Seitsemän vuotta kestänyt Euroopan unionin rakennerahastokausi päättyy

EU-rahaa on riittänyt myös Ylöjärvelle

Miljoonia ja taas miljoonia EU-euroja on myönnetty ja käytetty seitsemän viime vuoden aikana erilaisiin hankkeisiin niin Suomessa, Pirkanmaalla kuin Ylöjärvellä. Kun Euroopan unionin rakennerahastokausi 2007–2013 nyt päättyy, on aika katsoa taustapeiliin ja tutkailla, mitä kaikkea EU-rahalla on saatu aikaan.
Euroopan unioni rahoittaa monenlaisia hankkeita, jotka perustuvat jäsenvaltioiden yhdessä asettamiin poliittisiin tavoitteisiin. (Kuva: Central Audiovisual Library of the European Commission)

Euroopan unioni rahoittaa monenlaisia hankkeita, jotka perustuvat jäsenvaltioiden yhdessä asettamiin poliittisiin tavoitteisiin. (Kuva: Central Audiovisual Library of the European Commission)

Ensin on syytä selvittää, mistä rahat tulevat ja minkälaisista summista on kyse.
Rahaa jaetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto).
Rahastojen taustalla on Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikka, jolla tasapainotetaan jäsenvaltioiden alueellisia eroja ja lievennetään niiden rakenneongelmia.
Alue- ja rakennepolitiikka perustuu EU:n rahastoista myönnettävään tukeen, johon liitetään aina myös kansallista rahoitusta.
Rakennerahastojen ideana on vahvistaa Euroopan ja sen alueiden kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Suomessa rakennerahasto-ohjelmien tavoitteena on muun muassa synnyttää uusia yrityksiä ja työpaikkoja, alentaa työttömyyttä, kehittää aluetaloutta, nostaa koulutustasoa sekä lisätä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.
Merkittävimmät Pirkanmaalla toteutettavat EU-ohjelmat ovat olleet Länsi-Suomen EAKR-ohjelma, Manner-Suomen ESR-ohjelma sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.
Esimerkiksi Länsi-Suomen EAKR-ohjelmaan kuuluvat Pirkanmaan lisäksi Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa.
Ohjelman julkinen rahoitus on 398 miljoonaa euroa, joista Euroopan unionin osuus on 159 miljoonaa euroa.
Manner-Suomen ESR-ohjelman julkinen kokonaisrahoitus on puolestaan suuruudeltaan noin 1 414 miljoonaa euroa, josta EU:lta tuleva rahoitus on yhteensä 615 miljoonaa euroa.

Minna Sorsa edustaa Ylöjärveä

Rahoitusta säännellään tietysti monin tavoin.
Jokaisessa maakunnassa toimii maakunnan yhteistyöryhmä (MYR), joka kokoaa maakunnassa toimivien vaikuttajatahojen edustajat yhteen. Yhteistyöryhmä hyväksyy vuosittain maakunnan yhteistyöasiakirjan (MYAK).
Tässä asiakirjassa jaetaan alueellisten EAKR- ja ESR -toimenpideohjelmien rahoitus eri rahoittajaviranomaisten kesken sekä sovitaan kehittämisen alueellisista ja sisällöllisistä painotuksista.
EAKR:n ja ESR:n hankkeiden julkisen rahoituksen osuus vuosina 2007–2013 on ollut Pirkanmaalla yhteensä noin 140 miljoonaa euroa. Summa sisältää EU:n, valtion ja kuntien rahoitusosuudet.
Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmään kuuluu 18 jäsentä ja puheenjohtaja.
Puheenjohtajana toimii maakuntahallituksen puheenjohtaja Harri Jaskari ja esittelijänä maakuntajohtaja Esa Halme.
Ylöjärven edustajana yhteistyöryhmässä on kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja Pirkanmaan Vihreä Liitto ry:n puheenjohtaja Minna Sorsa.

Monta esimerkkiä tuen saajista

Seitsemän viime vuoden aikana Ylöjärven kaupunki, paikalliset yritykset ja yhdistykset sekä tavalliset kaupunkilaiset ovat hyötyneet rakennerahastoista myönnetyistä varoista.
Hyödyt näkyvät jokapäiväisessä elämässä, vaikka niitä ei aina huomaa.
Moni yritys on saanut rahoitusta muun muassa erilaisiin liiketoiminnan kehittämisprojekteihin. Lisäksi usea yhdistys on voinut kehittää toimintaansa entistä vireämmäksi.
Samaan aikaan Euroopan sosiaalirahastosta on myönnetty suuria tukia kuntarajat ylittäviin seudullisiin hankkeisiin, joilla on esimerkiksi torjuttu nuorten syrjäytymistä tai tuettu vanhuspalveluja.
Näkyviä EU-rahaa saavia hankkeita Ylöjärvellä ovat olleet esimerkiksi Mikkolantie 32:n maaperän kunnostus, johon on myönnetty EU:n ja valtion rahoitusta yhteensä puoli miljoonaa euroa. Edellä mainittua pienempi vastaava tapaus on ollut esimerkiksi Haverin Piippulanrivin kunnostus, johon rahoitusta on myönnetty lähes 39 800 euroa.
Koulutukseen satsatuista EU-tuista esiin voi nostaa esimerkiksi Tampereen ammattiopiston Kurun toimipisteen saaman rahoituksen metsäkoneenkuljettajakoulutuksen simulaatio-opetukseen. Tukea tuli reilut 38 000 euroa.
Ylöjärveläisistä yrityksistä löytyy myös muutama rahoitusta saanut esimerkki.
Metallituotteita valmistava OP-Teräs Oy sai 48 500 euroa uuden liiketoiminnan kehittämiseen.
Hydrauliikkayritys Dynaset Oy sai 24 067 euroa ranskankielisen markkina-alueen selvittämiseen.
Ohutlevytuotteita valmistavalle Arvemet Oy:lle myönnettiin puolestaan reilut 60 000 euroa Aika-tuotteidensa vientiin.
Lisäksi esimerkiksi kurulainen Tampereen Kovakivi Oy sai paloittelusahan hankintaan 48 000 euroa.
Rakennerahastokauden aikana on tuettu kaikkiaan liki toistasataa jollakin tapaa Ylöjärveä koskettavaa hanketta.

Maaseutuunkin on satsattu

Maaseutukaan ei ole jäänyt ilman EU-rahaa. Pirkanmaalla raha tulee Manner-Suomen maaseutuohjelman kautta. Ohjelmaa rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.
Sen tavoitteita ovat elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyminen, ympäristön tilan parantaminen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön varmistaminen.
Yksi maaseuturahaston toimintalinjoista sisältää Leader-toimintaryhmät, jotka ovat ruohonjuuritason kehittämisyhdistyksiä. Ne rahoittavat maatalouteen liittyviä hankkeita ja myöntävät yritystukia. Suomessa on ollut tällä rakennerahastokaudella 56 paikallista toimintaryhmää.
Ylöjärvellä tällaisia toimijoita ovat Kantri ry ja Poko ry. Ne toteuttavat Leader-toimintaa osana Manner-Suomen maaseutuohjelmaa.
Leader-rahoituksesta on nauttinut esimerkiksi Vahannan Nuorisoseura, joka osittain rahoituksen avulla rakensi Vahannan nuorisoseurantaloon uuden laajennusosan. Edellisen kerran taloa laajennettiin myös Leader-rahoituksen turvin vuosina 2004–2007.
Myös Viljakkalan seurojentalon saneeraukseen on myönnetty Leader-rahaa.
Vastaavaa rahoitusta on tullut myös erilaisiin maaseutuhankkeisiin. Leader-rahoituksesta ovat hyötyneet muun muassa Ylöjärven matkailuyrittäjien yhteistyö-, tuotekehittämis- ja markkinointihanke Vihreä Sydän sekä Taistelijan talo -palveluyhdistyksen Pohjois-Kuru uuteen nousuun -hanke.
Lisäksi esimerkiksi Rantajätkät on saanut Leader-rahoitusta Live-Pullistuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen.
Euroopan unionin Leader-toimintaryhmän kattojärjestön ELARD:n suomalainen presidentti Petri Rinne muistuttaa, että Suomessa on ollut nyt päättyvällä rahastokaudella Euroopan kolmanneksi eniten tuettuja maatalousprojekteja henkilöä kohden. Vain Espanjassa ja Italiassa vastaavia projekteja on ollut enemmän. Suomen taakse jäävät siis esimerkiksi suurmaat Ranska ja Saksa.
– Pirkanmaalla on tuettu tällä rahastokaudella 990:tä Leader-hanketta, jotka ovat synnyttäneet 205 uutta yritystä, Rinne kertoo.

Aiempaa vähemmän rahaa käyttöön

Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylijohtaja Leena Vestala muistuttaa, että rakennerahastot eivät yksistään synnytä mitään uutta. Rahojen hyödyntämiseksi vaaditaan paljon työtä ja myös paikallista taloudellista satsausta.
– Kunnat ovat mukana hankkeissa henkilösatsauksilla ja myös omilla rahoillaan. Hankkeissa tarvitaan valtionhallinnon, maakunnan ja kuntien tiivistä yhteistyötä, Vestala sanoo.
Hänen mukaansa tuleva rakennerahastokausi 2014–2020 haastaa kaikki toimijat entistä läheisempään yhteistyöhön.
– Se haastaa suorastaan keksimään aivan uudenlaisia toimintatapoja tehdä asioita. Keksiminen vie meidät epämukavuusalueelle, mutta sehän vain kannustaa tekemään työtä.
Vestala muistuttaa vielä, että seuraavalla rakennerahastokaudella Suomen ja Pirkanmaan käyttöön tulee huomattavasti pienemmät resurssit kuin nyt päättyvällä kaudella on ollut.
– Tarkkoja eurolukuja ei ole vielä tiedossa, mutta se tiedetään, että resurssit pienenevät yli 40 prosentilla muualla paitsi maaseuturahaston puolella.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?