Kahden seuraavan vuoden aikana nähdään suuri määrä Ylöjärveäkin koskevia tärkeitä ratkaisuja, kun Pirkanmaan päättäjät pohtivat yhdessä koko seutukunnan maankäyttövalintoja. Maakuntavaltuusto hyväksyi Pirkanmaan liiton talousarvion ja -suunnitelman vuosille 2014–2016. Liitossa keskitytään nyt maakuntakaavoitukseen ja aluekehitystyöhön.
Tampereen ja koko seutukunnan liikennejärjestelyt ovat pohdinnan keskiössä, kun Pirkanmaan liitossa suunnitellaan maakuntakaavaa.
Maakuntavaltuustossa istuvien ylöjärveläispäättäjien mukaan tärkein linjaus seuraavina vuosina on se, minkälainen maankäyttövaihtoehto valitaan Pirkanmaan kehittämiseksi vuoteen 2040 asti.
Valmisteltavassa maakuntakaavan luonnoksessa esitetään linjaukset kaikkiin keskeisiin uusiin liikenneratkaisuihin maakunnassa sekä kommentoidaan niitä. Näitä ovat raideliikenne, valtatiet ja lentoliikenne.
Liikenne on tärkeä osa suunnittelua
Maankäyttövaihtoehtoja on työstetty viime keväästä alkaen kaikkiaan kahdeksassa työpajassa.
Jatkotyössä on mukana kaikkiaan neljä erilaista vaihtoehtoa. Syksyn aikana selvitettiin, millaisia vaikutuksia niillä on. Lisäksi on tunnistettu vaihtoehtojen toteutumiseen liittyviä epävarmuustekijöitä.
Vaihtoehdot on muodostettu siten, että ne ovat liikennejärjestelmän ja maankäytön suhteen loogisia kokonaisuuksia.
Kaikista neljästä maankäyttövaihtoehdosta on laadittu erikseen Tampereen ydinkaupunkiseutua koskeva tarkka tarkastelu, johon sisältyvät muun muassa liikennejärjestelmäkartat.
– Ylöjärven osalta pidän tärkeänä maakuntakaavan valmistelua ja kaavaluonnoksen periaateratkaisujen tekemistä. Liikenneyhteyksien ja maankäytön suunnittelu koskevat läheisesti Ylöjärveä. Ylöjärven ratayhteydet Tampereelle ja pohjoiseen tarvitsevat parannuksia, ylöjärveläinen kristillisdemokraattien maakuntavaltuutettu Veli-Matti Antila sanoo.
Ylöjärveläisen sosiaalidemokraattisen maakuntavaltuustoryhmän puheenjohtajan Seppo Peltolan mielestä Ylöjärven kannalta tärkeintä on huolehtia Mäkkylä-Teivaalan-alueen kaavoittamisesta. Se vaatii maakuntakaavan muuttamista.
– Mäkkylä-Teivaalan-alueelle voisi sijoittua 5 000–6 000 asukasta ja 500–1 000 työpaikkaa. Arviot perustuvat katuraitiotien valittuun linjaukseen. Myös Siivikkalan kasvu pitää määritellä maakuntakaavassa, Peltola muistuttaa.
Peltola kertoo, että sosiaalidemokraattisen maakuntavaltuustoryhmän mielestä haja-asutusalueiden rakentamista tulee ohjata kyläkeskuksiin niin kuin seutuhallitus on linjannut.
Lisäksi läntinen oikorata pitää merkitä kaavaan, jotta Ylöjärven maankäyttöratkaisut voivat edetä järkevästi.
– Myös Kirkonseudun ja Siltatien oikeat mitoitusperiaatteet pitää sisällyttää tulevaan maakuntakaavaan, Peltola toteaa.
Ainoa ylöjärveläinen maakuntahallituksen jäsen, vihreiden Minna Sorsa kertoo, että maakunnan liitto on tehnyt Länsi-Suomen maakuntien ja Ruotsin kanssa yhteistyötä Bothnia Corridor -hankkeen saamiseksi Euroopan unionin tuleviin ratahankkeisiin. Tämä tarkoittaa Ylöjärvellä niin kutsuttua oikorataa, jonka sijainnin valtuusto on linjannut.
– Kiinnostavaa kyllä, julkaistussa raideliikenteen selvityksessä radalle ei nähdä tarvetta. Toisaalta sen uusi sijoittelu voi olla keskeistä jopa lentokentän tulevaisuuden kannalta, Sorsa sanoo.
Ylöjärveläinen vasemmistoliiton maakuntavaltuustoryhmän puheenjohtaja Rauno Kesseli muistuttaa niin ikään, että Ylöjärveä koskee maankäytöllisesti erityisesti oikoradan mahdollinen rakentaminen.
– Pidän tärkeänä, että ratalinjaus voidaan perusteellisten selvitysten ja tutkimusten jälkeen piirtää maakuntakaavakartalle niin, että Ylöjärvellä voidaan laatia osayleiskaavoja ja asemakaavoja tietäen, miten oikorata niihin sijoittuu.
Kesseli muistuttaa, että maakuntakaava ja maakuntastrategia kulkevat käsi kädessä.
– On tärkeää, että näissä molemmissa asiakirjoissa huomioidaan Ylöjärven ydinkeskustan kehittämisen edellytykset niin asumisen, liikenteen, yritystonttien kuin liike-elämänkin kannalta. Täytyy pitää huoli myös siitä, etteivät Ylöjärven puhdas luonto ja erityisesti pohjavesi vaarannu maankäytössä.
Asukkaat mukaan pohdintaan
Jatkossa myös kaikki Pirkanmaan asukkaat pääsevät osalliseksi maakuntakaavatyöhön.
Laajaa vuorovaikutusta pyritään toteuttamaan järjestämällä alueellisia tilaisuuksia, joissa kaavatyön sisältöä esitellään Pirkanmaan kuntien asukkaille, viranhaltijoille ja luottamushenkilöille.
Tilaisuudet toteutetaan esimerkiksi kaikille avoimina kansalaisfoorumeina, joissa käydään paneelikeskustelun tyyppistä vuoropuhelua yleisökysymyksineen.
Haasteena on löytää kaavaratkaisu yli sadantuhannen uuden maakuntalaisen asumisen, palveluiden ja työn tarpeisiin.
Hankerahoituksesta pidettävä kiinni
Maakuntakaavan valmistelun ja maakuntastrategian suunnittelun lisäksi Pirkanmaan liitossa tehdään toki paljon muutakin tärkeää työtä.
Liitossa rakennetaan kuntien kanssa ehdotus maakunnan kokonaisrakenteesta, maakunnan eri osien menestymisen kannalta toimivista ratkaisuista ja luonnonvarojen käytön periaatteista.
Lisäksi liitto kokoaa vuosittain Pirkanmaan budjettitavoitteet asiakirjaan.
Siihen kootaan hankkeet ja asiat, jotka halutaan nostaa esille, kun valtiovalta rakentaa vuoden 2015 budjettia.
– Pirkanmaan liiton kautta kulkevat myös EU-rahat, joita kanavoidaan erilaisten hankkeiden kautta. Uusi hankerahoituskausi on alkamassa, ja on tärkeää, että Pirkanmaan liitto valvoo sitä, että maakuntamme saa osan vähenevistä hankerahoista, Rauno Kesseli muistuttaa.
Veli-Matti Antilan mukaan Pirkanmaan vetovoimaisuuden säilyttämiseksi ja kehittämiseksi on tehtävä kovasti työtä.
– Liiton toimitilaratkaisut ovat myös tärkeä hanke, jossa tavoitteena tulee nähdä Tampereen seudun ylikunnallisten toimijoiden yhteensijoittaminen ja hallinnon tehostaminen, Antila pohtii.
Minna Sorsan mielestä meneillään oleva kuntauudistus tulisi sijoittaa koko maakunnan tulevaisuuden hyvinvoinnin kysymykseksi. Asioita pitäisi siis katsoa aiempaa laajemmasta perspektiivistä.
Lisäksi Sorsan mielestä teollisuuden ja yrittäjien on löydettävä uusia suuntaviivoja ja innovaatioita.
– Pirkanmaa käy läpi työpaikkojen osalta rakennemuutosta. Samalla koulutussektori uusiutuu, mikä kytkeytyy vaikeisiin työllisyyden kysymyksiin.
Keskustelua hyvässä hengessä
Pirkanmaan kunnat maksavat maakunnan liitolle jäsenmaksuosuuksia, joita päätettiin olla korottamatta viime vuodesta. Maksuosuuksista kertyy yhteensä 3 402 707 euroa.
Ylöjärven osuus on 216 664 euroa. Summa on suurin Tampereen, Nokian ja Kangasalan jälkeen.
Vuoden 2014 alussa Pirkanmaan liitossa on vakinaisessa virassa tai toimessa 35 henkilöä. Määräaikaisia on yhdeksän henkilöä.
Projekteihin palkataan henkilöstöä tarpeen mukaan talousarvion ja ulkopuolisen rahoituksen puitteissa.
Ylöjärveläispäättäjien mukaan päätöksenteko sujuu maakuntavaltuustossa suhteellisen hyvin.
– Kotiin päin vetoa yritetään ilman muuta, koska esimerkiksi maakuntakaavassa on kyse maa-alueiden varauksista ja suunnittelusta. Äänestyksiä on sopivassa suhteessa, kun ottaa huomioon, että valtuutettuja on kaikista Pirkanmaan kunnista, Seppo Peltola kertoo.
Rauno Kesselin mukaan Tampereen kaupunkiseudun ja muun maakunnan edustajien puheenvuoroissa on nähtävissä selkeä ero.
– Tampereen seutukunnan edustajat näkevät tärkeäksi turvata veturin voimavarat, kun taas maakunnan edustajat puolustavat haja-asutusalueiden elinvoiman ylläpitoa. Näinhän sen pitää ollakin. Yhteinen päämäärä on kuitenkin, että Pirkanmaa säilyy maamme kakkosmaakuntana, Kesseli sanoo.
Myös Veli-Matti Antila on huomannut jonkin verran kotiin päin vetoa maakuntavaltuustossa käydyissä keskusteluissa.
– Näen kuitenkin itse päätöksenteossa Pirkanmaan edun nousevan tärkeimmäksi asiaksi, Antila toteaa.
Minna Sorsa muistuttaa, että maakuntahallituksessa jäsenet edustavat asiantuntijoina omia kuntiaan. Toki puoluepoliittiset linjaukset näkyvät keskusteluissa.
– Maakunnan sisällä haetaan kompromisseja ja parhaita mahdollisia ratkaisuja. Kun maakuntahallituksen edustajat ovat lisäksi omien kunnanhallitustensa edustajia, on tietyissä kysymyksissä kitkaakin, Sorsa kertoo.
Hänen mukaansa Tampereen kaupunkiseutu vaikuttaa keskusteluissa tällä hetkellä muuta maakuntaa vahvemmalta.
– Kuitenkin maakunnan kehityksessä tulisi katsoa koko maakunnan näkökulmaa eikä vain ydinkaupunkiseuta. Toisaalta kaupunkiseutu on koko alueen talouden veturi ja se on sitä myös kansallisesti.
Sorsan mukaan maakuntahallituksessa pitäisi miettiä nimenomaa kaikkien pirkanmaanlaisten etuja.
– Olemme lähivuosina hävinneet pelastuskeskuksen ja kansallisen tietoliikennekeskuksen sijannit toisiin maakuntiin, Sorsa muistuttaa.
Viimeisimmät kommentit