Joulupostin vyöry velloo vielä hetken

Ylöjärven postin jouluhässäkkä alkaa jo marraskuun puolella. Kovin hulina käy kahdella joulua edeltävällä viikolla. Postikortti on yhä suosituin lähetys.
Mika Laitamäki (etualalla) tuli postiin lähettämään isoa pakettia. Jo puolenpäivän aikaan postiin norui tasaisesti ihmisiä, mutta iltapäivälle ja illansuuhun oli odotettavissa ruuhkaa.

Mika Laitamäki (etualalla) tuli postiin lähettämään isoa pakettia. Jo puolenpäivän aikaan postiin norui tasaisesti ihmisiä, mutta iltapäivälle ja illansuuhun oli odotettavissa ruuhkaa.

Joulukuisena iltana Ylöjärven posti on tulvillaan ihmisiä. Jonot täyttävät tiskin edustan. Kun yksi astuu ovesta ulos, toinen marssii sisään.
Myös seuraavana päivänä jo lounasaikaan väkeä noruu sisään ja ulos. Hetken päähän iltapäivälle on  odotettavissa jälleen ruuhkaa.
Joulun tienoo ja sen huiske ja hulina ovat saapuneet taas kerran kirjeiden ja pakettien ammattilaisille.

Hulina värittää joulunalusviikkoja

Myyntiesimies Reijo Salonen Ylöjärven postista sanoo, että joulun aikaan liikkeessä riittää väkeä aamusta iltaan.
– Varsinkin iltapäivät ovat melkeinpä tukkoisia.
Posti on pyrkinyt tasoittamaan hulinaa laajentamalla aukioloaikojaan.
Ylöjärveläisposti on myös lisännyt asiakaspalvelijoitaan. Kun normaalisti tiskin takana on kolme henkeä, joulukuun ajan siellä häärii kuusi myyjää.
– Olemme palkanneet sijaisia mutta myös tihentäneet vakihenkilökunnan työvuoroja. Työtunteja voi sitten tasata myöhempänä rauhallisena aikana.
Myös kassalle on lisätty yksi ylimääräinen pääte.
Salosen mukaan huiske alkaa tavallisesti jo marraskuun puolella.
– Ihmiset tilaavat lahjoja postimyynnistä jo silloin. Joulukuun alussa ruuhka räjähtää käsiin. Mutta kiire on meille sellainen juttu, että en tiedä, tulisiko joulua lainkaan, jos vilskettä ei olisi. Sitten kiireen jälkeen voi rauhoittua jouluun. On kuin huopatossutehtaalla, esimies hymyilee.
Suurin kävijäpiikki iskee kahdella joulua edeltävällä viikolla. Niistä ensimmäisellä tulvii kortteja ja seuraavalla lahjapaketteja.
– Heti välipäivinä rauhoittuu, Salonen kuvaa.
Hänen mukaansa säpinää riittää ihan viime päiviin ennen joulua. Mies uskoo ihmisten ymmärtävän, etteivät pari päivää juhlan alla lähetetyt paketit ehdi jouluksi perille. Kuitenkin esimerkiksi firmat panevat postia liikkeelle joulun ylikin.
Halvalla matkaan lähtevien joulukorttien viimeinen postitushetki koitti jo viime viikon perjantaina. Paketteja, jotka saaja noutaa postista, voi lähettää vielä tänään. Ovelle kannettavan paketin ehtii panna liikkeelle vielä huomenna ja postiluukusta mahtuvan pikakirjeen perjantaina.
– Muistutan, että lähetyksiin tulisi laittaa tarkka osoite. Se nopeuttaa toimintaamme.

Lakon sekamelskalta säästyttiin

Vielä hetki sitten jännättiin, sakkaako koko joulupostin kulku taannoin pidettyjen pistelakkojen ja uhanneen viikon mittaisen lakon vuoksi.
– Kun uhka oli päällä, kerroimme asiakkaille, että jouluposti kannattaa lähettää ajoissa.
Tämä ei Salosen mukaan saanut ihmisiä rynnimään ovista, mutta jonkin verran ihmiset panivat tossuihinsa liikettä.
– Saamme raportin vasta myöhemmin, jolloin näemme, paljonko postia kulki milloinkin.
Lakon uhan väistyminen oli iso helpotus.
– Epäilen, että emme olisi saaneet kaikkia lähetyksiä perille jouluksi, vaikka kuinka olisimme tehneet pitkää päivää. Hienoa, että asia saatiin sovittua ja joulun aika rauhoitettua.
Ylöjärven postin väki ei pelännyt lakkoa kauhunsekaisin miettein.
– Elimme vahvassa uskossa, että kiista saadaan sovittua. Hätäsuunnitelmiin emme vielä uhranneet paljon panoksia. Valtakunnansovittelijan tulo mukaan vääntöihin oli merkki, että kyllä asiaa todella mietitään.
Salonen tuumaa asiakkaidenkin kenties uskoneen lakon väistymiseen, vaikka kyselyitä riittikin.

Fyysinen kortti pitänyt pintansa

Joulukortit ovat myyntiesimiehen mukaan määrällisesti isoin joululähetysten ryhmä.
Toimipaikkansa tämän vuoden joulukorttiliikennettä hänen on vaikeaa arvioida, koska tervehdykset saapuvat pääosin punaisissa könttäkuorissa. Ne lähtevät Ylöjärveltä sellaisinaan lajittelukeskukseen. Niin ikään katujen kirjelaatikoiden sisältö kiitää suoraan keskukseen.
Punaisia kuoria mies arvioi tulleen suht normaali määrä.
– Viime vuonna Suomen sisällä lähetettiin 40 miljoonaa joulukorttia. Tilastoista katselin, että suomalainen lähettää niitä keskimäärin 17 vuodessa.
Esimiehen mukaan vuoden 1995 huippulukemista, 50 miljoonasta Suomeen lähetetystä kortista, on tultu tasaista tahtia nykylukemiin.
Muutamia vuosia sitten povattiin, että e-kortti tulee ja syrjäyttää perinteisen fyysisen kortin.
Luvut osoittavat toista, samoin ihmisten tavat.
– Ainakin tähän asti fyysisellä kortilla on ollut oma merkityksensä. Kylässä käydessäkin näkee, että ihmiset asettavat kortteja näkyviin. Ne ovat joulun tuoja. Sähköposti- ja kännykkätervehdykset ovat koneella vain. Moni myös jemmaa kortteja muistoksi.
Välimuotojakin on. Postin sivuilta voi klikkailla ruudulla siintävän kortin, joka liitää fyysisenä tervehdyksenä saajalleen.
– Aika näyttää, miten nuoriso tulevaisuudessa käyttäytyy. Tämän hetken käyttäjäkunta on kuitenkin vielä postikortissa kiinni. Itsekään en ole saanut tai lähettänyt e-kortteja.

Postikortin juuret ovat 1800-luvulla

• Ensimmäinen joulukortti painettiin vuonna 1843 Englannissa.
• Arvellaan, että varhaisin Suomeen saapunut joulun ja uudenvuoden kortti on 1850-luvulta. Kortteja ei vielä saanut postittaa avoimina, vaan ne oli pantava kuoreen.
• Vuonna 1871 postikortti tuli Suomessa viralliseksi lähetyslajiksi. Tuolta vuodelta on peräisin myös ensimmäinen tunnettu Suomessa postitettu joulukortti.
• Varhaisimmat Suomessa käytetyt joulukortit olivat Ruotsissa tai Saksassa painettuja.
• Aluksi kortteja lähetettiin vain kaukaisimmille läheisille, usein ulkomaille.
• Ensin joulukortteja lähettivät vain yläluokkiin kuuluvat. Myöhemmin tapa levisi koko kansalle.
• Korttien lähettely vilkastui 1920-luvulta lähtien.
• Kortteihin on painettu toivotuksia niiden tuotannon alusta lähtien.
• Joulukortit ovat olleet myös hyväntekeväisyyden väline. Joulupostimerkkien tuotoilla on tuettu esimerkiksi tuberkuloosia sairastaneiden hoitoa. Hyvänteko postimerkein alkoi 1900-luvun alussa Tanskassa, ja se levisi ensin Pohjoismaihin ja sitten muualle maailmaan.

Lähde: keskisuomalaisten museoiden yhteinen sivusto avoinmuseo.fi

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?