Pirkanmaalla toivotaan nyt kädet ristissä, että viime viikolla maakuntahallituksen hyväksymä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma läpäisee kriittisimmätkin silmät Arkadianmäen päättäjien keskuudessa. Pirkanmaan keskeisimmät kehittämistarpeet, hankekokonaisuudet ja niiden rahoitustiedot yksilöivä suunnitelma on toimitettu työ- ja elinkeinoministeriöön. Toivottavasti maakunnan ydinviesti menee ministeriössä kuuleviin korviin.
Pirkanmaan liiton ensi vuoden tärkein asiakirja on lähetetty valtakunnan päättäjien silmien alle työ- ja elinkeinoministeriöön. (Kuva: Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston materiaalipankki / Marita Haukemaa)
Pirkanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan on koottu hanke-esityksiä, joita mahdollisesti toteutetaan vuosina 2014 ja 2015.
Suunnitelman alussa esitellään maakuntahallituksen keväällä hyväksymät Pirkanmaan ykköstavoitteet valtion vuoden 2014 talousarvioon. Nämä tavoitteet ovat kuitenkin pitkälti Pirkanmaan oman päätäntävallan ja resurssien ulkopuolella.
Pääosin toteuttamissuunnitelma sisältää Pirkanmaan omaan päätäntävaltaan kuuluvia toimenpide-esityksiä.
– Toteuttamissuunnitelma meni nyt korkeimmalle tasolle hyväksyttäväksi. Asiakirjaan on koottu Pirkanmaan hankkeet, jotka ovat jo saaneet rahoitusta. Suunnitelmassa maakunnan tavoitetila tulee selväksi, Pirkanmaan maakuntahallituksen ylöjärveläisedustaja Minna Sorsa (vihr.) tiivistää.
Teollisuus edelleen Pirkanmaan vahvuus
Toteuttamissuunnitelmassa todetaan, että Pirkanmaalla innovaatiotoiminnan kärkiä ovat nyt ja tulevaisuudessa älykkäät koneet, terveyden tutkimus sekä terveys- ja bioteknologiat (ihmisen varaosat), rakennettu ympäristö, signaalinkäsittely, optiikka ja fotoniikka sekä energia- ja peliala.
Suunnitelmassa sanotaan lisäksi, että Pirkanmaa on edelleen vahva valmistavan teollisuuden maakunta.
Uudet tuotteet, tuotantotavat ja palvelut sekä älykkäät koneet uudistavat maakunnan teollisuuden rakenteita ja lisäävät sen kilpailukykyä.
Pirkanmaa nojaa siis myös jatkossa vahvasti teollisuuteen. Sen takaa tiivis yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa.
Teollisuuden rinnalle nousevat erilaiset palvelut. On huomattavaa, että työllistäjänä palvelusektori on jo suurempi kuin teollisuus.
Pirkanmaalla on myös vahvat sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelut.
Maakuntaan on lisäksi keskittynyt runsaasti asiantuntijapalveluita sekä palveluita liike-elämää varten. Maakunnan päättäjien mukaan Pirkanmaan menestyksen tärkein resepti on ollut osaaminen. Pirkanmaan väestö on yhä korkeasti koulutettua.
Lisää rahaa tienpitoon
Maakunnan liitto on asettanut monia niin sanottuja ykköstavoitteita valtion ensi vuoden talousarvioon. Jotkin tavoitteista kuulostavat hieman abstrakteilta, mutta mukana on myös konkreettisia tavoitteita.
Eräs konkreettinen pyrkimys on saada lisää rahaa perustienpitoon.
Tänä vuonna perustienpidon rahoitus oli Pirkanmaalla 39 miljoonaa euroa. Maakunnan nykyisen palvelutason turvaaminen edellyttäisi merkittävää vuosittaista lisärahoitusta.
Eräs isoista hankkeista on valtatie 3:n eli Hämeenkyrön ohitustien kunnostaminen runkotietasoiseksi Tampereen ja Vaasan välillä.
Toteuttamissuunnitelman ykköstavoitteista esiin nousee myös aikomus kehittää Tampere–Pirkkala-lentoasemaa Suomen kakkoskenttänä.
Yhteisiä hankkeita kaivataan lisää
Vasta hyväksytyssä suunnitelmassa listataan Pirkanmaan kehittämisen painopisteet sekä keskeiset toimenpide-esitykset ensi vuodelle.
Suunnitelmassa on lueteltu kolme toimintalinjaa, jotka sisältävät yhteensä kahdeksan kehittämistehtävää.
– On ollut tosi kiinnostavaa huomata se, miten Pirkanmaata voitaisiin kehittää nykyistä tehokkaammin. Jaettavana olisi maakuntahallituksen päätöksellä Euroopan unionin rahoitusta, mutta kaikkiin osa-alueisiin ei riitä hakijoita, Minna Sorsa ihmettelee.
Hän korostaa, että hankerahoitusten myöntäminen edellyttää rahoituksen hakemista.
Sorsan mielestä ideoijien, yritysten ja koulutusalan tulisi löytää tiensä hakemusten myötä rahoituksen luo. On aika kääriä hihat.
– Toistaiseksi meillä ei ole välttämättä ollut tahoja, jotka loisivat monisektorisesti uusia hankkeita. Kyse on siitä, miten aktiivisesti toimijat hakevat hankkeille rahaa. Esimerkiksi Ylöjärven Yrityspalvelu Oy voisi aktivoitua ja miettiä, voisiko se olla mukana koordinoimassa yritysten yhteisiä hankkeita, joille voisi hakea rahoitusta, Sorsa ohjeistaa.
Hänen mukaansa esimerkiksi toteuttamissuunnitelman viides kehittämistehtävä, teknisen huollon toimivuuden parantaminen ja maakunnan energiaomavaraisuuden lisääminen, antaisi mahdollisuuden uusille innovaatioille.
– Tämän tehtävän alla voisi hyvinkin olla hajautetun energiatuotannon eli esimerkiksi puuenergia- ja biovoimatuotannon hankkeita sekä uusien menetelmien kehittämistä.
Liikennesuunnitelmat koskevat Ylöjärveä
Pirkanmaalla halutaan satsata kovasti liikenteen sujuvuuteen. Toteuttamissuunnitelman neljäs kehittämistehtävä on varmistaa Pirkanmaan liikenneinfrastruktuurin toimivuus, turvallisuus ja kunto.
Liikenteen kehittämistä ohjaavat Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen mukaiset hankkeet vuosina 2014 ja 2015.
Hankkeet liittyvät joukkoliikenteen edistämiseen sekä kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämiseen. Näihin hankkeisiin kohdistetaan kahden seuraavan vuoden aikana yhteensä 10 miljoonaa euroa.
Ensi vuonna alkavia, Ylöjärveä koskevia MAL-hankkeita ovat maantie 2774:lle rakennettava Viljakkalantien kiertoliittymä sekä valtatie 3:lle sijoittuva Metsäkylän uusi joukkoliikenneväylä. Lisäksi edessä on yleissuunnitelman laatiminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välille, valtatielle 3.
Maakunnan etu on tärkeintä
Työ- ja elinkeinoministeriön pöydällä makaavasta toteuttamissuunnitelmasta kannattaa nostaa esiin myös asiakirjan kuudennen kehittämistehtävän alaisuuteen kuuluva Pirkanmaan avoin kuitu -hanke.
Hanke on erityisesti maaseudun palvelujen kehittämistä ja elinoloja tukeva laajakaistakonsepti.
Sen avulla on tarkoitus toteuttaa Pirkanmaan tietoyhteiskuntakehityksen tarvitsema 100 megabitin tietoliikenneinfrastruktuuri mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Tavoite on laatia käyttäjälähtöiset suunnitelmat verkkojen rakentamisen edistämiseksi sellaisilla alueilla, joilla teleyritykset eivät niitä tule rakentaneeksi.
Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma sisältää suuren määrän erilaisia hankkeita ja tavoitteita.
On kuitenkin muistettava, että rahasta on pula kaikkialla. Siksi joidenkin hankkeiden toteuttaminen saattaa hyvinkin viivästyä. Lisää rahaa ei ole luvassa.
– Kunnat ovat ohjeistaneet niin, että Pirkanmaan liiton talousarvio pysyy samalla tasolla kuin viime vuonna. Tämä johtuu tietysti kuntien tiukasta taloustilanteesta. Kunnat omistavat Pirkanmaan liiton, ja sananvalta on heillä, Minna Sorsa muistuttaa.
Hän muistuttaa, että maakuntavaltuuston ja hallituksen tehtävä on ennen kaikkea ajaa koko Pirkanmaan etua eikä yksittäisten kuntien tai kaupunkien etua.
– Toimimme valtion ja kuntien välissä. Tehtävillä päätöksillä ja valinnoilla vaikutetaan koko Pirkanmaahan, Sorsa kiteyttää.
Pirkanmaan liiton toimipiste Helsingissä sijaitsee Senaatintorin kupeessa, lähellä keskeisiä maakunnalle tärkeitä toimijoita. (Kuva: Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston materiaalipankki / Sakke Somerma)
Viimeisimmät kommentit