Ylöjärven kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden budjetin pitkin hampain

Kipeiden päätösten ilta

Kymmenkunta äänestystä, satoja puheenvuoroja ja lukematon määrä eri mielipiteitä. Niistä oli Ylöjärven kaupungin ensi vuoden talousarvion käsittely tehty.
Talouden madonluvut pakottivat kaupunginvaltuutetut jälleen kerran lukuisiin ikäviin päätöksiin. Selviytymisbudjetiksi luonnehditussa uudessa talousarviossa säästöjä haetaan tiheällä kammalla kaikkialta.
Tästä huolimatta odotettavissa on kolmas peräkkäinen alijäämäinen vuosi.
Vaikeat päätökset eivät synny ilman neuvotteluja. Ylöjärven kaupunginvaltuutetut käyttivät pitkän talousarviokokouksensa tauot keskustellen kanssavaltuutettujensa kanssa siitä, mistä kaupungin pitäisi oikein ensi vuonna säästää.

Vaikeat päätökset eivät synny ilman neuvotteluja. Ylöjärven kaupunginvaltuutetut käyttivät pitkän talousarviokokouksensa tauot keskustellen kanssavaltuutettujensa kanssa siitä, mistä kaupungin pitäisi oikein ensi vuonna säästää.

Viime viikon torstaina kaupungintalolle kerääntynyt Ylöjärven kaupunginvaltuusto tiesi jo ennakkoon, mitä vuoden viimeiseltä kokoukseltaan odottaa. Poikkeuksellisesti jo keskipäivällä alkanut istunto kulutti vaaleilla valittujen päättäjien istumalihaksia pidempään kuin yksikään vastaava kokous vuosikausiin.
Talousarvion käsittely oli muutamalle poliittiselle ryhmälle jo lähtökohtaisesti vaikea, sillä luvassa oli jälleen liuta kipeitä sopeuttamispäätöksiä. Vasemman laidan puolueet toivatkin jo avauspuheenvuoroissaan ilmi tyytymättömyytensä marraskuiseen päätökseen nostaa kaupungin tuloveroprosentti lukemaan 20,50.
– Ylöjärven olisi pitänyt tehdä säästötoimenpiteiden lisäksi rohkea korjausliike tulopuoleen. Jos olisimme nostaneet tuloveroa yhdellä prosenttiyksiköllä 20,75:een, olisi nyt odotettavissa oleva alijäämä vältetty, SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pasi Kallio huokasi.
Ainoa kaupunginhallituksen jo käsittelemän talousarvion purematta niellyt puolue oli kokoomus. Pitkän linjan päättäjä Mika Kotiranta (kok.) totesi, ettei hänen valtuustoryhmällään ollut arvioon mitään lisättävää tai toisaalta mitään siitä poistettavaakaan.
Muiden puolueiden vastustuksen myötä muutoksia kuitenkin tehtiin. Yhteensä ne toivat kaupungille lisäkuluja 85 000 euron verran.

Sivuterveysasemat kiinni kesäksi

Kaikkein eniten valtuutetuille harmaita hiuksia tuotti päätös Viljakkalan terveysaseman kohtalosta. Parituntisen debatin ja tunteikkaan äänestyksen jälkeen Elokaaressa sijaitseva asema päätettiin muuttaa ensi vuoden alussa lähipalvelupisteeksi. Tämä ratkaisu ja siihen johtaneet tapahtumat käsitellään verkkolehtemme toisessa jutussa.
Muutokset sosiaali- ja terveyspalveluihin eivät kuitenkaan jääneet tähän. Valtuutettujen kielenkantoja kirvoitti muun muassa ehdotus Kurun ja Viljakkalan terveysasemien sulkemisesta kesän ajaksi.
– Esitän, että näistä kesäsuluista luovuttaisiin. Molempien alueiden ihmiset tarvitsevat terveydenhoitoa ympäri vuoden, kesäasukkaista puhumattakaan, keskustan Minna Sarvijärvi linjasi.
Sarvijärven esitys sai paljon tukea taakseen, mutta aivan kaikki valtuutetut eivät sille lämmenneet. Mika Kotirannan mielestä valtuuston pitäisi tämänkaltaisissa asioissa luottaa viranhaltijoihin eikä viilata pilkkua. Sosiaali- ja terveysjohtaja Anne Santalahti puolestaan muistutti kesälääkäreiden rekrytoinnin vaikeudesta.
– Vaikka tämä kohta poistettaisiin säästölistalta, en pysty lupaamaan, että Kuruun ja Viljakkalaan saataisiin tarpeeksi pätevät lääkärin sijaiset, Santalahti totesi.
Äänestys kesäsuluista oli lopulta äärimmäisen tiukka. Lukemat 25–25 osoittivat, että molempia näkökantoja ymmärrettiin, mutta kunnallispolitiikassa ei tunnetusti tasapelejä tunneta. Valtuuston puheenjohtajan Leena Joensivun (sd.) jaa-äänen myötä sekä Kurussa että Viljakkalassa laitetaan ensi kesänä lappu luukulle.

Kiirus uudistuu, Metzis jatkaa

Yhteensä talousarviokokoukselle kertyi mittaa huimat yhdeksän tuntia.

Yhteensä talousarviokokoukselle kertyi mittaa huimat yhdeksän tuntia.

Toinen sosiaali- ja terveyspuolen asia, joka kirvoitti säästökeskustelun tiimellyksessä valtuutettujen kieltenkantoja, oli perhetukikeskus Kiirus. Moni päättäjä oli erheellisesti luullut, että lastensuojelun päivystysyksikkönä toimivaa laitosta kaavaillaan suljettavaksi.
Sote-johtaja Santalahden mukaan näin ei kuitenkaan ole. Kyseessä on pikemminkin lastensuojelun rakennemuutoksesta, jossa säästöjä haetaan yhteistoiminnasta Nokian kaupungin kanssa.
– Kiirus on seitsemänpaikkainen ja erittäin kallis laitos. Jos sinne on sijoitettuna yksikin lapsi, koko henkilökunnan on oltava paikalla. Lisäksi tämäntyyppisiä palveluita ajetaan nyt laajalti avohoidon suuntaan, mitä tämäkin ratkaisu edesauttaisi, Santalahti avasi.
Valtuutetut halusivat joka tapauksessa äänestää asiasta. Pertti Johanssonin (ps.) esittämä ja Mauri Heiskan (ps.) tukema ehdotus Kiiruksen poistamisesta säästölistalta kaatui kuitenkin selvästi äänin 31–19.
Kasvava Metsäkylän kaupunginosa oli tapetilla myös hieman myöhemmin kokouksen aikana, kun käsittelyyn tulivat lasten ja nuorten palvelut. Taimitiellä sijaitsevaa nuorisotila Metzistä oli kaavailtu suljettavaksi, mutta valtuutetut tyrmäsivät ajatuksen laajalla rintamalla.
Rauno Kesselin (vas.) ehdotus nuorisotilan toiminnan jatkamisesta entiseen malliin keräsi kannatusta yli puoluerajojen. Äänestyksessä Metziksen jatko turvattiin selvin luvuin 31–17. Yksi valtuutetuista äänesti asiassa tyhjää.

Koulukuljetukset säilyvät ennallaan

Lapsiperheiden mielissä parisen kuukautta vallinnut epävarmuus kaupungin koulumatkaeduista sai viime viikon valtuustossa lopultakin päätöksensä. Eka- ja tokaluokkalaiset saavat jatkossakin kulkea koulutiensä taksilla, jos matkaa kotoa koululle on yli kolme kilometriä.
Alun perin koulukuljetusten rajapyykkiä ehdotettiin nostettavaksi viiteen kilometriin. Vahantalaisten vanhempien taannoin järjestämä kävelytempaus Pimeesalmen telakalta paikalliselle alakoululle oli kuitenkin keskustelusta päätellen kirkkaana valtuutettujen mielissä.
– Haluaisin muistuttaa, että asiantuntijaelimenä toimiva koulutuslautakunta teki yksimielisen päätöksen kolmen kilometrin puolesta jo keväällä. Kaupunginjohtajan otto-oikeuden käytön vuoksi tästä joudutaan kuitenkin nyt taas keskustelemaan, Tuomo Kaminen (ps.) totesi turhautuneena.
Minna Sarvijärven esitys koulumatkarajan pitämisestä ennallaan voitti aiheesta järjestetyn äänestyksen luvuin 29–21. Tärkeiksi perusteiksi nousivat turvallisuus ja lastensuojelu.
– Vaikka kyse on pienistä lapsista, meillä on Ylöjärvellä ikävä kyllä myös perheitä, jotka eivät syystä tai toisesta kuljettaisi lapsiaan omin keinoin kouluun, Erja Pelkonen (kok.) kommentoi.

Työllistämisrahoista ei tingitä

Ensi vuonna Ylöjärvi kiristää rahahanojaan monellakin tapaa. Talouden tasapainotusleikkuriin joutuvat niin urheiluseurojen avustukset, lähiliikunta-alueet kuin yksityistieavustuksetkin.
Vasemmistopuolueiden kovan vastustuksen vuoksi työllisyysmäärärahoista ei kuitenkaan tingitä. Ylöjärven kaupunki siis työllistää vuonna 2014 yhtä monta henkilöä kuin tänäkin vuonna. Päätös syntyi äänin 27–22.
Valtuustosalin oikealla laidalla säästöistä lipsumista ei voitu käsittää.
– Onko tässä sama ajatus kuin Pukkilassa, eli lottoamalla hoidetaan? Mika Kotiranta äimisteli kovaan ääneen.
Tuloja Ylöjärven kaupunki hakee muun muassa kiinteistöjä myymällä. Keskustan valtuustoryhmän tekemän aloitteen myötä asuintonttien myyntiä tehostetaan Kurussa ja Viljakkalassa, minkä lisäksi Kurusta myydään rivitalotontti.

Ylöjärven talousarvio 2014, yhteenveto:

• Veroprosentti 20,5.
• Vuosikate 10,1 miljoonaa euroa eli 314 euroa per asukas.
• Tilikauden alijäämä 800 000 euroa.
• Investoinnit bruttona 17 miljoonaa ja nettona 14,3 miljoonaa euroa.
• Lainamäärä 97,7 miljoonaa euroa eli 3 044 euroa per asukas.

MAPSTO sai siunauksen

Hämmennystä ja kärkkäitä mielipiteitä ylöjärveläispäättäjien keskuudessa herättänyt MAPSTO-ohjelma nytkähti viime viikolla merkittävästi eteenpäin. Kaupunginvaltuusto päätti torstaisessa kokouksessaan hyväksyä puutarhakaupungin kehitystä vuosina 2014–2018 ohjaavan asiakirjan, joten se etenee toimeenpanoon.
Ylöjärven maankäytön suunnittelua, rakentamista ja palvelutuotannon suunnittelua ja toteutusta valvova MAPSTO nostatti kokouksessa kiivaan keskustelun. Erityisesti puhuttiin Kuruntien ja Viljakkalantien risteykseen suunnitellusta kiertoliittymästä.
Perussuomalaisten Pertti Johansson esitti kiertoliittymää varten varatun 300 000 euron määrärahan poistamista. Hänen mielestään risteys on niin hiljainen, ettei sitä tarvitse muuttaa liikenneympyräksi. Kiertoliittymä kuitenkin pysyi suunnitelmissa äänin 42–9.
Keskustavaltuutetun Minna Sarvijärven esitys Antaverkan–Mutalan osayleiskaavoituksen aikaistamisesta ei myöskään saanut taakseen riittävää tukea. Polveilevan keskustelun ja äänestyksen jälkeen kaavoituksen aikataulu päätettiin pitää ennallaan äänin 29–22.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?