Ylöjärven ja Viljakkalan kuntaliitoksesta on pian kuusi vuotta

Lupaukset pitivät, luottamus kärsi

Kun kuulakärkikynät viuhuivat Ylöjärven ja Viljakkalan kuntaliitoksen merkiksi vuoden 2006 keväällä, paistoi neuvottelijoiden kasvoilla hymy. Perinteikkään maalaispitäjän ja nuorekkaan puutarhakaupungin liitto nähtiin luontevana aikaan, jolloin edellinen horjui ja jälkimmäinen kasvoi.
Sittemmin ääni kellossa on muuttunut. Ylöjärven kaupungin talousahdinko on näkynyt viljakkalalaisten arjessa supistuvina lähipalveluina, ja moni kirkonkylän raitin kulkija tuntee tulleensa petetyksi.
Ylöjärven Uutiset päätti selvittää, menivätkö asiat niin kuin alun perin sovittiin.
Vuoden 2007 alussa toteutunut kuntaliitos huomioitiin laajalti myös Ylöjärven Uutisissa. (Kuvitus: Ylöjärven Uutisten arkisto)

Vuoden 2007 alussa toteutunut kuntaliitos huomioitiin laajalti myös Ylöjärven Uutisissa. (Kuvitus: Ylöjärven Uutisten arkisto)

Tuiki tavallisten viljakkalalaisten keskuudessa takavuosien kuntaliitos ei juuri riemua herätä. Ylöjärvi on monessa kahvipöytäkeskustelussa iso paha mörkö, joka on vienyt itsenäisyyden, arvokkuuden ja oikeuden vaikuttaa oman alueen asioihin.
Kuntaliitosneuvottelujen ohjausryhmää vuonna 2006 vetänyt Tapani Jarva kuitenkin muistuttaa, että aloitteen yhdistymisestä teki aikoinaan Viljakkala. Ylöjärvellä ei ole hänen mukaansa koskaan syyllistytty naapureiden kalasteluun.
– Se on tärkeää muistaa. Kaiken perustana oli, että Viljakkalan päättäjät olivat tehneet itsenäisen päätöksen liitosselvitysten aloittamisesta, nykyään jo eläkepäiviä viettävä kunnallisneuvos painottaa.
Ylöjärven kaupunginvaltuuston puheenjohtajana Viljakkala-liitoksen aikaan toimineen Jarvan mukaan neuvottelut kuntien välillä sujuivat hyvässä yhteisymmärryksessä. Tämän allekirjoittavat myös muut Ylöjärven Uutisten haastattelemat ohjausryhmän jäsenet.
Erimielisyyttä sen sijaan vallitsee siitä, ovatko kaupungin nykyiset leikkaukset Viljakkalan palveluissa eettisesti oikein. Maalaispitäjän kunnanvaltuuston viimeinen puheenjohtaja Arja Moisio (ent. Lilius) kertoo viljakkalalaisten ajatuksena olleen ennen kaikkea vuoden 2006 palvelutason säilyttäminen.
– Eihän näihin neuvotteluihin olisi lähdetty, jos lähtökohtamme olisi ollut jokin muu. Viljakkala oli liitoksen aikaan kasvava kunta, ja kasvu jatkui vielä yhdistymisen jälkeenkin, nykyään parturi-kampaajana työskentelevä Moisio muistelee.
Viljakkalalaisten kannalta asian tekee ongelmalliseksi se, ettei Moision kuvailemaa lähtökohtaa ole kirjattu itse yhdistymissopimukseen. Kun Ylöjärvi ja Viljakkala siunasivat liittonsa vuonna 2006, osapuolet sopivat teknisesti ottaen vain käytännön järjestelyistä pariksi seuraavaksi vuodeksi.
Ylöjärveläisneuvottelijoiden mielestä puutarhakaupunki on toiminut täsmälleen niin kuin se lupasi: hallinnonalat yhdistettiin sulavasti, yhdistymisavustukset jaettiin tasan molemmille alueille ja sovitut investoinnit Viljakkalassa vietiin tyylikkäästi loppuun. Näitä seikkoja ei Arja Moisiokaan kiellä.
– Kyllähän esimerkiksi Onnimannin päiväkoti rakennettiin ja Elokaaressa sekä kirkonkylän koululla tehtiin remonttia, mutta nämä ovat vain investointipuolen asioita, Moisio pyörittelee.
– Käytännössä palvelut ovat karanneet viljakkalalaisilta pala palalta kauemmas.

”Taivas romahti niskaan”

Viljakkalan ja Ylöjärven yhdistymistä johti paikkakuntien yhteinen ohjausryhmä. Siihen kuuluivat Riitta Koskinen (vas. alh.), Eeva Saarijärvi, Arja Moisio, Pirkko Vuolle ja Liisa Schali sekä Pentti Sivunen (vas. ylh.), Aarre Järvinen, Pekka Lassila, Tapani Jarva, Reijo Viitaniemi ja Kari Peltola. (Arkistokuva: Matti Pulkkinen)

Viljakkalan ja Ylöjärven yhdistymistä johti paikkakuntien yhteinen ohjausryhmä. Siihen kuuluivat Riitta Koskinen (vas. alh.), Eeva Saarijärvi, Arja Moisio, Pirkko Vuolle ja Liisa Schali sekä Pentti Sivunen (vas. ylh.), Aarre Järvinen, Pekka Lassila, Tapani Jarva, Reijo Viitaniemi ja Kari Peltola. (Arkistokuva: Matti Pulkkinen)

Pitkän uran elinkeinoelämässä ja politiikassa luoneen Tapani Jarvan mielestä vuoden 2006 jälkeen alkanutta maailmantalouden alamäkeä ei voitu millään ennustaa. Kunnallisneuvoksen mukaan viime aikojen synkkyyttä voi hyvin kuvailla suositusta Asterix-sarjakuvasta tutulla kielikuvalla.
– Näyttää siltä, että taivas romahti niskaan, Jarva siteeraa.
– Taloudellinen tilanne on nyt aivan toinen kuin kuntaliitoksen aikaan. Kun Suomella on mennyt huonosti, myös Ylöjärvellä on mennyt huonosti. Emme me ole sen paremmassa asemassa kuin mikään muukaan keskisuuri suomalainen kaupunki, hän jatkaa.
Viime aikoina viljakkalalaisia on raivostuttanut Ylöjärven kaupungin suunnitelma paikallisen terveyskeskuksen muuttamisesta aiempaa pienimuotoisemmaksi terveysasemaksi. Noin vuosi sitten tapetilla oli puolestaan Karhen kylällä sijaitseva alakoulu, jonka puutarhakaupungin virkamieskoneisto halusi lakkauttaa kokonaan.
Molempia suunnitelmia on perusteltu nimenomaan rahan puutteella. Selitys ei kuitenkaan viljakkalalaisia tyydytä.
– Meitä isketään nyt suorastaan ruoskalla, enkä yhtään ymmärrä miksi, karhelainen kaupunginvaltuutettu Teuvo Hakanen (kesk.) puhisee.
– Otetaan esimerkiksi tämä terveyskeskuksen tapaus: kuntaliitoksen aikaan Ylöjärveltä rehvasteltiin Viljakkalan suuntaan, että kaupungilla on kyllä meille lääkäreitä avuksi, jos vain tulee tarvis. En muista, miten tarkasti näitä sopimukseen kirjattiin, mutta luotimme toisiimme, neuvottelujen ohjausryhmässä toiminut Hakanen sanoo.
Kunnallispolitiikan konkari, vasemmistoliiton Liisa Schali toteaa suoraan, ettei hän ymmärrä viljakkalalaisten katkeruutta. Niin Viljakkala- kuin Kuru-liitoksissakin neuvottelijana vaikuttanut Schali pitää paikkakunnan viimeaikaista kehitystä valitettavana mutta luonnollisena.
– Lupasimme viljakkalalaisille samat palvelut kuin muillekin ylöjärveläisille, mutta ei mitään aluetta voi nostaa erityisasemaan muihin nähden. Ei meillä ole esimerkiksi paikallisia terveyskeskuksia vaikkapa Siivikkalassa tai Vuorentaustassa, kokenut vaikuttaja juttelee.
Schalin mielestä Viljakkala on nyt hieman samassa asemassa kuin hänen oma kotikylänsä Pengonpohja vuosikymmeniä sitten. 81-vuotias kaupunginvaltuutettu muistaa, että hän läksi rakkaista kotimaisemistaan maailmalle aikoinaan siksi, että eläminen siellä kävi vaikeaksi.
– Koulu lakkautettiin, ja työpaikatkin katosivat. Kun vanhanaikainen maatalous käy kannattamattomaksi, kunta ei voi vaikuttaa asiaan, Schali vertailee.
– Olen viljakkalalaisten kanssa samaa mieltä siitä, että asialle pitäisi voida tehdä jotakin taloustilanteesta huolimatta. Ikävä kyllä ei kuitenkaan voi.

Viljakkalan vaihtoehdot vähissä

Itsenäisen Viljakkalan kunnan viimeiset paikallispäättäjät muistavat pohtineensa kuntaliitosta myös lähinaapurinsa Hämeenkyrön kanssa. Arja Moision mukaan se ei kuitenkaan vajaa vuosikymmen sitten ollut läheskään yhtä houkutteleva kumppani kuin Ylöjärvi.
– Silloin ajateltiin muun muassa sitä, että Hämeenkyrön palvelut olivat jo valmiiksi niin lähellä Viljakkalaa, että omia palveluita olisi liitoksen jälkeen ollut vaikea säilyttää, Moisio kuvailee.
Merkittävässä roolissa oli myös talous. Kun Viljakkalassa nähtiin, että itäisellä naapurilla meni huomattavasti lujempaa kuin Hämeenkyröllä, ei suuntautumista Luoteis-Pirkanmaahan nähty järkevänä. Niinpä tavoitteeksi tuli siirtyminen Tampereen kaupunkiseutuun.
– Ajat olivat silloin erilaiset, ja siksi puolustan jo tehtyjä päätöksiä. Tulevaisuuden osalta voin sanoa, että Viljakkalassa puhutaan parhaillaan monenmoista, mutta hyviä vaihtoehtoja Ylöjärvelle ei taida olla missään, Teuvo Hakanen miettii.
Hakanen ei usko, että Viljakkalalla menisi nyt yhtään paremmin, mikäli se olisi osa Ikaalisia tai Hämeenkyröä. Siksi nykyinen, hänen mielestään synkkä tilanne tuntuu vähiten huonolta vaihtoehdolta.
Niin Hakanen kuin Arja Moisiokin kuitenkin painottavat, ettei palveluista tule luopua ilman kovaa vastarintaa. Molemmat peräänkuuluttavat kaikissa Viljakkalaan kohdistuvissa leikkauksissa eri näkökulmien mahdollisimman tarkkaa puntarointia.
– Suora rahallinen säästö ei aina ole se, mikä tulee pitkässä juoksussa halvimmaksi, Moisio tokaisee.

+++++
Mihin päättäjät rustasivat aikoinaan nimensä? Lue Viljakkalan ja Ylöjärven välinen yhdistymissopimus alta. Kuva suurentuu klikkaamalla.

Tähän sopimukseen Ylöjärven ja Viljakkalan päättäjät sitoutuivat, kun paikkakunnat yhdistyivät

Tähän sopimukseen Ylöjärven ja Viljakkalan päättäjät sitoutuivat, kun paikkakunnat yhdistyivät

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?