Vihattulassa asuvat Teuvo Kontuniemi ja Markku Intala ovat kyllästyneet pimeyteen kotikadullaan. Jo kahden vuoden ajan herrat ovat muutaman naapurinsa kanssa yrittäneet saada Mäntymäentien ja Haapamäentien risteykseen valoa – turhaan.
Vihtattulalaiset Teuvo Kontuniemi (vas.) ja Markku Intala toivovat, että heidän kotitiensä risteyksessä seisova valotolppa saadaan pikaisesti kuntoon.
– On tietysti hienoa, että tässä risteyksessä on valotolppa, mutta siitä ei ole paljon iloa, kun se ei toimi. Valotolppaa ei ole tultu korjaamaan useista pyynnöistämme huolimatta. Kun siihen vaihdetaan lamppu, se sammuu lähes heti, Kontuniemi toteaa.
Mäntymäentien herrat sanovat olevansa pettyneitä kaupungin saamattomuuteen. Heidän mukaansa on turhauttavaa maksaa korkeaa kiinteistöveroa, vaikka edes katuvalaistusta ei saada kuntoon.
Mäntymäentien ja Haapamäentien risteysalue on todellakin melko pimeä. Etenkin Haapamäentien suuntaan joutuu kulkemaan pitkän matkan ennen seuraavaa valotolppaa.
– Olimme jo viime talven ilman valoa, joten viimeistään nyt asia olisi saatava kuntoon. Tämä on jo turvallisuuskysymys, Kontuniemi linjaa.
Markku Intala muistuttaa, että hämärämiehiä alkavat kiinnostaa sellaiset kohteet, joissa koiruuksia voi tehdä ilman paljastavaa valoa.
– Tuosta naapuritalosta vietiin jo vähän aikaa sitten kaksi polkupyörää, Intala kertoo.
Teuvo Kontuniemi ihmettelee myös sitä, että lähistöllä kulkeva kevyen liikenteen väylä on niin ikään valaisematta.
– Tuosta liikenneympyrän kohdalta lähtee kevyen liikenteen väylä, joka menee junaradan varressa. Se jatkuu alikulkutunnelin kautta Vaasantien toiselle puolelle. Koko matkalla ei pala ainuttakaan valoa, Kontuniemi selvittää.
Sekä Kontuniemi että Intala toivovat, että elokuussa työnsä aloittanut Ylöjärven kaupungin uusi tiemestari Jari Koskinen saisi asiat toimimaan.
– Ainakin hän lupasi lehdessä, että kaikki tiet aurataan, Intala naurahtaa.
Pääväylien valot ensin kuntoon
Suomessa katuvalojen ylläpidosta ja uusimisesta huolehtii tien omistaja, eli yleisten teiden kohdalla valtio, kaupunki tai kunta.
Tiemestari Jari Koskinen ei ole kuullut Mäntymäentien valo-ongelmasta. Hän muistuttaa, että Ylöjärven kaupunki tekee katuvalojen huoltoa keskitetysti keväisin ja syksyisin.
Tehokkaimmin epäkohdat saa korjattua tekemällä ongelmasta sähköisen ilmoituksen Ylöjärven kaupungin verkkosivuilla.
Teknisten palvelujen sivuilta löytyy lomake, jolla voi ilmoittaa havaitsemastaan teknisestä epäkohdasta.
– Tällä hetkellä näitä palautteita tulee runsaasti, kun illat pimenevät ja valoa kaivataan monessa paikassa. Katuvalot ovat kesän ajan pois käytöstä, eivätkä ne sitten kaikki lähde heti pelaamaan syksyisin, tiemestari Koskinen sanoo.
Hänen mukaansa kaupungin huoltoryhmä käy sähköisiä ilmoituksia läpi jatkuvasti ja kiertää muutenkin tarkastamassa katuvaloja.
– Tietenkin ensiksi korjataan pääväylien ja risteysalueiden valoja, ja vasta sen jälkeen käydään läpi sivummalla olevia valoja.
Ylöjärven kaupungin alueelle pystytetään tarpeen vaatiessa myös uusia valotolppia, vaikka tällä hetkellä uudelle valaistukselle ei olekaan kovin suurta tarvetta.
– Uusia valoja asennetaan määrärahojen puitteissa. Käsittääkseni täällä on valtaosa tiestöstä valaistu hyvin ja yksityisteilläkin on aika hyvin valoja. Ylöjärvellä ei siis pitäisi nyt olla suuria valaisemattomia alueita, Koskinen miettii.
Uusi yritys valaistuksen taakse?
Jatkossa katuvalaistuksesta Ylöjärvellä saattaa vastata uusi perustettava yritys, Suomen Kuntavalo Oy. Ylöjärven on määrä tehdä vielä tänä syksynä päätös siitä, liittyykö se yritykseen.
Alkuperäinen tavoite oli, että kahdeksan pirkanmaalaista kuntaa ja kaupunkia ulkoistaisi katuvalojensa hoitamisen ja omistuksen yhteiselle yhtiölleen.
Yrityksen perustamisesta huolimatta päätöksenteko pysyy edelleen kunnilla, ja kunnat voivat itse päättää valaistuspalvelun tasosta.
Yhtiön osakkaina kunnat valvovat yhtiön toimintaa sisältä ja ulkoa.
Kuntien ja kaupunkien on määrä tehdä valaistuspalvelusopimus, jossa sovitaan osakaskuntien alueella sijaitsevien yhtiön omistuksessa olevien valaistusverkkojen käytöstä ja kunnossapidosta, uudis- ja korjausrakentamisesta, toiminnan kehittämisestä sekä muista tarvittavista asioista.
Sastamalan kaupunginvaltuuton päätös osallistumisesta perustettavaan yhtiöön oli kielteinen äänin 29–30. Ikaalisten kaupunginvaltuusto puolestaan päätti osallistumisesta äänestyslukemin 24–3.
– Ylöjärvellä asia on teknisen lautakunnan käsittelyssä tällä viikolla. Tekninen lautakunta antaa asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle, joka puolestaan tekee esityksen kaupunginvaltuustolle, projekti-insinööri Mirko Harjula Ylöjärven kaupungin kunnallisteknisestä suunnittelusta kertoo.
Hänen mukaansa pienemmät kunnat ovat odottaneet, että isot kaupungit tekevät ensin päätöksensä mahdollisesta osallistumisesta perustettavaan yhtiöön.
– En uskalla arvioida, miten Ylöjärvellä käy. Asia on nyt poliittisista päätöksistä kiinni, Harjula sanoo.
Perustettavan Suomen Kuntavalo Oy:n osakkaiksi tulevat järjestelyssä mukana olevat kunnat ja Leppäkosken Sähkö Oy. Leppäkosken Sähkön omistusosuus tulee olemaan 50 prosenttia ja kuntien yhteinen omistusosuus niin ikään 50 prosenttia. Yhtiö ei tavoittele voittoa, mutta sen tulee toimia kannattavasti.
Ylöjärvellä olisi osallistujakaupunkien suurin osuus yhtiöstä. Osakepääomaan Ylöjärvi sijoittaisi vajaa 196 000 euroa, ja yrityksen sijoitetun vapaan pääoman rahastoon Ylöjärvi sijoittaisi vajaa 136 000 euroa.
Yksittäiseltä kunnalta vaadittava pääomasijoitus olisi lopullinen siten, että muuta pääomasijoitusta ei tarvitsisi tehdä enää myöhemmin missään vaiheessa.
Viimeisimmät kommentit