Jos kotikompostin pito tuntuu vaivalloiselta mutta biojätteen heittäminen kaatopaikalle riipaisee sisintä, ei tarvitse heittää toivoaan. Kenties sopiva vaihtoehto onkin naapureiden kesken muodostettu biokimppa, jonka maatuvat jätteet noutaa jäteauto.
Satu Ottman-Uitus halusi ryhtyä kierrättämään biojätettä, sillä hänen mielestään ihmisten on ajateltava tulevia sukupolvia ja heidän ympäristöään. Biokimppa tuntui naisesta näppärämmältä ratkaisulta kuin kotikomposti.
Kun omakotitalossa Siivikkalan siimeksessä asuva Satu Ottman-Uitus lähtee lenkille, hän nappaa hyppysiinsä pienen pussin pullollaan biojätettä.
Sen hän neppaa pihan pielessä nököttävään bioastiaan.
Saman tempun voi tehdä kuka tahansa perheenjäsenistä – tai lähinaapureista.
Ottman-Uituksen pihassa oleva bioastia ei nimittäin ole mikään perheen yksinoikeudella hankkima sammio. Se on biokimppa, yhteistuumin hankittu maatuvan jätteen kierrätysastia, jonka tyhjentää Pirkanmaan Jätehuollon auto.
Pieni riesa, ympäristön etu
Biokimppa on omakotitaloasujille räätälöity palvelu, jonka avulla taajamissakin asuvat saavat bioroskansa jäteyhtiön kierrätettäviksi.
Kimppaan voivat tarttua myös paritalojen tai pienrivitalojen asukit. Sen sijaan viiden tai tätä useamman asunnon taloyhtiöt ovat velvollisia järjestämään asukkailleen biojätekierrätyksen, joten asukkaiden ei tarvitse siitä murehtia.
Kun bioastian hankkii kimpassa naapureiden kanssa, säästyy omin voimin pidettävän kotikompostin riesoilta. Halutessaan biokimppaan voi osallistua vain talvella – kotikompostit kun tuppaavat jäätymään tuolloin.
Pirkanmaan Jätehuollon neuvoja Päivi Koro huomauttaa, että biokimppa voi olla tie ympäristöstä huolehtimiseen. Moni ei nimittäin viitsi ryhtyä kompostoimaan itse, joten ilman kimppaa biojätteet päätyisivät kaatopaikalle.
– Biojätteemme meni ennen kimppaa kaatopaikkajätteeseen. Oma kompostikin oli käynyt mielessä, mutta se jäi hankkimatta, kun meillä on toinenkin koti. Biokimppa tuntui omaa kompostia kätevämmältä ratkaisulta, Ottman-Uituskin kertoo.
– Kimpassa on myös taloudellinen etu. Kun kustannukset jaetaan, astian ylläpito tulee halvemmaksi kuin jos kiinteistö hankkisi sen yksin, Koro jatkaa.
Pirkanmaan Jätehuolto on tarjonnut biokimppapalveluaan yli kymmenen vuoden ajan.
– Ajatus palvelusta syntyi, kun Hervannassa oli 1990-luvun alussa korttelipihoja, joissa samalla pihalla oli useita taloyhtiöitä. Niillä oli yhteinen biojätteenkeräyskokeilu. Ryhdyimme miettimään, mikseivät omakotitalotkin voisi muodostaa kimppoja, jätehuoltoyhtiön viestintäpäällikkö Sinikka Jalo kertoo.
Kimppakierrätys ei kuitenkaan ole yksinomaan pirkanmaalaisen jätehuollon juttu, vaan on muitakin vastaavaa palvelua tarjoavia jätehuoltoyhtiöitä.
Kimppa muodostuu äkkiä
Ottman-Uitus bongasi palvelun jätehuoltoyhtiön tiedotuslehdestä. Nainen innostui ajatuksesta ja otti yhteyttä naapureihinsa.
– He lähtivät innostuneina mukaan. Ainoastaan pari naapuriperhettä jäi kimpan ulkopuolelle. Niistä ainakin yhdellä oli oma kompostiastiansa.
– Sen, joka aktivoituu, kannattaa olla heti yhteydessä Pirkanmaan Jätehuoltoon. Näin saa selville hintoihin, tyhjennysväleihin ynnä muihin liittyvät tiedot sekä sen, onko biokimppa mahdollinen kyseisten kiinteistöjen alueella, Päivi Koro vinkkaa.
Jätehuoltoyhtiö nimittäin järjestää palvelua vain 14 paikkakunnalla Pirkanmaalla. Mikäli kiinteistöt sijaitsevat kaukana jäteauton kulkureitistä, kimppapalvelulle voi koitua lisäkuluja.
– Haja-asutusalueella kimpan perustaminen ei ole enää järkevää, Koro puntaroi.
Kun Ottman-Uitus oli saanut koplan kasaan, hän täytti tilauslomakkeen ja lähetti sen jätehuoltoyhtiöön. Lomakkeen voi tilata yhtiöltä tai tulostaa yhtiön verkkosivuilta.
Ei kulunut aikaakaan, kun siivikkalalaisten pihassa jo lepäsi kierrätysastia.
Kimpan väki saa astian joko tilaamalla sen jätehuoltoyhtiöstä tai ostamalla sen itse vaikkapa rautakaupasta.
– Meiltä tilatut astiat toimitetaan viikossa tai parissa, Koro sanoo.
Astia on kiinteistöjen omaisuutta, mutta yhtiö pesee sen silti kahdesti vuodessa. Tämä sisältyy astian tyhjennyshintoihin.
– Kimppa oli hyvin yksinkertainen toteuttaa. En olisi hommaan lähtenytkään, jos olisi tuntunut, että se menee liian vaikeaksi, siivikkalalainen tuumaa.
Kulut jakoon
Kiinteistöt osallistuvat kimppaan haluamallaan prosenttiosuudella, ja myös laskutus määräytyy sen mukaan. Näin osallisuus jakautuu reilusti vaikkapa pariskunnan ja ison lapsiperheen kesken. Naapurit sopivat prosenttiosuudet keskenään.
Bioastian kulut laskutetaan kunkin kiinteistön omassa jätelaskussa. Kimpan isännän ei siis tarvitse ryhtyä laskutussouviin naapurustossaan.
Biokierrätyksen hinta vaihtelee kunnittain.
Ylöjärvellä 240-litraisen astian tyhjennys maksaa kerralta 6,32 euroa. 140-litrainen astia tyhjennetään 4,77 eurolla per kerta.
Astia tyhjennetään huhti–lokakuussa kerran viikossa. Muulloin tyhjennysväli voi olla kaksikin viikkoa, mikäli kimppa näin pyytää.
Palvelu otettu hyvin vastaan
Tällä haavaa Pirkanmaalla on 660 biokimppaa. Ylöjärven karttaa tipluttaa 30 porukkaa.
– Suosio on kasvanut, ja kyselyitä asiasta tulee usein asiakaspalveluumme, neuvoja kertoo.
Ottman-Uituksenkin naapurustossa kimppa on ryhtynyt rullaamaan kivasti. Pientä putsaustahan astia toisinaan vaatii, mutta vaiva on lopulta varsin pieni.
Hiukan päänvaivaa koitui kuitenkin astian sijoituspaikasta. Lopulta sammio päätyi Ottman-Uituksen pihan nurkalle. Paikka on kuitenkin vielä väliaikainen. Nainen kaavailee sijoittavansa astian hiukan nykyistä syrjempään ja rakennuttavansa sille kunnon betonialustan ja aidan.
– Se voi olla ihmisille kynnys, että he löytäisivät astialle paikan, viestintäpäällikkö Jalokin toteaa.
Muuten yhtiön saama palaute on ollut positiivista.
Jätehuoltoyhtiö on tiedottanut palvelusta aiempaa enemmän, mutta tarkoituksena ei ole ujuttaa sitä väkisin joka kolkkaan.
– Täytyy muistaa kotikompostointi, joka on hyvä vaihtoehto. Kun kompostoi itse, jätettä ei tarvitse kuljetella autoilla. Emme halua viestittää, että kaikkien tarvitsisi liittyä kimppaan, Koro juttelee.
Tulevaisuutta hän ei osaa vielä maalata tarkkaan, koska jätehuoltomääräykset uudistuvat Pirkanmaalla ensi vuonna eivätkä suunnitelmat ole vielä valmiit. Vielä tällä hetkellä biojätteen kierrätys on alle viiden asunnon taloyhtiöille ja omakotitaloille vapaaehtoista.
Biokimpan lisäksi sekajäteastian on perinteisesti voinut hankkia yhteistuumin. Halutessaan kiinteistöt voivat myös tiedustella, olisiko muun hyötyjätteen, kuten paperin, kartongin, metallin tai lasin kierrätys naapurikimpassa mahdollista.
Ottman-Uituksen porukalla onkin paperinkierrätysastia biosammion kupeessa.
Siivikkalalaisnainen pohtii, että myös muun jätteen keräys kotiportilta voisi kiinnostaa.
– Sen avulla ihmiset tulisivat kierrättäneeksi nykyistä paremmin, nainen veikkaa.
Viimeisimmät kommentit