Ylöjärven Ryhdin naisten lentopallojoukkueen päävalmentajalla Heikki Kososella oli pelaajilleen aika paljonkin asiaa sunnuntai-iltana Vampulan Urheilijoille kärsityn kotitappion jälkeen.
– Lahjoitimme vastaanotto- ja syöttövirheillä vastustajalle kokonaisen erän verran pisteitä! Vampulan ei oikeastaan tarvinnut tehdä mitään, sillä me teimme heidänkin pinnansa, Kosonen viestitti.
Kosonen ei puhunut mutu-pohjalta, vaan hänellä oli edessään tietokoneella tehty tilasto, ja katsomossa ottelua seuranneenkin oli helppo uskoa lukemia:
– Virheittemme määrä oli erittäin korkea: 13, 16 ja 17, Kosonen ynnäili ja puisteli päätään.
Moinen meno ei anna nykysäännöillä mitään mahdollisuuksia ottelun voittamiseen, ja vanhoillakin pelattaessa se korkeintaan pitkittäisi syötönvaihtorumbaa.
Luonnollinen seuraus oli ruma tappio luvuin 0–3 (24–26, 19–25, 20–25).
Arvoitukseksi jäi, millaisen suunnan ottelu olisi saanut, jos ensimmäisessä erässä tuomareille ei olisi sattunut ainakin kolmea ilmiselvää virhettä rajan tuntumaan pudonneissa palloissa. Kaikki ne tuomittiin Vampulan hyväksi.
Siihen taas oli pääsyyllinen se rajatuomari, joka jätti syytä ilmoittamatta saapumatta Kaukajärvelle. Kun yksi neljästä puuttui, toiselle tunnolliselle rajanvalvojalle ei ollut käyttöä.
– Anteeksiantamaton virhe, josta kuuluisi sakottaa kunnolla. Eivät pää- ja verkkotuomari voi mitenkään nähdä kaikkea, Kosonen jyrähti.
Ikävintä oli, että kaksi todella selvää väärää vihellystä osui erän ratkaisupalloille, ja toisella Vampula karkasi 23–21-johtoon.
Farmipelaajillakin vaisu päivä
Ryhti sai LP Kangasalan liigajoukkueelta vahvistukseksi kaksi tuttua pelaajaa, joista ei tällä kertaa ollut apua. Passari Oona Yli-Pekkalan otteista näkyi vähäinen pelituntuma, eikä Jasmine Tahvanainenkaan onnistunut hakkurin paikalla.
Kosonen siirsi Tahvanaisen yleispelaajaksi viimeiseen erään, jossa peli kulki ajoittain hieman paremmin.
Onnistumisten vastapainoksi kuitenkin tuli, niin Jasminelle kuin muillekin, todella helppoja lapsuksia.
– Ei voi mitään. Nyt olisi tarjolla puoli valtakuntaa pallovarmasta yleispelaajasta, Kosonen huokaisi.
Ryhdin vastaanottajien puolustukseksi voi huomauttaa, että etenkin VU:n passari Elli-Maija Junnila ja yleispelaaja Hanna Kimpanmaa lähettelivät vasureillaan aika ilkeän näköisiä syöttöjä, ja oman putkensa paukutti myös Elli-Noora Hiltunen.
Kokeneena valmentajana Kosonen ei niellyt purematta tätäkään selitystä:
– Ne olivat normaaleja ykkössarjasyöttöjä eli vaikeudessaan ja kovuudessaan vielä kaukana liigatasosta. Harkitsin Jasminen paikanvaihtoa jo ensimmäisen erän jälkeen, mutta liian myöhäiseksihän se jäi.
Yli-Pekkala pelasi melkein kokonaan ensimmäiset puolitoista erää, kunnes sai antaa tilaa Outi Munnukalle. Tältä nähtiin pari rohkeaa ratkaisua, mutta kun pallo nousi vain harvoin siihen, mihin passari olisi toivonut, ratkaisevaa muutosta ei tapahtunut.
Se tarkoitti myös sitä, että välillä erinomaisia otteita esittänyt 16-vuotias keskipelaaja Daniel Öhman jäi pahasti pimentoon. Keskihyökkäystä kun ei saatu pyörimään missään vaiheessa.
Mari Kivellä riitti yritystä
Ryhdistä on mahdotonta nostaa esiin varsinaista onnistujaa, mutta hakkuri Mari Kiveä ei ainakaan voi syyttää yrityksen puutteesta.
Hän teki kolmannessa erässä voitavansa, mikä on hänen luonteelleen hyvin ominaista.
– Meillä ei ollut tarpeeksi uskoa itseemme. Siihen nähden, että Oona ja Jasmine olivat mukanamme ensimmäistä kertaa tällä kaudella, peli sujui välillä yllättävänkin hyvin, mutta eiväthän kuviot voineet kunnossa olla, Kivi pohti.
– Tosiasia kuitenkin on, että syötimme ihan C-luokan aloituksia! hän puuskahti.
Itseluottamuksen puutteesta kertoo se, että Ryhti johti sekä toista että kolmatta erää välillä selvästikin – kolmatta esimerkiksi 17–14, mutta antoi muutaman epäonnistumisen lannistaa.
Kivi olisi varmaan halunnut vastuuta enemmänkin, sillä hän uhkuu pelihaluja lyhyen sairausloman jälkeen. Pienen kaulanseudun leikkauksen jälkeen hän palasi harjoituksiin huomattavasti nopeammin kuin lääkäri suositteli.
– Sanottiin, että kolme viikkoa pitäisi huilata, mutta viikko leikkauksesta menin jo treeneihin, vaikka kaikki ihmettelivät, mitä minä siellä tein. Aluksi pää ei meinannut kääntyä yhtään, mutta kovaa tahtoa riitti, ja toivuin täyteen pelikuntoon, Mari hymyili.
Tahtoa tarvitaan koko Ryhdin joukkueelta taas lauantain kamppailussa Helsinki Volleyn vieraana legendaarisessa Töölön kisahallissa.
Seuraava kotiottelu Kaukajärvellä on vuorossa lauantaina 2. marraskuuta Kausalan Yritystä vastaan.
