötilaa kehossa, ongelmaa ei ole. Venäjällä puolestaan raja-arvot perustuvat krooniseen kuormitukseen vuosien ajalta, Ahonen selvittää ja jatkaa:
– Minä ja iso tutkijakunta maailmalla vastustamme tällaista lämpöparadigmaa. Venäjällä säteilyriski nostetaan erityisesti esille. Heidän säteilyturvakeskuksensa esimerkiksi kehottaa, ettei raskaana oleva nainen käyttäisi kännykkää tai tablettia.
Mikko ja Sari Ahonen kuitenkin muistuttavat, etteivät he ole kieltämässä kännyköitä tai muita laitteita vaan että ovat keskustelemassa niiden järkevästä käytöstä.
– Kokonaisaltistusaika on tärkein mittari. Aina, kun pystyy katkaisemaan altistuksen säteilylle, se on hyväksi, Mikko Ahonen muistuttaa.
Säteilyn vaikutukset ovat aina yksilöllisiä. Jotkut ihmiset saattavat kestää säteilykuormitusta käsittämättömän paljon, kun taas toiset herkistyvät vähäisestäkin säteilymäärästä.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että nyt ollaan erilaisessa tilanteessa kuin vielä pari vuosikymmentä sitten. Langattomuus on tätä päivää.
– Nyt lapset altistuvat säteilylle jo vauvasta lähtien. Moni sanoo että historia näyttää, mitä tapahtuu. Me haluaisimme muuttaa tilannetta niin, että historia ei tässä tapauksessa näyttäisi, Sari Ahonen linjaa.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.