Vihreys, vehreys ja sivuseudut. Siinä tiivistetysti ne asiat, jotka kiinnostavat turisteja Ylöjärvellä.
– Viime vuosi ei poikennut aiemmista vuosista juurikaan. Kuruun saimme jonkin verran lisää majoituspaikkoja, mutta muutoin mentiin aika tutulla kaavalla, Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n Tiina Rinne-Järvensivu summaa.
Elinkeinosihteerin virkaa hoitava nainen tietää mistä puhuu, sillä hän on puutarhakaupungin ainoa matkailuasioihin keskittynyt julkisen sektorin työntekijä. Rinne-Järvensivun mukaan Ylöjärvellä piisaa vetovoimaa.
– Merkittävimmät matkailukohteemme ovat Seitsemisen kansallispuisto ja Viljakkalan Haveri, hän arvioi.
– Seitsemisen kansallispuiston vierailijat ovat pääasiassa päiväkävijöitä, asiakasneuvoja Leena Hiltunen tietää. (Arkistokuva)
Ylöjärven ja Ikaalisten rajaseudulla sijaitsevalle Seitsemiselle viime vuosi oli tavallista vilkkaampi. Asiakasneuvoja Leena Hiltusen mukaan kaikkia kävijälukemia ei ole vielä ehditty ynnätä yhteen, mutta yleistuntuma on erittäin positiivinen.
– Vuonna 2012 kansallispuistomme maastoissa kulki yhteensä noin 38 000 vierasta ja luontokeskuksen kävijämäärä oli hieman alle 30 000. Viime vuoden lokakuuhun mennessä olimme jo viisi prosenttia näiden lukemien edellä, Hiltunen kertoo tyytyväisenä.
Seitsemisen menestyksekkäälle vuodelle on lukuisia syitä. Valtakunnallisen Suoverkosto Life -hankkeen tiimoilta Länsi-Aureen perukoilla vieraili viime toukokuussa peräti 27 koululaisryhmää, jotka antoivat vauhdikkaan startin kansallispuiston kesäkaudelle.
– Vuoden kohokohta oli Koveron kruununmetsätorpalla elokuun lopulla järjestetty perinnepäivä. Väkeä tuli paikalle niin paljon, ettemme pystyneet sitä edes laskemaan. Yleensä tapahtumaan saapuu hyvällä säällä noin 500 henkeä, mutta nyt mentiin reilusti sen yli, Hiltunen kertaa.
– Muutenkin säät olivat Seitsemiselle suosiolliset. Pari aiempaa kesää olivat todella helteisiä, mikä ei houkutellut ihmisiä metsäisiin maastoihimme. Viime vuonna oli sopivan viileää, asiakasneuvoja jatkaa.
Kanansiivet elvyttivät Kultahaverin
Siinä missä Seitsemisen kansallispuisto houkuttelee turisteja luonnolla, luottaa Viljakkalan Haveri ainutlaatuiseen kaivosmiljööseen. Vuonna 1960 suljettu entinen kultakaivos poiki aikoinaan ympärilleen monenlaista kiintoisaa nähtävää. Vanhan ajan mainaritunnelmaa hyödyntää bisneksissään muun muassa yrittäjä Markku Pyykkö.
– Viime vuosi oli lyhyesti sanottuna hiton hyvä. Yritykseni liikevaihto kasvoi yli 20 prosenttia entisestä, Kultahaverin Vapaa-aika Oy:tä pyörittävä Pyykkö myhäilee.
Monenlaisia vapaa-ajan palveluita turisteille kauppaava Pyykkö on erityisen ilahtunut ravintolansa kasvaneesta suosiosta. Pitkän linjan yrittäjä myöntää, että kanansiivistään tunnetun ruokapaikan myyntimäärät löivät hänet ällikällä.
Kultahaverin Vapaa-aika Oy:n isäntä Markku Pyykkö pohtii, myisikö hän sittenkään yritystään eteenpäin. Viime vuonna bisnes luisti suorastaan erinomaisesti. (Arkistokuva: Antti-Pekka Sonninen)
– Pelkästään elokuussa asiakkaita oli 30 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaiken lisäksi suuri osa kävijöistä oli kokonaan uusia, Pyykkö juttelee.
Yhteensä Haverissa myytiin viime vuonna noin 60 000 kanansiipeä. Se on Pyykön ravintolan uusi ennätys.
– En osaa äkkiseltään sanoa, miksi näin onnellisesti pääsi käymään. Kai vuosien määrätietoinen työ alkaa kantaa hedelmää ja puskaradio houkuttelee ruokailijoita käymään, yrittäjä naurahtaa.
Viime kesäkuussa Pyykkö tuskaili Ylöjärven Suvi -erikoislehden haastattelussa liiketoimintansa vaikeutta, mutta nyt miehellä on toinen ääni kellossa. Menestyksekäs vuosi on saanut hänet aprikoimaan, olisiko yritys sittenkin syytä pitää miehen omissa näpeissä myös jatkossa.
– Sanoin viime kesänä, että Kultahaverin Vapaa-aika on myynnissä. Virallisesti se on toki edelleen kaupan, mutta nyt menee niin tuskaisen hyvin, että asiaa pitää harkita uudestaan tarkkaan, hän pyörittelee.
Pinsiö heräsi jälleen eloon
Hieman Haveria ja Seitsemistä pienempiä matkailun vetonauloja löytyy Ylöjärveltä pilvin pimein. Elinkeinosihteeri Tiina Rinne-Järvensivun mukaan erityisiä piristymisen merkkejä osoitti viime vuonna Pinsiön kylä, jonka maataide nousi otsikoihin pitkin vuotta.
Pääasiassa Euroopan unionin rahoittama Strata-hanke kunnosti pitkään hiljaiseloa eläneet maataideteokset jälleen täyteen loistoonsa. Se huomattiin niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
– Kyllä teoksilla on nyt taas väkeä riittänyt. Eron entiseen huomaa jo paljaalla silmälläkin, paikallisen kylätoiminta- ja kulttuuriyhdistyksen Pinsiö-seuran puheenjohtaja Veli-Matti Alanen naurahtaa.
Tarkkoja lukuja maataidealueen kävijämääristä Alasella – sen paremmin kuin kellään muullakaan – ei ole esittää. Taideteoksilla kun ei ole aukioloaikoja tai pääsylippumaksuja.
– Järjestimmehän me siellä toki esimerkiksi Kissanpäivät-lastentapahtuman, joka oli yllättävän suosittu. Parin päivän aikana teoksilla oli välillä suorastaan tungosta, Alanen muistelee kesäkuista tempausta.
Puheenjohtaja arvioi, että Pinsiöön tuli vuoden mittaan turisteja eritoten Pirkanmaalta.
Nokian, Hämeenkyrön ja Ylöjärven raja-alueella sijaitsevan Pinsiön kylän maataideteokset kunnostettiin viime vuonna vanhaan loistoonsa. (Arkistokuva: Helka Pylkkö)
Ulkomaalaisia kävijöitäkin tosin tavattiin silloin tällöin.
– Pinsiön taideteosten suuri paradoksihan on, että ne tunnetaan parhaiten kotimaansa ulkopuolella. Viime vuonna tähän näytti tulevan jo hieman muutosta, Alanen toteaa.
Kulttuurikin kiinnosti
Kanta-Ylöjärvellä turistit vierailivat viime vuonna tutun satunnaisesti. Vieressä komeileva Tampereen maakuntakeskus vetää puoleensa vilinää ja vilskettä kaipaavat lomailijat, ja luonnon rauhaa haetaan useimmiten kauempaa kuin puutarhakaupungista.
Joitakin vetonauloja Ylöjärven keskusta-alueelta kuitenkin löytyi. Hyvinä esimerkkeinä näistä käyvät monenlaiset kulttuuritapahtumat, joista puutarhakaupungissa nautittiin jälleen kerran pitkin vuotta.
– Esimerkiksi Sami Pitkämön tähdittämä Kaupunkijazz ja Rantajätkät ry:n Tenavien Tohinat jäivät erityisesti minun mieleeni. Molemmissa oli mukavasti väkeä, kaupungin kulttuurisihteeri Minna Vallin muistelee.
Ylöjärven kulttuurielämän loppuvuoden kohokohta oli Vallinin mielestä Gildan ja Aronin yhteiskeikka kaupungintalon salissa. Tuolloin väkeä lappasi ovista sisään niin paljon, ettei kaikille kiinnostuneille ollut löytyä edes paikkaa.
Myös museoilla pyyhki totutun hyvin. Kurulaisessa Vänrikki Stoolin tuvassa päästiin juhlimaan jopa uutta kävijäennätystä.
– Mainitsemisen arvoinen on myös Viljakkalassa toimivan kesäteatterin Wimman hieno vuosi. Sielläkin tehtiin kuulemma uusi yleisöennätys, Vallin lisää.
Viimeisimmät kommentit