Arja Uusikartano harmittelee, ettei tuloveroa nostettu kerralla enemmän

”Taloustilanne oli kuin potku vatsaan”

Rohkeus. Sitä kaivataan aikoina, kun maailmantalouden rattaat pyörivät perusduunarin kannalta ikävään suuntaan.
Kukaan tuskin pitää verokarhun tassun karheasta otteesta, mutta siinäkin on Arja Uusikartanon mukaan puolensa. Ylöjärven Vasemmistoliiton kaupunginvaltuustoryhmän puheenjohtaja muistuttaa, että korkeampi verotus tarkoittaa yksinkertaisesti aiempaa parempia palveluita.
Siksi rohkeus olisi ollut pari viikkoa sitten paikallaan.
– Halusimme Ylöjärven tuloveroon yhden prosenttiyksikön noston, mutta valtuuston enemmistö äänesti toisin. Sen myötä kaupungin kassassa on ensi vuonna 600 000 euron lovi ja palvelut heikkenevät entisestään, ensimmäisen kauden valtuutettu huokaa.

50 Arja UusikartanoYlöjärven kaupunki on elänyt jo parisen vuotta yli varojensa. Alati kasvavasta väestöpohjasta johtuvat investoinnit syövät puutarhakaupungin kassaa niin paljon, etteivät tulot kata niitä millään.
Tilanteen vuoksi moni puutarhakaupunkilainen on lopen kyllästynyt paikallispolitiikkaan. Ajatus, jonka mukaan Ylöjärvi ei nykyään osaa muuta kuin säästää, elää toriparlamenttien keskusteluissa yllättävän vahvana.
Innokkaimmaksi vyön kiristäjäksi henkilöityy monen mielessä kaupunginjohtaja Pentti Sivunen, joka puhuu aiheesta usein julkisuudessa. Pitkän linjan virkamiehen viesti on synkkä: jos ei säästetä, voidaan menettää jopa itsenäisyys.
Arja Uusikartanon mielestä pirujen maalaaminen seinille ei ole näinä aikoina ollenkaan aiheetonta. Äärimmäisten uhkakuvien esittäminen kuuluu hänen näkemyksensä mukaan kaupunginjohtajan työhön.
– Aivan niin kuin isät ja äidit varoittavat lapsiaan maailman vaaroista, Uusikartano vertaa naurahtaen.
– Ja onhan tilanne kieltämättä oikeasti vakava. Jos Ylöjärven talousluvut ovat tänä ja ensi vuonna miinuksella, kaupunki luokitellaan jo käsittääkseni kriisikunnaksi, hän jatkaa vakavoituen.
Vuosi 2013 on ollut Ylöjärven taloudelle raskas. Kaupunginhallitukselle taannoin esitellyssä seurantaraportissa puutarhakaupungin alijäämän ennakoidaan olevan joulukuun lopussa noin 2,7 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin miinusta tuli vieläkin enemmän, peräti 6,5 miljoonaa.
Eikä se ensi vuosikaan hyvältä näytä. Vaikka tuloveroprosenttia päätettiin jokin aika sitten nostaa, on vuoden 2014 talousarvio jo lähtökohtaisesti pakkasen puolella.
Uusikartanoa moinen matematiikka hämmästyttää. Hänen mukaansa nollatulos olisi voitu saavuttaa, jos tuloveroa oltaisiin korotettu hivenen ronskimmalla kädellä.
– 0,25 prosenttiyksikköä lisää toisi Ylöjärven nykyisellä väestömäärällä kaupungille noin 600 000 euroa. Se ei olisi asukkaiden pussista paljon pois sikäli, että rahalla saataisiin pidettyä yllä hyvät peruspalvelut, valtuustoryhmyri näkee.
– Nyt lisäleikkauksilta ei voida välttyä, hän jatkaa.

”Työntekijöiden yli kävellään”

Marraskuussa viimeisimpään istuntoonsa kokoontunut Ylöjärven kaupunginvaltuusto on osoittanut, että poliittisilla puolueilla on puutarhakaupungissa ihan oikeita eroja. Hyvänä esimerkkinä tästä käy taannoinen vääntö ensi vuoden tuloveroprosentista.
Uusikartanon edellä esittämää korotusta lukemaan 20,75 kannattivat käytännössä vasemmistoliitto ja SDP. Voimaan tulleen prosenttiluvun 20,50 rynnivät puolestaan läpi kokoomus, perussuomalaiset ja muista puolueista tulleet hajaäänet.
Siviilissä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton pääluottamusmiehenä työskentelevä Uusikartano ei kuitenkaan jossittele. Demokratia puhui ja sillä hyvä. Nyt on aika miettiä säästöjä – jälleen kerran.
– Eräs seikka, joka minua säästökeskustelussa ärsyttää, on se, että työntekijöiden näkökulmia ei tunnuta otettavan huomioon lainkaan. Ruohonjuuritasolla töitä tekevän henkilöstön yli tavallaan kävellään koko ajan, päättäjä pohtii.
Eräänä esimerkkinä työntekijöiden vähättelystä Uusikartano mainitsee palvelujen ulkoistamisen. Hän sanoo kuulleensa päivätöissään useita ihmetteleviä tarinoita juuri kyseisestä aiheesta.
– Etenkin tekniseltä puolelta kantautuu viestejä, joiden mukaan jokin asia olisi ollut hoidettavissa omin voimin, mutta niin ei voinut tehdä, koska kaupunki tilasi työsuorituksen ulkopuolisilta, Uusikartano päivittelee.
– Oman työn arvostaminen on ollut aina kuntasektorille ongelma. Meillä on resursseja ja ammattitaitoa vaikka mihin, ja mielestäni tämän hyödyntämistä pitäisi tutkia, hän lisää.
Eli säästöjä ei pitäisi hakea suorilla leikkauksilla palveluihin, kuten monessa muussa puolueessa esitetään?
– Näkisin, että parasta olisi tutkailla asioita sisältäpäin: harkittaisiin ostoja, tarkennettaisiin ulkoisia sopimuksia ja mietittäisiin vaihtoehtoisia työtapoja sekä -tottumuksia. Näitä teknisiä juttuja viilaamalla säästäminen olisi jopa aika helppoa, Uusikartano järkeilee.

Näpit irti Kiiruksesta

Eräs lause, joka toistuu kaupungin säästöistä keskusteltaessa usein, on: ”Ei ainakaan täältä.” Arja Uusikartanolle tällainen sydäntä lähellä oleva kohde on perhetukikeskus Kiirus.
– Se on nyt lakkautusuhan alla, mikä on mielestäni väärin. Säästösuunnitelmien mukaan Kiiruksen toiminta oltaisiin lopettamassa kokonaan parin vuoden sisällä, Uusikartano kertoo.
Lastensuojelun päivystysyksikkönä toimiva Kiirus perustettiin Metsäkylän kaupunginosaan vuonna 2009. 12–17-vuotiaita nuoria ja heidän vanhempiaan elämän erilaisissa kriisitilanteissa auttavan keskuksen alasajo olisi Uusikartanon mielestä kauhistuttavaa.
– Perusteina lakkauttamiselle esitetään alhaiseksi jäänyttä käyttöastetta, mutta sehän on tässä tapauksessa vain positiivinen asia. Silloin, kun perhetukikeskukselle ei ole valtavaa kysyntää, ollaan vakaalla pohjalla, vasemmistovaikuttaja sanoo.
Uusikartanon mielestä Kiiruksen toiminnan kyseenalaistaminen on tyyppiesimerkki Ylöjärven kaupungin lyhytnäköisestä säästämisestä. Hän muistuttaa, että yksikön tulokset syrjäytyineiden nuorten auttamisessa ovat kiistattomia.
– Korostan, että tämä ei ole valtuustoryhmämme yhteinen mielipide, vaan oma näkemykseni siitä, mistä ei kannata säästää. Uskon, että jokainen nuorten hyvinvoinnin edistämiseen käytetty euro tulee moninkertaisena takaisin, Uusikartano linjaa.

Viljakkalasta ei mielipidettä

Viime aikoina suurta osaa ylöjärveläisistä on puhuttanut vuoden 2007 liitoskunnan Viljakkalan palveluiden tilanne. Marraskuussa uutisoitiin, että paikallinen terveyskeskus on joutumassa kaupungin säästökuurin yhdeksi uhriksi.
Arja Uusikartano on seurannut tapahtumien etenemistä kiinnostuneena, mutta ilman vahvoja mielipiteitä. Hän ei äkkiseltään osaa sanoa, mitä tilanteesta loppujen lopuksi ajattelisi.
– Valtuustoryhmällämme ei ole asiasta yhteistä mielipidettä, ja itse en Lapin tyttönä osaa ajatella pitkää matkaa palveluiden äärelle ongelmana. Minun lapsuudessani lääkäriin mentiin 60 kilometrin päähän, kun vaihtoehtoja ei ollut, JHL-aktiivi muistelee.
– Lisäksi terveyskeskuksen statuksen muuttaminen ei sulkisi paikkaa kokonaan. Joitakin palveluita sinne jäisi joka tapauksessa, hän lisää.
Punaisen politiikan vahva äänenkannattaja ymmärtää kuitenkin viljakkalalaisten suuttumuksen. Terveyspalvelut ovat suomalaisille erityisen herkkä säästökohde siksi, että ne koskettavat kaikkia ikä- ja ihmisryhmiä. Niiden puolesta kuuluukin taistella.
– Minusta on hyvä, että ihmiset reagoivat näihin suunnitelmiin ja kokoavat voimansa yhteen. Ikävät asiat ovat usein hyviä moottoreita kansalaisaktiivisuuteen, mitä ei ole Suomessa liikaa, hän näkee.

Yksi kommentti

  1. Kuhlberg

    Ay-änkyrät kuten 11.12. jutussa haastateltu päätoiminen luottamushenkilö A.Uusikartano eivät vieläkään tajua, mitä kulukuria ja säästötoimia vaatii kuntien ja valtion vuosia jatkuneen velaksi elämisen pysäyttäminen. Vuosikymmeniä jatkunut jakopolitiikka, poliitikkojen itsepetos on tiensä päässä eikä minkäänlaista ylimitoitetun hyvinvointiyhteiskunnan olemassaolan takaavaa kasvua ole näkyvissä lähivuosikymmenenä.
    Yvin käyttömenoista suurin kuluerä yli 50% on valtavan 2000 henkilöstön palkat sivukuluineen. Se ottaa n.90 % kerätyistä verotuloista. Jos halutaan välttää vuosittaisia verojen ja maksujen korotuksia, on henkilöstökuluihin pakko kohdistaa rationalisointi- ja säästötoimia: lomautuksia, vähennyksiä eläkeityksillä ja turhien karsittavien virkojen täyttökieltoa.
    Budjetin pohjaksi suunnitellut säästötoimet eivät riitä ilman lomautuksia. Se nähtii jo tappiollisella viime tilikaudella ,kun tarvittiin kaksi lisäbudjettia ,joita paikattiin velanotolla. Perusturvan osuus on 55% ja koulutuksen 19% käyttötalouskuluista, joten vain niistä voi löytyä merkittäviä säästökohteita. Muista menoista voi keksiä vain näperreltävää. Osin tarpeettomilla investoinneilla paisutettu velka lähestyy 100 milj. e:a ja on riski korkotason noustessa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?