Lenssukausi on ollut vielä lempeä

Tämäntalvinen influenssa ei ole vielä käynyt ylöjärveläisten eikä juuri suomalaistenkaan kimppuun. Parhaillaan ihmisiä rokotetaan tautia vastaan.
Teija Lahden (vas.) vastaanotolle saapunut Ritva Syrjälä hankki influenssarokotteen jo tovi sitten terveyskioskilla. Riskiryhmiin lukeutuva Syrjälä on ottanut rokotteen jo vuosikaudet. Rokotteesta ei tullut muita oireita kuin kevyttä kutinaa ja punoitusta pistospaikkaan. – Jos siitä on jotain hyötyä, kyllähän sitä yhden piikin ottaa, nainen toteaa.

Teija Lahden (vas.) vastaanotolle saapunut Ritva Syrjälä hankki influenssarokotteen jo tovi sitten terveyskioskilla. Riskiryhmiin lukeutuva Syrjälä on ottanut rokotteen jo vuosikaudet. Rokotteesta ei tullut muita oireita kuin kevyttä kutinaa ja punoitusta pistospaikkaan. – Jos siitä on jotain hyötyä, kyllähän sitä yhden piikin ottaa, nainen toteaa.

Atshiuuh! Jokatalvinen flunssakausi on täällä taas.
Mikään valtaisa kiusa ei kuitenkaan ole tänä vuonna kyseessä, ainakaan tähän mennessä.
– Mitään erityistä ei ole vielä näkynyt vastaanotoilla, Ylöjärven terveyskeskuksen ylilääkäri Teija Lahti sanoo.
Liikkeellä on lähinnä tavallista adeno- tai rino-viruksen aiheuttamaa syysflunssaa. Se näkyy tyypillisinä nuhakuumeen oireina.
Vuosittainen influenssakausikin on kynnyksellä. Epidemia ei ole kuitenkaan vielä puhjennut.
– Influenssa ei ole vielä jalkautunut Ylöjärvelle. Suomessakin sitä on kirjattu vasta parisen tapausta, Lahti selvittää.
Ylilääkärin mukaan viime vuonna oli hyvin rauhallinen flunssakausi. Siksi odotetaan, että tänä vuonna kausi saattaa olla vaihteeksi hiukan viimevuotista äksympi.
Toisaalta Lahti toteaa, että ahkera rokottaminen voi säästää suomalaiset tänäkin vuonna ärhäkältä tautiryppäältä.

Flunssa ei ole riehunut

Syksyn mittaan puutarhakaupungin terveyskeskuksessa on käynyt lenssun takia lähinnä sairauslomatodistusta tarvitsevia. Tavallista voimakkaammat flunssaoireet eivät ole potilaita juuri kiusanneet.
Ikävät jälkitauditkaan eivät ole ruuhkauttaneet vastaanottoa.
– On tietysti ihmisen omasta peruskunnosta ja sairastumisherkkyydestä kiinni, tuleeko jälkitauteja, Lahti toteaa.
Parin vuoden takainen, keuhkokuumetta jälkitautina aiheuttanut mykoplasma ei jyllää enää tänä syksynä.
Sairauslomatodistusten lisäksi ihmiset tiedustelevat lääkäriltä, onko tarvetta antibiootille.
Antibiootteja ei kuitenkaan enää määrätä tuosta vain. Ne nimittäin tepsivät ainoastaan bakteeriperäisiin sairauksiin. Jos antibioottia syö turhaan ja usein, bakteerit tulevat yhä vastustuskykyisemmiksi lääkettä vastaan ja lääke ei välttämättä pure enää myöhemmin. Lisäksi virustautiin syöty antibiootti voi pidentää sairautta, sillä se ei paranna mutta tuo omat, kehoa rasittavat sivuvaikutuksensa.
Virus on siis yleensä vain sairastettava pois. Nykyään tosin on viruslääkkeitäkin, mutta niitä määrätään harvoin, sillä ne on saatava aivan taudin alussa.
Lääkärin pakeille tulee tavallisesti myös lasten vanhempia, sillä pienokaisen särkyjä voi olla hankalaa arvioida.
– Korvatulehduksen takia ei silti tarvitse mennä iltapäivystykseen, koska antibiootilla ei ole niin kiire. Särkylääkkeiden avulla saatetaan jopa säästyä turhalta antibioottikuurilta, sillä osa korvatulehduksista paranee itsestään.
Myös pitkäaikaissairaiden voi olla syytä käydä muita hanakammin lääkärissä.
– Heilläkin toki oireet ratkaisevat.
Tavallisen kansan nyrkkisääntönä elää yhä ajatus, että jos flunssa kestää yli kolme päivää, on aika mennä lääkäriin. Lahden mukaan tämä neuvo ei kuitenkaan ole osuva.
– Flunssa kestää keskimäärin kymmenen päivää. Kolmannen päivän jälkeen on ihan normaalia, ettei tauti ole vielä talttunut. Siksi moni työnantaja salliikin kolmesta viiteen päivän poissaolon työntekijän omalla ilmoituksella.
Paras sääntö on siis se, että lääkäriin on syytä mennä, jos kunto menee selvästi heikoksi.

Rokotteen ehtii vielä hankkia

Tämänvuotiset influenssarokotukset aloitettiin Ylöjärvellä marraskuussa.
– Yleensä rokotetaan niin kauan, kunnes epidemia alkaa.
Niinpä joulukuulle kestävän rokotuskauden jälkeenkin saa rokotteen, mikäli epidemiaa ei kuulu. Epidemian aikanakin rokotteen voi saada, jos rokotettava ei ole vielä sairastunut. On kuitenkin muistettava, että vasta-aineiden kehittyminen vie pari viikkoa.
Ilmainen pistos annetaan ryhmille, joilla influenssa voi puhjeta erityisen rankkana tai joilla on erityisen suuri riski sairastua.
Kohderyhmiin lukeutuvat raskaana olevat, 65 vuotta täyttäneet, 6–35 kuukauden ikäiset, sairautensa tai hoitonsa takia riskiryhmiin kuuluvat, vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden läheiset sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja armeijaan astuvat.
Kohderyhmien ulkopuoliset voivat hankkia rokotteen apteekista. Ylöjärven terveyskeskus on tehnyt lähiseudun apteekkien kanssa sopimuksen, joka jouduttaa rokotteen hankkimista. Apteekkiväki haastattelee asiakkaan, minkä jälkeen se samalta seisomalta tilaa reseptin lääkäriltä. Asiakas saa rokotteen matkaansa heti.
Rokotteen voi käydä pistättämässä ilman ajanvarausta tiettyinä rokotepäivinä. Myös neuvoloilla on omat rokotusaikansa.
Mikäli ajat eivät sovi, potilas voi varata omahoitajalta ajan tai pistättää rokotteen muun lääkärikäynnin yhteydessä.
Terveyskioskilla on niin ikään rokotuksille varatut aikansa, mutta sinne saa mennä muulloinkin.

Vuosikymmeniä tutkittu rokote

Influenssarokote on kelvannut tänä vuonna melko usealle ylöjärveläiselle.
– Tuntuu, että rokotuksissa käynti on ollut jopa vähän vilkkaampaa kuin viime vuonna, Lahti arvioi.
Hän arvelee, että sikainfluenssarokotteen aiheuttama narkolepsiakohu on saanut jotkut epäilemään tavallisiakin influenssarokotteita.
Hän kuitenkin korostaa, että influenssarokote on täysin eri aine kuin sikainfluenssarokote ja että tavallista influenssarokotetta on tutkittu vuosikymmenet.
– Sikainfluenssakohun jälkeen kyselyitä tuli paljon, mutta todellinen kohahtaminen on ollut mielestäni marginaalista.
Ylilääkäri uskoo, ettei viimevuotinen influenssarokotteen pienehkö suosio johtunut niinkään kohusta vaan pikemmin siitä, että tuolloin flunssakaudesta odotettiin lievää.
Lahden vastaanotolle saapunut Ritva Syrjäläkään ei ole kohuja hätkähtänyt.
– Otin rokotteen viikko sitten. En harkinnut, että jättäisin sen ottamatta, riskiryhmiin lukeutuva Syrjälä sanoo.
Ylilääkäri pitää influenssarokotetta erittäin tarpeellisena.
– Jos kohderyhmät ottaisivat rokotteen, säästyttäisiin kuolemilta ja sairastumisilta. Kyseessä on virus, joka aiheuttaa vakavia jälkitauteja.
– Tänä  vuonna on korostettu, että on tärkeää rokottaa ne, joiden lähipiirissä on riskiryhmiin kuuluvia, Lahti kertoo tyytyväisenä.
Hän vakuuttaa, että rokotteen aiheuttamia, flunssaoireita muistuttavia vaikutuksia on turha pelätä.
– Influenssarokote ei sisällä aktiivisia virusaineita. Joillekuille voi tulla flunssaoireiden kaltaisia oireita, mutta se on elimistön normaali vasta-ainereaktio. Oireet ovat oikeastaan hyväkin asia, koska ne osoittavat, että rokote kehittää elimistössä vasta-aineita.
Lisäksi lääkäri muistuttaa, että flunssaoireet voivat johtua myös tyystin toisesta lenssusta kuin influenssasta.

Flunssa on yleensä talvinen riesa

Joskus ajatellaan, että vuodessa on kaksi flunssakautta, yksi syksyllä ja toinen keväällä.
Todellisuudessa voidaan puhua vain yhdestä kaudesta, jossa on eri vaiheita. Alkusyksyllä alkavat tavalliset nuhakuumeet, ja vasta tammikuun puolella on tyypillisesti influenssan aika.
– Talvi on meillä virustautien juhla-aikaa.
Maailmanlaajuiset influenssaepidemiat jylläävät eteläisellä pallonpuoliskolla meidän kesämme aikaan ja rantautuvat pohjoiseen, kun meillä koittaa talvi.
– Influenssaepidemian huippu on ohi muutamassa viikossa.
Kevääksi ei siis ole odotettavissa uutta lenssuaikaa, vaan nyt rokotetaan juuri tulevan kauden varalle.
– Keväällä flunssaoireiden tilalle tulee usein vatsatauteja ynnä muita.
Esimerkiksi noroviruksella ei kuitenkaan ole vuosittaista kautta, vaan se tulee yllättävinä epidemioina. Uutta tautikautta ei siis suotta kannata pelätä etukäteen.

Ylöjärven yleisten rokotusaikojen aikataulu: ylojarvi.fi -> Sosiaali- ja terveyspalvelut -> Ajankohtaista -> Kausi-influenssarokotukset.

Vinkkejä flunssan hoitoon

• Lepää.
• Juo riittävästi.
• Ota tarvittaessa kuumelääkettä.
• Moni nauttii flunssa-tropiksi C-vitamiinia. Siitä ei ole osoitettu olevan ainakaan haittaa. Vitamiinin tankkauksesta ei kuitenkaan ole hyötyä, koska C-vitamiini on vesiliukoista, joten keho voi ottaa sitä vain rajallisen määrän vastaan.
• Lääkäriin on syytä hakeutua, kun tulee jälkitauteja tai yleistila laskee selvästi.

Lähde: ylilääkäri Teija Lahti.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?