Kulttuuri nappaa Pirkanmaan nuoria hihasta, kun eri puolilla maakuntaa vietetään nuorten kulttuuriviikkoja marraskuun ajan. Ylöjärvellä nuoriso pääsee muun muassa suihkimaan spraymaalilla.
Spraymaalipullo käteen ja luovuus valloilleen!
Nuorisotila Zopperolla Soppeenharjun koululla on viikon päästä graffitipaja, jossa nuoret pääsevät kokeilemaan, kuinka maalipullo istuu käteen ja mitä putelilla voi saada aikaan.
Pajalla on kolme pistettä. Yhdellä niistä kuka tahansa voi kokeilla graffitien tekoa. Tulija saa olla täysi ummikko, ja lysti on ilmaista.
Kahdella muulla pisteellä ennakkoon valittu joukko toteuttaa tilaustöinä isot graffitit Zopperoon ja nuorisotila Anteroon.
Nuoriso-ohjaaja Heidi Ruotsalainen kertoo, että graffitiprojektin siemen puhkesi idulleen jo hyvän aikaa sitten.
– Meillä oli läänintaiteilija Tero Karvisen kanssa suunnitelmana maalata nuorisotila Anterolla kokonainen seinä. Emme kuitenkaan saaneet siihen lupaa, joten homma jäi sikseen, hän taustoittaa.
Myöhemmin virisi ajatus, että jos väriä ei passaa suihkia varsinaiseen seinään, voisi graffitin tehdä erilliselle vanerille, joka sitten asetetaan seinälle.
Nuoret tuntuvat ottaneen tehtävän vastaan ilomielin.
– Olemme viestineet asiasta suurimmalta osin Facebookissa. Se, että nuoret vastaavat viesteihini heti, kertoo hyvin paljon heidän innokkuudestaan ja aktiivisuudestaan, Ruotsalainen myhäilee.
Taidetta ja yhteistä tekemistä
Graffitien teko mielletään usein luvattomaksi töhrimiseksi, mutta Zopperolla maalin suihkiminen on täysin sallittua – vieläpä toivottavaa.
– Näen graffitit taidemuotona. Ne pitäisi osata erottaa tägäilystä ja sottaamisesta, Ruotsalainen napauttaa.
Tarkoituksena on paitsi tarjota luvallinen areena graffitien tekoon myös muuttaa seinämaalauksiin liittyviä mielikuvia.
– Graffiteilla ja muulla urbaanilla taiteella voisi olla paljon mahdollisuuksia. Miksei voitaisi koristaa esimerkiksi alikulkutunneleita? Ruotsalainen penää.
Lisäksi graffitien ympäriltä on ihan hyvä raapia pois turhaa kielletyn hedelmän mystiikkaa.
– Jos taidetta tehdään siksi, että se on kiellettyä ja salailtavaa, onko syy tehdä taidetta oikea? kysyy nuoriso-ohjaaja Olli Haronoja.
– Varmasti pajassa herää myös keskustelua taiteesta ja graffitien laillisuudesta. Ainakin tilaustyössä mukana olevaa Miro Narkilahtea kutsuisin graffititaiteilijaksi isoin kirjaimin, Ruotsalainen kehaisee.
Vaikka kaikki tuntevat graffitit ilmiönä, niiden teko on monelle itse asiassa kovin vieras maailma. Pajaan tulevat pääsevätkin näkemään ja myös kokeilemaan vaihe vaiheelta, miten oikea graffiti syntyy.
– Siellä nähdään, mitä yhteisiä lainalaisuuksia graffitien teossa on ja toisaalta miten kunkin oma kädenjälki syntyy, Ruotsalainen iloitsee.
Ohjaajien mielestä on itsestään selvästi tärkeää, että nuoret saavat itse luoda ilmettä tiloille, joilla viettävät aikaansa.
– Se on ihan nuorisotyön perustaa. Yhdessä tekeminen on ennen ollut nuorisotyössä hyvin vahvaa. Nyttemmin nuorisotyötä on viety entistä kasvatuksellisempaan suuntaan. Tämä on toki hyvä asia, mutta mielestäni yhdessä tekemisen pitää olla nykyäänkin tärkeä osa nuorisotyötä. Se on yhteisöllisyyttä, jota ei tässä yhteiskunnassa ole koskaan liikaa, Ruotsalainen sanoo.
– Kyllä minä otan avosylin vastaan esimerkiksi nuorten ideat huonekalujen järjestyksen vaihtamisesta tiloilla. Kaikkeen ei tietenkään suostuta, mutta toteutuskelpoiset ideat hyväksytään, Haronoja sanoo.
Ikkunat auki kulttuuriin
Teemaviikkojen idea on myös avata nuorille ovi kulttuurin maailmaan.
Ohjaajat tuumaavat, että moni nuori kokee kulttuurin jonain vieraana ja jalustalle nostettuna. He haluavat viestittää, että kulttuuri on kaikkien omaa. He huomauttavat, että se elää ihan tavallisessa arjessa.
– Tuotamme kulttuuria käytännössä jatkuvasti. Minulle näissä viikoissa tärkeää on jakaminen. Kulttuuria ei voi olla, jos sitä ei jaeta, Ruotsalainen sanoo.
– Nuorille tulee varmasti mahtava fiilis, kun he saavat töitään esille teemaviikkoihin liittyvään näyttelyyn nuorisotila Olkalle. Myös katsojat voivat saada hienon tunteen nähdessään kavereidensa töitä. Haluamme rohkaista nuoria luovuuteen, Haronoja komppaa.
Kulttuuriviikkoja koordinoinut Tampereen kaupungin nuoriso-ohjaaja Piritta Brusi toteaa, että toisaalta moni nuori on hyvin kulttuuritietoinen. Esimerkiksi alakulttuurit kukkivat nuorten keskuudessa.
Kulttuuria jo tuntevat ja siitä kiinnostuneet eivät kuitenkaan aina löydä tapahtumiin. Viikkojen tarkoitus on panna tieto tarjolla olevista kulttuuririennoista kiirimään.
– Monesti nuoret jätetään ulos tiedotuksesta, Brusi harmittelee.
Mikä kumma nuorisotyö?
Kaiutusta ei tarvitse ainoastaan kulttuuri vaan myös nuorisotyö ylipäänsä.
– Mielestäni ylöjärveläiset nuoret eivät tunne nuorisotyötä kovin hyvin, vaikka siitä infotaankin esimerkiksi kouluilla, Ruotsalainen arvioi.
Hänen mukaansa nuorisopalveluiden pariin löytäneetkin tuntevat lähinnä omat nuorisotilansa.
– Nuoret eivät hirveästi sahaa eri nuorisotilojen väliä. Me tietysti ohjaajina haluaisimme linkittää nuorisotiloilla käyviä nuoria yhteen. Aiomme esimerkiksi järjestää taas tilojen välisiä biljarditurnauksia.
Päämääränä ei silti ole vetää kynsin hampain kaikkia nuoria mukaan järjestettyyn toimintaan. Pikemmin on kyse sanan levittämisestä. Sen avulla paikalle löytävät nekin, jotka eivät vielä tunne nuorisotoimintaa mutta voisivat siitä kiinnostua.
– Aloin itse käydä nuorisotiloilla vasta silloin, kun tulin työelämään. Olisihan se kauheaa, jos tänne pitäisi pakolla tulla, Haronoja nyökyttelee.
Ohjaajat huomauttavat, ettei nuoria vedä tiloille niinkään järjestetty tekeminen. Niin Brusin kuin ylöjärveläisohjaajien kokemus on, että nuoret tulevat ennen kaikkea tapaamaan toisiaan. Tiloilla tapaa myös nuoriso-ohjaajia, jotka ovat turvallisia auktoriteetteja ja tarjoavat kuuntelevan korvan.
– Moni tulee nuorisotilalle kuin olohuoneeseen, Ruotsalainen sanoo.
Tapahtumat nippuun
Brusin mielestä nuorille on nykyään tarjolla ohjelmaa varsin kattavasti.
– Ohjelmaa yritetään tarjota. Mutta miten kysyntä ja tarjonta saataisiin kohtaamaan? Ruotsalainen pohtii.
– Monesti unohtuu, että tapahtumia, joita tarjotaan aikuisille, pitäisi tarjota myös nuorille. Aiemmin kokosimme nuorten kulttuuriviikoille vain nuorille järjestettyä ohjelmaa. Nyt olemme poimineet niille myös aikuisten tapahtumia, jotka sopivat nuorillekin, Brusi sanoo.
Teemakuukausi kurottaa yli kuntarajojen, koska yksittäisissä kunnissa tarjonta ei välttämättä ole kovin laajaa. Kun tapahtumat kootaan yhteen, valinnanvaraa saadaan riittävästi.
Ylöjärveltäkin viikoilla on vain muutama tapahtuma, täällä kun ei ole erikseen kulttuurista vastaavaa nuoriso-ohjaajaa. Ohjaajat ovat kuitenkin koonneet kimppuun juttuja, joita kukin ohjaaja on kontollaan kulttuurin eteen tehnyt. Suurin osa ohjelmasta niputetaan marraskuun 12. päivän kulttuuripäivään nuorisokeskus Olkalle.
– On helpompi tulla yhteen paikkaan kuin hakeutua moneen eri suuntaan, ohjaajat järkeilevät.
Tarkoitus ei ole työntää pelkkää valmista tarjotinta nuorten nenän eteen. Ohjaajien mielestä nuorten omat ideat ovat arvokkainta antia. Niiden avulla toimintaa voidaan muokata muotoon, joka uppoaa oikeasti nuoriin.
– Innostuin kauheasti, kun Nokialla avattiin uusi nuorisotila, jossa on paja. Siellä voi vaikka maalata mopon bensatankkia. Mitä lähemmäs päästään nuorten aitoa arkea, sen parempi, Ruotsalainen painottaa.
Pirkanmaan nuorten kulttuuriviikkoja vietetään ympäri maakuntaa koko marraskuun ajan. Ohjelman voi katsoa osoitteesta nuortentampere.fi/kult-tour.
Kommentointi on suljettu.