Viime vuosi oli Ylöjärven kaupungin päättäjille raskain miesmuistiin. Helpotusta ei ole luvassa tänäkään vuonna, vaan edessä on isoja ja hankalia päätöksiä. Iso osa päätösten valmistelusta tapahtuu eri lautakunnissa, joissa kaupungin poliitikot vääntävät kättä ja tekevät mielestään mahdollisimman hyviä päätöksiä. Ylöjärven Uutiset otti selvää, minkälaisilla uudenvuodenlupauksilla lautakuntien puheenjohtajat lähtevät luotsaamaan ryhmiään haastavaan kevääseen.
Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Ossi Sippola lupaa, ettei mitään valmisteilla olevaa asiaa jätetä kesken.
Kaupungin teknisen osaston alaisuudessa toimivan teknisen lautakunnan kenties suurin voimainponnistus on tänä vuonna Siivikkalan koulun ja Ylöjärven urheilutalon laajennusten ja saneerausten loppuun saattaminen.
Maarakennuspuolella kiertoliittymiä tehdään lisää. Esimerkiksi Hallitien ja Elotien sekä Vanhan Kuruntien ja Viljakkalantien risteykseen rakennetaan kiertoliittymät.
Töitä riittää myös Niittylän alueella, jossa parinkymmenen omakotitontin kunnallistekniikka saatetaan kuntoon. Lisäksi Heinikon teollisuusalueen kymmenkunta teollisuustonttia sisältävä alue valmistellaan kunnallistekniikaltaan myyntikuntoon.
Teistä, metsistä, puistoista, urheilualueista, leikkikentistä, vedestä ja viemäreistä sekä eritoten liikenneturvallisuudesta on myös pidettävä huoli.
Teknisen lautakunnan puheenjohtajan Ossi Sippolan (kok.) mukaan liikenneturvallisuus on asialistan kärjessä joka vuosi.
– Pienetkin satsaukset riittävät liikenneturvallisuuden lisäämiseen, jos oivallukset ovat hyviä, Sippola sanoo.
Sippolan uudenvuodenlupaus on hänen mottonsa: Mitään tekemistä ei lopeteta kokonaan, vaan kaikkea jatketaan. Toisia asioita tehdään ehkä aiempaa vähemmän, ja osa hankkeista voidaan siirtää.
– Siirrettykin hanke tehdään tulevaisuudessa. Rahaa kuluu vähemmän, ja näin säästetään. Määrärahat ovat pienentyneet, ja siksi meidän on säästettävä. Säästöt näkyvät ja tuntuvat aina, mutta uudenvuodenlupaukseen kuulukoon se, että minimoimme vaikutukset niin vähäisiksi, että niitä kaupunkilainen tuskin huomaa, Sippola linjaa.
Perusturva pidettävä korkealla
Kaupungin perusturvaosaston alaisuudessa työskentelevän perusturvalautakunnan puheenjohtaja Kaija Järvinen (sd.) ei halua tehdä yltiöpäisiä lupauksia.
– Sen kuitenkin lupaan, että Ylöjärven perusturvan taso pyritään pitämään mahdollisimman korkeana talouden vaikeuksista huolimatta, Järvinen toteaa.
Hänen mukaansa perusturvalautakunta työskentelee tänä vuonna ennen kaikkea talouden tasapainottamiseksi perusturvan osalta.
– Lisäksi työtä aiheuttaa tietenkin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja kaikki se, mitä siitä seuraa, Järvinen sanoo.
Keskustelua hyvässä hengessä
Kaupungin sivistysosastoon Ylöjärvellä kuuluvat sekä koulutuslautakunta että vapaa-aikalautakunta.
Koulutuslautakunnan puheenjohtaja Tuomo Kaminen (ps.) lupaa, että hänen johtamansa ryhmä tekee kaiken niin hyvin kuin voi.
– Koulutuslautakunta on ollut erittäin keskustelevainen. Henki on ollut hyvä, ja pyrimme pitämään sen sellaisena. Myös yhteistyö virkamiesten kanssa on toiminut hyvin, Kaminen kertoo.
Hänen mukaansa eniten haasteita koulutuslautakunnalle asettaa Ylöjärven koulutilojen niukkuus. Kaupunki kasvaa nopeasti, eivätkä koulutilat meinaa riittää.
– Hyvä, että saimme Vanhan koulun tilanteen ratkaistua. Tilajärjestelyt ovat kuitenkin suuri haaste. Mitään muuta akuuttia ongelmaa ei nyt ole, mutta sellainen voi nousta tapetille yhtäkkiä, ja silloin meidän pitää reagoida, Kaminen muistuttaa.
Liikuntapaikkojen oltava kunnossa
Teknisen lautakunnan on seurattava Siivikkalan koulun laajennuksen valmistumista.
Vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Pertti Johansson (ps.) haluaa, että Ylöjärvellä pidetään tänäkin vuonna huolta erityisesti lasten ja nuorten liikuntapaikoista.
Niistä ei saisi Johanssonin mukaan leikata senttiäkään.
– Myös paikallisia urheiluseuroja pitää tukea. Jos seurojen vapaaehtoistoiminta loppuu sen takia, että kaupunki ei tunnu siitä välittävän, niin koko liikuntakulttuuri näivettyy, Johansson sanoo.
Johanssonin mukaan hänen on vaikea antaa uudenvuodenlupausta, koska kaupunki on niin monesti jyrännyt vapaa-aikalautakunnan linjaukset.
– Liikuntapaikkojen hoidosta haluaisin antaa lupauksen, mutta nyt liikuntapaikoistakin on leikattu. Toki lupaan, että vapaa-aikalautakunta tekee aina parhaansa ja että liikuntapaikkamaksut pysyvät kohtalaisina.
Johanssonin mukaan leikkauksia voitaisiin jatkossa kohdistaa esimerkiksi työväenopistoon ja kirjastoon.
– Mielestäni työväenopistoon ei tarvitsisi pumpata rahaa nykyisellä tavalla. Samoin ihmettelen sitä, pitääkö yhteiskunnan ostaa keski-ikäisille naisille rakkausromaaneja. Kirjasto on siis mielestäni yliarvostettu paikka, eikä sinne tarvitsisi sijoittaa hirveitä summia.
Kaavoituksen ympärillä tapahtuu
Ympäristölautakunta aikoo puolestaan keskittyä tänä vuonna valmistelussa olevien rakennusjärjestyksen muutosten saamiseksi oikeudenmukaisiksi koko kaupungin alueelle.
– Tavoite on, ettei muutoksilla enää rajoiteta lisää haja-asutusalueiden kehittymistä siten kuin kaavojen lievealueilla ja hajarakentamisen hallinnalla jo tehdään, ympäristölautakunnan puheenjohtaja Pekka Hietaniemi (kesk.) selvittää.
Hietaniemen mukaan kaavoituksessa pyritään kokonaisuuksien hallintaan siten, että tiedettäisiin, mitä päätettävien kaavojen ympärillä on ja mitä pitää suunnitella tehtäväksi tulevaisuudessa.
– Meidän pitää pyrkiä valmistelussa olevien kaavojen etenemisen ja niihin liittyvien sopimusten aktiiviseen seurantaan, jotta päätettäviksi tulevat kaavat ja niiden sisältö eivät enää tule täytenä yllätyksenä esityslistoilla.
Uudenvuodenlupauksenaan Pekka Hietaniemi sanoo pyrkivänsä vaikuttamaan siten, että tehtävät päätökset ja valmistelu ovat mahdollisimman oikeudenmukaisia myös yksittäisille kaupunkilaisille ja perheille.
Kaupunkilaiset mukaan
Asukaslautakunnan puheenjohtaja Jussi-Pekka Ahonen (sd.) lupaa, että asukaslautakunta tekee parhaansa, jotta kaupunkilaisten ääni kuuluu Ylöjärven päätöksenteossa yhä selkeämmin.
– Aiomme järjestää kuulemistilaisuuksia ja asukasiltoja, Ahonen linjaa.
Ahonen kertoo, että asukaslautakuntaa on moitittu, vaikka se on toiminut vasta vuoden. Hänen mukaansa on syytä muistaa, ettei asukaslautakunnalla ole päätösvaltaa toisin kuin muilla lautakunnilla.
– Meidän on itse otettava paikkamme kaupungin organisaatiossa, ja se vie aikaa. Meillä on kuitenkin erinomainen lautakunta, joka muodostuu motivoituneista jäsenistä ja kokeneista virkamiehistä, Ahonen sanoo.
Tänä vuonna asukaslautakunta pyrkii muokkaamaan kaupungin päätöksentekoa niin, että asukkaiden mielipide otettaisiin kunnolla huomioon jo asiaa suunniteltaessa.
– Tämä vaatii päätöksentekoon uusia toimintamalleja, ja kuten tiedämme, toimintamallit muuttuvat hitaasti. Tällä hetkellä suuret asiat eivät tule meidän tietoisuuteemme tai ne tulevat vasta sitten, kun vaikuttaminen on jo myöhäistä.
Asukaslautakunnalle suuri haaste on myös Tampereen kaupunkiseudun kuntarakenteeseen liittyvän asukaskuulemisen järjestäminen.
– Asia on käsiteltävä yhdessä kuntalaisten kanssa, sillä kyseessä on tähän mennessä suurin kuntakentän myllerrys, Ahonen sanoo ja lisää:
– Lisäksi luomme hyvät suhteet kaupungin eri päätöksentekoelimien kanssa ja lähdemme yhdessä suunnittelemaan aiempaa avoimempaa Ylöjärveä, jossa kaupunkilaisten ääni kantautuu päätöksentekijöille. Toivomme yhteydenottoja kaupunkilaisilta ja otamme vastaan kehitysehdotuksia sekä palautetta toiminnastamme.
Paljon asioita pöydällä
Lautakuntien ohella ison osan valmistelutyöstä kaupungissa tekee kaupunkikehitysjaosto, jonka tehtävänä on huolehtia kaupungin strategiaprosessista sekä strategisista ja poikkitoimialallisista kehityshankkeista.
Kaupunkikehitysjaoston tehtävänä on myös ohjata kaavoitusta, maankäytön suunnittelua, elinkeino-, maa- ja työllisyyspolitiikkaa sekä koordinoida kaupunkikonsernin toimintaa ja seutuyhteistyötä.
Kaupunkikehitysjaoston puheenjohtaja Mika Kotiranta (kok.) sanoo antavansa uudenvuodenlupaukseksi saman lupauksen, jonka hän antoi kunnallisvaaleissa.
– Yritän tehdä parhaani, Kotiranta toteaa.
Hänen mukaansa kaupunkikehitysjaosto käsittelee jokaisessa kolmen viikon välein pidettävässä kokouksessaan kaikkia tärkeitä asioita.
– Asioina pöydälle nousevat muun muassa kuntarakenneuudistus, sote-uudistus, Ylöjärven keskustan kehittäminen sekä maankäytön ja palveluiden suunnittelu- ja toteutusohjelman päivitys.
Lainaus:
Johanssonin (ps) mukaan leikkauksia voitaisiin jatkossa kohdistaa esimerkiksi työväenopistoon ja kirjastoon.
– Mielestäni työväenopistoon ei tarvitsisi pumpata rahaa nykyisellä tavalla. Samoin ihmettelen sitä, pitääkö yhteiskunnan ostaa keski-ikäisille naisille rakkausromaaneja. Kirjasto on siis mielestäni yliarvostettu paikka, eikä sinne tarvitsisi sijoittaa hirveitä summia.
Olen sivistynyt, suomalainen aikuinen mies ja käytän kirjastoa jatkuvasti paitsi lukeakseni kaunokirjallisuutta, myös tiedonhankintaan. Tiedän, että näin tekee myös hyvin suuri osa kuntamme – ja ympäristökunien – väestöstä. Kulttuurillemme olisi ERITTÄIN vahingollista, jos kirjastotoimintaa edes suunnitellaan supistettavaksi nykyisestä tasostaan.
Ei toisaalta ole mikään sattuma, että yllämainittu rasistinen (varokaa vain te kaikki ”keski-ikäiset naiset”) mielipide tulee puolueesta, jossa kaikenlainen tieto, oppiminen ja itsensä kehittäminen (=sivistäminen) näyttää täysin puuttuvan sen poliittisesta toiminnasta. Populismi ja kaikenlainen agitaatio saa polttoaineensa juuri tietämättömyydestä.
Säälittävää.
Minä myös kuvittelen olevani sivistynyt suomalainen aikuinen nainen ja käytän Ylöjärven kirjastoa jatkuvasti. Toista yliopistotason tutkintoa lukevana voin vakuuttaa, että kirjastossamme on erinomainen valikoima myös tieteellisiä kirjoja ja osaava henkilökunta.
Kirjastoa todellakin käytetään paljon sivistystarkoitukseen ja kirjasto kuuluu Suomen perustuslain mukaan kansalaisten sivistyksellisten oikeuksien piiriin. Tuntuu kerrassaan oudolta kommentilta kaupunkimme virkamieheltä, että sivistystä tarjoavaan paikkaan voitaisiin edes harkita määrärahojen supistuksia, etenkin, kun kaupungissamme on upouusi koulutuskeskuskin.
Opetusministeriön kansallisissa strategisissa painoalueissa kirjastotoiminta nähdään nimenomaan alueena, johon tulisi panostaa aikaisempaa enemmän erityisesti kunnallisella tasolla, jotta pystytään varmistamaan kansalaisten oppiminen ja osaaminen nykyisessä tieto – ja oppimisyhteiskunnassa. Aiheesta lisää: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm32.pdf?lang=fi
Joo, siinä on taas yksi persuluupää itsensä pelleksi tekemässä.
Naurettavia, kouluttamattomia ja sivistymättömiä moukkia koko puolue täynnä. Näille pölhöpopulisteille, rasisteille ja uusnatseille ei tule antaa mitään sijaa päätöksenteossa.
Olipa yllätys, mistä puolueesta tämäkin spedelausunto tuli. Nauroin jo iltalehden juttua ennen lukemistakin ja oli katsomattakin selvä minkä puolueen jäsenet jälleen hölmöilevät. Ja sieltähän se tuttuakin tutumpi (ps) taas ilmaantui, HAH HAH 😀 😀 😀
No eikö se nyt ole ihan itsestään selvää, että juoksu ja kranaatin, anteeksi pallon heitto ovat selkeästi tärkeämpiä ja hyödyllisempiä toimintoja kuin joidenkin tylsien kirjojen lukeminen. Niissä on niin vaikeita sanojakin, ettei niitä tällainen perustavallinen suomalainen ymmärrä. Kyllä asioilla nyt jokin järjestys pitää olla. Hyvä Pertti, tavataan kirjarovioilla!
Miksi 67 000 jäseninen Jääkiekkoliitto saa miljoonien eurojen piilotukea kunnilta, kun yhtä lajia varten rakennetaan kalliita halleja ja niitä ylläpidetään verovaroin? Mikä oikeuttaa tämän vääryyden niille reilulle 5,2 miljoonalle muulle veronmaksajalle, jotka eivät noissa halleissa edes käy liikuntaa harrastamassa? Eikö oikeus ja kohtuus olisi se, että näin marginaalinen urheilulaji hoitaisi itse velvoitteensa?
Voi Johansson parka, nyt tuli lausuttua melko ajattelemattomia julki. Itse käyn Ylöjärven kirjastossa kerran viikossa keskimäärin. Mutta en hae rakkausromaaneja vaan ihan muuta kirjallisuutta. Tai haen tietoa,jota ei aina löydy netistä.
Hän asettaa melko tarkoitushakuisesti kaksi asiaa vastakkain. Nuorison liikunnan ja kirjastotoiminnan. Totuushan tuossa liikunnan tukemisessa on, että yksi laji, eli jääkiekko on Suomessa suhteessa liian suuren saajan ja huomion kohteena.
Johanssonkin puhuu seurojen tukemisen lisäämisestä ja pelosta, että seurojen napaaehtoistoiminta näivettyy. Kuitenkin hän unohtaa, että monessa lajissa ja monella seuralla kustannukset/ nuori ovat 100-150 €/kuukausi ja kun ikää tulee niin summa kasvaa.
Ihmettelenkin, mihin seurat tarvitsevat niin julmetun isoja organisaatioita? Tottakai se maksaa, kun on muutama palkattu hommissa, toimisto/t vuokralla jne. Esim jalkapallossa juniorijoukkueiden valmentajille maksetaan erilaisia ”kulukorvauksia”. Siinä ei sitä talkoohenkeä näy.
Olisikohan Johanssonin syytä käydä Ylöjärven kirjastossa ja katsoa siellä miten sitä käytetään. Luulenpa, että hänenkin äänestäjistään kohtuu osa käyttää ko laitoksen palveluja.
Olisikohan syytä herätä ja valita seuraavissa vaaleissa valtuustoon muiden puolueiden jäseniä. Jos vaikka heillä olisi terveempi ajatusmaailma.
Perussuomalaisten viestihän on, että myös köyhät on otettava huomioon. Kuitenkin Johansson haluaa viedä ilmaisen tiedon pois köyhiltä (opiskelijat, työttömät, eläkeläiset, lapsiperheet) ja jättää sivistyksen vain eliitille, jolla on varaa ostaa omat kirjansa. Muistetaanpa tämä ensi kerralla vaalipäivänä.
Eihän johanssoni sanonut että hän haluaa viedä ilmaisen tiedon köyhiltä. Älä tarkoituksenhakuisesti vääristele puheita.
Hän vain haluaa vähentää kirjastoon myönnettäviä rahoja, eli vähemmän turhia kirjoja ja niiden sijaan ostettaisiin tietokirjallisuutta ja muuta hyödyllistä hömppäkirjallisuuden sijaan.
Kyllä huvittaa, että kirjastolla varaa myydä kärryllinen kirjoja pilkkahintaan jatkuvasti kirjoja täällä päin, ja myös ilmaiseksi ja paljon on uusiakin kirjoja. Ehkä olisi hyvä miettiä tarkemmin ostoja, ettei huonoja kirjoja tule ostettua.
Tosin itse en vähentäisisi kirjastosta varoja, mutta hömppäkirjallisuutta vähemmän ja sen tilalle tietokirjallisuutta.
Ja kiitos internetin nykyään ei olla riippuvaisia kirjastosta vaan voi ihmiset hakea netistäkin ilmaiseksi mielin määrin kirjoja.
Marko L:
Kirjastojen ja netin kuluttajana haluaisin tietää mistä minä löydän ”netistä ilmaiseksi mielin määrin kirjoja”?
Netista saa kirjoja ilmaiseksi lähinnä laittomasti, tai yli 100 vuotta vanhoja kirjoja eikä kai täällä perussuomalaiset(kaan) saa rikokseen ihmisiä yllyttää
Pertsalle: On myös lapsia, jotka haluaisivat harrastaa liikuntaa ja eri lajeja ihan vain liikkumisen riemusta, mutta eivät halua mihinkään seuroihin mukaan. Näille lapsille jää, toisenlaisten liikunta mahdollisuuksien puutteessa, se kaverien kanssa kotipihoissa pyöriminen -ja Aku Ankkojen lainaaminen kirjastosta.
On myös lapsia (ja aikuisia) joille lukeminen on tärkeää, viihdyttävää, rentouttavaa meluisan koulu- ja työpäivän/viikon jälkeen.
Tampereen ja Ylöjärven opisto yhdistyi, mistä seurasi että Ylöjärvellä opiston tunnit ja valikoima väheni entisestään. Valitettavasti meidän perhettä kiinnostavat tunnit on kaikki Tampereella. Viemme siis rahamme sinne, kun ohessa tulee käytyä kahvilla tai syömässä sekä matkalla kaupassa.
Eikö kuitenkin kannattaisi sijoittaa omaan paikkakuntaan ja sen erilaisiin toimiin? Sulkematta toinen toistaan pois?
Ps.Itse en harrasta urheiluseuroja enkä autourheilua, edes sitä taksiurheilua. Valitettavasti työ sanelee toisenlaiset määreet.
Tiedoksi johanssoneille ja muillekin Ylöjärven kunnankirjaston lainojen prosentuaalisesta jakautumisesta vuonna 2012.
Kaunokirjat, aikuiset 26,21 % , Tietokirjat, aikuiset 24,37 % , Kaunokirjat, lapset 44,11 % ,Tietokirjat, lapset 5,31 % .
Lainoista siis vain reilu neljännes on kaunokirjallisuuden lainoja. Jos kaikista lainaajista olisi vaikkapa kaksi kolmannesta naisia, niin naisten osuus kaunokirjallisuuden lainauksista olisi n. 18 %.
Ylöjärvellä kirjaston toimintakulut ovat 55 € per asukas. Ne jakaantuvat seuraavasti henkilöstökulut 55,04 % , kirjastoaineistokulut 12,13 % , tilakustannukset 24,13 % , muut kulut 8,70 % . Henkilöstö- ja aineistokuluissa Ylöjärvi on maan keskiarvoa, mutta tilaskustannukset ovat Ylöjärvellä muuta maata viisi prosenttia korkeammat.Tämän tiedon perusteella Johanssonin kannattaisi keskittyä kirjastoasioista vastaavassa lautakunnassaan sisäisten tilakustannusten alentamiseen.
Ja ehkä muutenkin olisi hyvä hankkia vähän enemmän tietoa asioista, joista lautakuntansa on vastuussa. Oletan, että kunnan viranhaltijat varmasti vastaavat mielellään.
Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastotietokanta
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-fi/perustilastot.aspx?AreaKey=Y2012T2N980
Hyvä kustannusselvitys, joka paljastaa henkilöstö- ja tilakulujen muodostavan n.80 % menoista. Tästä voi havaita säästökohteet: henkilöstön HR-toimet, työtehtävien kartoitus, lainausautomaation edelleen kehitys, ylimittaisten, huonosti suunniteltujen, energiasyöppöjen tilojen muutokset, uudelleen järjestelyt, aktiivikäyttötilojen pienentäminen, tavoitteena ilmastointi- lämmitys-jäähdytysenergian säästö. Pienellä muutoksella esim. lukusalin käyttötasoa ja aukioloa ( la-su, aukiolo) voisi pidentää. Siihen on erillinen ulko-ovikin valmiina, joten vain tilan erottaminen meluisasta isosta osasta olisi helppo rakentaa. Esim. löytyy ICT- sovelluksina, kirjasto-henkilökortilla toimivasta lainauksesta ja esim. lukusaliosaston itsepalvelutoiminasta.
Jos kaikkia välttämättömiä muutoksia , kustannussäästöjä, kunnallis-ay-poliitiisista syistä vastutetaan, tulee eteen toimintojen alasajo kunnan heikon tulopuolen vuoksi.