Siivikkalalainen Suomen Säteilykontrolli haluaa nostaa esille arjen säteilyriskit

Mystisesti vaiettu säteilysalaisuus

Oletko tietoinen siitä, että sinulla on kenties taskussasi, työpöydälläsi tai jopa makuuhuoneessasi terveysriski? Matkapuhelin, wlan-tukiasema tai sähkökelloradio eivät ehkä itsessään ole kovin vaarallisia, mutta niistä lähtevä pitkäkestoinen säteilykuormitus saattaa sellaista olla. Kyse on ennen kaikkea sähkömagneettisen säteilyn kokonaisaltistuksesta. Onneksi riskit voi kuitenkin minimoida.
Kari Ahosen mittari kertoo, miten etenkin vanhoista puhelinlaitteista karkaa melkoinen määrä säteilyä ympäristöön.

Kari Ahosen mittari kertoo, miten etenkin vanhoista puhelinlaitteista karkaa melkoinen määrä säteilyä ympäristöön.

On hyvä muistaa, että esimerkiksi matkapuhelimet ovat kaksisuuntaisia mikroaaltoradioita, joiden käyttöturvallisuutta ei ole koskaan varsinaisesti testattu. Ihmiskehoon tai ihmisen aivoihin imeytyy noin puolet matkapuhelimen kulloisestakin säteilytehosta.
Maailman terveysjärjestön yhteydessä toimiva kansainvälinen syöpätutkimusvirasto luokitteli vuoden 2011 toukokuussa matkapuhelinten sähkömagneettisen säteilyn mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi.
Lisäksi useat laadukkaat tutkimukset viittaavat siihen, että matkapuhelimen käyttö lisää syöpäriskiä.
Tästä matkapuhelimen, ja myös muiden sähkölaitteiden, aiheuttamasta riskistä tiedetään erityisen paljon Ylöjärven Siivikkalassa, jossa toimii Mikko ja Sari Ahosen pyörittämä perheyritys Suomen Säteilykontrolli.
Suomen Säteilykontrolli mittaa asuntojen ja työpaikkojen säteilyarvoja. Yritys tekisi mielellään entistä enemmän yhteistyötä lääkärien ja lääkärikeskusten kanssa.
– Yrityksemme toimialue on aika eriskummallinen. Teemme tätä työtä siksi, että langattoman teknologian käyttö kasvaa koko ajan. Tämä valitettavasti tarkoittaa sitä, että ihmiset altistuvat yhä enemmän samanaikaisesti mikroaaltosäteilylle eli radiotaajuiselle säteilylle. Näemme selvästi trendin, jossa sairastuneiden määrä kasvaa, Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikössä tutkijana työskentelevä filosofian tohtori Mikko Ahonen selvittää.
Sari Ahonen ihmettelee, miten ihmiset saattavat pitää jopa makuuhuoneen pöydällä wlan-tukiasemaa. Hän ihmettelee myös, miten erityisesti ulkomailla naiset saattavat pitää kännykkää jopa rintaliiveissään.
– Lisäksi ihminen voi istua koko illan sohvalla ja pitää langatonta yhteyttä käyttävää tablet-tietokonetta sylissään. Nykyään altistutaan säteilylle usein 24 tuntia vuorokaudessa. Kuormitus on siis noussut ihan hillittömäksi, Sari Ahonen tuumaa.
Mikko Ahonen kertoo, että on olemassa tutkimusnäyttöä siitä, miten esimerkiksi säteilystä mahdollisesti johtuvat burnoutit, masentuneisuus, uupumus ja eritoten unihäiriöt ovat merkittävästi lisääntyneet viime vuosina.

Yllättävän arka aihe

Ahoset ovat puhuneet säteilyaltistuksesta jo melko pitkään. Silti edelleen aihe aiheuttaa tietyissä yhteyksissä ja tilanteissa hämmennystä.
– Kun nostamme jossakin tilanteessa esiin riskejä ja riskienhallintaa, sen jälkeen huoneeseen saattaa laskeutua täysi hiljaisuus. Tästä asiasta on maassamme vaiettu pitkään, eikä siitä ole saanut puhua virallisesti, Mikko Ahonen kertoo.
Säteilyriskejä ei ole nostettu kovin usein esiin myöskään mediassa.
– Perussyy tähän nähdäkseni on se, että joillakin isoilla mediakonserneilla on ristiinomistuksia mobiilialan yritysten kanssa. Lisäksi mediataloissa pelätään ristiriitaa mainostajien intressien kanssa, Mikko Ahonen sanoo.

Ratkaisu ei tule tiedemaailmasta

Kari Ahosella on kaapit täynnä erilaisia säteilymittareita.

Kari Ahosella on kaapit täynnä erilaisia säteilymittareita.

Paljon säteilyriskejä tutkinut Mikko Ahonen on huomannut, miten asian tutkimukseen on erittäin vaikea saada rahoitusta. Lisäksi kymmenien Ahosen tutkijakollegoiden työtä on häiritty ja haitattu Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Tämä johtuu siitä, että monen tahon taloudelliset edut ovat ristiriidassa mahdollisten säteilyriskien löytämisen ja havainnoinnin kanssa.
Ahosen mukaan ratkaisu asiaan saadaan tiedemaailman sijasta esimerkiksi vakuutusyhtiöiltä.
Esimerkiksi maailman suurimpiin vakuutusyhtiöihin kuuluva Swiss Re luokitteli viime vuonna sähkömagneettiset kentät eli radiotaajuisen säteilyn sekä matalataajuisten magneetti- ja sähkökenttien yhteisvaikutukset korkeimpaan seurattavaan riskiluokkaan.
– Tällaiset toimet alkavat varmasti pian vaikuttaa elinkeinoelämässä. Jo nyt tietyt yritykset eivät pysty vakuuttamaan työntekijöitään säteilyriskien osalta, Ahonen huomauttaa.
Erityisen mielenkiintoista on myös se, että vuonna 2012 Euroopan unionissa saatiin merkittävä ennakkotapaus, kun Italiassa korkein oikeus määräsi työntekijälle korvauksen työkännykän aiheuttamasta aivokasvaimesta.
– Juuri tällaisten tapausten vuoksi riskejä pitäisi alkaa hallita kaikkialla mahdollisimman pian. Jos säteilyriskeistä ei saa puhua, koko asia räjähtää käsiin, Mikko Ahonen sanoo.

Lapset suurimmassa vaarassa

Suomen Säteilykontrolli haluaa nostaa esille erityisesti lasten altistumisen säteilykuormitukselle. Siitä pitää olla erityisen huolissaan. Mikko Ahonen ihmettelee, miten esimerkiksi mobiililaitteita saa markkinoida lapsille ilman sääntelyä.
– Tupakkaa saa myydä vain aikuisille, mutta mikroaaltolelujen tarjoamisessa lapsille ei ole mitään rajoitusta. Myönnän, että tällaiset laitteet ovat äärettömän kiehtovia, mutta myös terveysriskit ovat suuret.
Mikko ja Sari Ahonen ovat jo viiden vuoden ajan kiertäneet suomalaisissa oppilaitoksissa kertomassa kännykänkäytön riskienhallinnasta.
Ahosten mukaan huolestuttavaa on se, että mobiilioppiminen on viime aikoina nostettu Suomessa jalustalle ilman minkäänlaista riskienhallintaa.
– Monessa paikassa halutaan maanisesti saada langatonta tekniikkaa kaikkialle luokkahuoneisiin. Näin tehdään siitä huolimatta, että lapsiin voi imeytyä ainakin kaksi kertaa niin paljon säteilyä kuin aikuisiin, Sari Ahonen kertoo.

Erilaiset raja-arvot

Sari Ahosen työpisteessä eivät säteilyarvot nouse. Mikään laite ei toimi langattomasti.

Sari Ahosen työpisteessä eivät säteilyarvot nouse. Mikään laite ei toimi langattomasti.

Sallitulle säteilyn määrälle annetaan tiettyjä raja-arvoja myös Suomessa. Toisaalta Mikko Ahosen mukaan esimerkiksi Venäjällä nämä raja-arvot ovat sata kertaa pienemmät kuin Suomessa.
– Meillä Suomessa raja-arvot perustuvat lämpövaikutuksiin. Eli jos säteily ei nosta lämpötilaa kehossa, ongelmaa ei ole. Venäjällä puolestaan raja-arvot perustuvat krooniseen kuormitukseen vuosien ajalta, Ahonen selvittää ja jatkaa:
– Minä ja iso tutkijakunta maailmalla vastustamme tällaista lämpöparadigmaa. Venäjällä säteilyriski nostetaan erityisesti esille. Heidän säteilyturvakeskuksensa esimerkiksi kehottaa, ettei raskaana oleva nainen käyttäisi kännykkää tai tablettia.
Mikko ja Sari Ahonen kuitenkin muistuttavat, etteivät he ole kieltämässä kännyköitä tai muita laitteita vaan että ovat keskustelemassa niiden järkevästä käytöstä.
– Kokonaisaltistusaika on tärkein mittari. Aina, kun pystyy katkaisemaan altistuksen säteilylle, se on hyväksi, Mikko Ahonen muistuttaa.
Säteilyn vaikutukset ovat aina yksilöllisiä. Jotkut ihmiset saattavat kestää säteilykuormitusta käsittämättömän paljon, kun taas toiset herkistyvät vähäisestäkin säteilymäärästä.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että nyt ollaan erilaisessa tilanteessa kuin vielä pari vuosikymmentä sitten. Langattomuus on tätä päivää.
– Nyt lapset altistuvat säteilylle jo vauvasta lähtien. Moni sanoo että historia näyttää, mitä tapahtuu. Me haluaisimme muuttaa tilannetta niin, että historia ei tässä tapauksessa näyttäisi, Sari Ahonen linjaa.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?

Ideasta konkretiaan

Suomen Säteilykontrolli (Sustainable Mobile Oy) perustettiin vuonna 2008, mutta yrityksen varsinainen toiminta käynnistyi vasta vuoden 2009 lopussa.

Mikko Ahonen kiinnostui säteilyriskeistä vetäessään lasten mobiilioppimista koskevaa pilottia.
– Hype oli mieletön, ja huomasin, että jokin asia tässä ei täsmää. Yliopistolla näin tutkimustietokannoista artikkeleita sähkömagneettisen säteilyn terveysriskeistä, ja ne herättivät mielenkiintoni.
Samaan aikaan Ahonen tapasi lääkärin ja fysiologian professorin Osmo Hännisen, joka on eniten Suomessa puhunut lasten kännykänkäytön terveysriskeistä.
– Lopulta aloin kerätä informaatiota ja kyseenalaistaa asioita. Sitten ajattelin, että minun pitää tehdä jotakin konkreettista, ja syntyi ajatus omasta yrityksestä, Mikko Ahonen kertoo.
Ahonen halusi kuitenkin jatkaa tutkimustyötä yliopistolla, joten Nokialla matkapuhelinten parissa työskennellyt Sari Ahonen ryhtyi perheyrityksen toimitusjohtajaksi.
Nyt Sari hoitaa yrityksen käytännön asioita ja taloushallintoa. Mikolla on puolestaan yrityksessä asiantuntijarooli.
Suomen Säteilykontrolli on erikoistunut sähkömagneettisten kenttien mittauksiin ja tekee työtä entistä terveellisempien työpaikkojen, kotien ja koulujen hyväksi.
Lisäksi yritys keskittyy sähkömagneettisiin häiriöihin ja niiden pienentämiseen sähköverkossa.

Kommentit (9)

  1. Janne P

    Voisitte hiukan selvittää että onko Ylöjärvellä mitattu lainmukaisesti koulut ja päiväkodit. Niissä se suurin säteilyriski piilee .Radonista ja sen kiistattomasti vaaroista voisi olla hyvä tehdä pieni lehti artikkeli, jotta aikuiset heräävät varmistamaan jo hyvin tunnettua terveyden riskitekijää. Puhelimien säteily on todella pieni ongelma verrattuna tähän Suomessa vaiettuu. kansanterveydelliseen radon ongelmaan. Asiassa on paljon päättäjien salailua Pirkanmaalla, joten voisi saada hyvän jutun tehtyä…

    Vastaa
  2. jamo p

    Onko Ylöjärven uutiset seuraava magneetimedia? Seuraavaksi juttua ufoista ja enkeleistä ja yksisarvishoidoista?

    Vastaa
  3. Päivi

    Minulle tämä säteily asia on sulkeutunut todeksi tai näin olen alkanut uskoa kun sairastui 11/2016 . Huimaus ja lihasten ”jäykistymine” työpäivän aikana. Syksyllä jo ihmetteli kun en voinut pitää hopeakorua kaulallani. Se on ollut minulla n. 10 vuotta ja aina kaulalla mutta se alkoi tuntua pahalle. Tässä vaiheessa ei tiedetty mikä minua vaivaa. Jouduin sairauslomalle 5 kk:deksi. Välillä huono olo helpotti hieman. Jossain vaiheessa huomasin, että tuoksut tekevät huonon olon, kropan pistely, sisäinen tärinä ja huimaus. Pää on kuin olisi 5 numeroa liian pieni uimalakki päässä. Tarina on pitkä joten palaan tähän hetkeen. Siirryin etätöihin, Työskentelen tietokoneella, minulla on kaksi isoa näyttöä. Olen ihmetellyt kun minua pistelee heti kun aukaisen näytöt. Samoin ihmetteli kun hieroin aina hartioitani itse niin käteni poltteli ihoani. Myöhemmin alkoi vasemman käden ja hartioiden poltteli aivan kuin olisi nokkospuska iholla. Minulle ehdotettiin sähköyliherkkyyttä, en uskonut siihen. Tällä viikolla lääkäri laittoi sairauslomalle, käski sulkea kaikki sähkölaitteet. Kännykän Wi-Fi yhteyttä Käytän vain hetkittäin ja mobilidatan suljen myös. Oloni on parempi nyt, mutta ei Kai se voi heti korjaantua kun on vuosikausia sitä säteilyä saanut. Kaikesta sähköstä en ole luopunut, mutta nämä omat langattomat suljen ja käytän vaan pakosta nyt testauksen aikana. Voin kertoa että olen ollut tosi sairas ja joutunut luopumaan tosi paljosta, mutta periksi en anna. Uskokaa tai epäilkää se on minulle sama, itse tiedän ja tunnen oireeni.

    Vastaa
    • Anne P

      Päivi, sinulla vaikuttaisi olevan myös elohopeamyrkytys. Jos hampaissasi on amalgaamipaikkoja paljon, niistä kannattaisi päästä hallitusti ajan kanssa eroon hammaslääkärillä. Mieluummin biohammaslääkäri, jos mahdollista.

      Vastaa
    • Anne P

      Lihasten jäykistyminen taas viittaisi kasvinsuojeluaineisiin tai hyönteismyrkkyihin, jotka saavat aikaan Parkinson-tautia. Älkää ihmiset käyttäkö näitä myrkkyjä! Tietty kotilaboratoriohuume suoraan suoneen voi saada välittömän ja pysyvän Parkinsonin jo nuorelle ihmiselle (jäykistyminen/vapina) Yleensä siihen menee vuosikymmeniä.

      Vastaa
  4. Aa

    Ja taas pyritään rajoittamaan raskaana olevien naisten elämää. Jos lasten hyvinvointi kiinnostaa, niin koittaisitte vaikka ehkäistä syrjäytyneille ja nuorille syntyvien lapsien määrää. Toki fyysiset olot ovat tärkeitä, mutta sosiaalinen ympäristö on se, mikä määrittää elämän.

    Vastaa
  5. Mika

    Jos kännykän säteily olisi vaarallista niin eiköhän se jo näkyisi rajusti terveydenhuollossa ympäri maailmaa kun päivittäisiä heavy usereita on jo miljardeja.
    Juttu menee tosiaan yksisarvis/enkeli kategoriaan.

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>