Ylöjärveltä kadonneita koiria voi kysellä Nokialta

Pentu, jolla oli onnea matkassa

Nokian palveluskoiraharrastajien majalla juoksenteli vielä jokin aika sitten onnellinen koiranpentu, jonka asiat olivat muutamaa viikkoa aiemmin paljon kurjemmin. Tottijärveltä löytynyt pentu oli majalle tullessaan sokissa ja heikossa kunnossa. Nyt täysissä voimissa olevalla pikkukoiralla on jo uudet omistajat. Ottajia olisi ollut useampia.
Pitkään syömättä ollut karkuripentu leikki hyvissä voimissa Nokian palveluskoiraharrastajien hyvässä hoidossa.

Pitkään syömättä ollut karkuripentu leikki hyvissä voimissa Nokian palveluskoiraharrastajien hyvässä hoidossa.

– Pentu löytyi erään talon pihapiiristä, jossa se piileskeli varaston alla. Talon väki sai lopulta laihan pennun kiinni ja toimitti sen meille. Eläinlääkärin arvion mukaan koira on noin neljän kuukauden ikäinen. Se ei ollut ulostanut pitkään aikaan, kun se oli ilmeisesti ollut ilman ruokaa. Vein pennun kotiini, jossa se alkoi syödä ja juoda. Nyt se on jo hyvässä kunnossa, Nokian palveluskoiraharrastajien hallituksen jäsen Aimo Heino kertoo.
Nokian Palveluskoiraharrastajilla on löytöeläinsopimus Ylöjärven kanssa. Tosin Kurun löytöeläimistä huolehtii Orivedellä toimiva koirahoitola Boondock’s. Konstintiellä, lähellä Nokian golfkenttää sijaitsevalle NPKH:n majalle tulee vuosittain kymmeniä löytökoiria, joista iso osa tuodaan Ylöjärveltä.

Koirille oma lisäsiipi

Eläinsuojelulaki velvoittaa kaupungit ja kunnat järjestämään tilapäisen täysihoidon irrallaan tavatuille kissoille, koirille ja muille pienikokoisille seura- ja harrastuseläimille.
Löytöeläimen lakisääteinen huostaanottoaika on 15 vuorokautta, jonka aikana omistajalla on mahdollisuus lunastaa lemmikkinsä hoito-, kuljetus- ja mahdollisia eläinlääkärikuluja vastaan.
Mikäli omistajaa ei tavoiteta, on Nokian palveluskoiraharrastajilla oikeus etsiä eläimelle uusi koti tai lopettaa eläin.
– Viime vuonna meille tuli erityisen paljon kissoja. Niitä taisi olla parhaimmillaan 12 samaan aikaan. Nyt tuntuu siltä, että tänä vuonna koiria on enemmänkin karkuteillä. Enimmillään meillä on ollut viisi koiraa samaan aikaan, Heino selvittää.
Kissoja Heino säilyttää kotonaan olevassa varastossa. Koirat asustavat puolestaan NPKH:n majalla, johon karvaturreille on rakennettu oma lisäsiipi. Olosuhteet ovat hyvät lattialämmityksineen ja makuualustoineen.
Kun löytökoira tulee NPKH:n hoiviin, tarkastetaan löytyykö eläimestä mikrosirua tai korvatatuointia tunnistusta varten. Lisäksi tehdään yleissilmäys koiran terveyteen, ja tarvittaessa tulokas viedään eläinlääkärille.
Kissoja niiden omistajat eivät aina edes kaipaa takaisin. Koiranomistajat sen sijaan kyselevät lähes aina lemmikkinsä perään.
– Viemme paljon kissoja katastrofiyhdistykselle, josta ne siirtyvät sitten uuteen kotiin, Heino sanoo.

Vastuu koiran omistajalla

Aimo Heino on pitänyt jo pitkään huolta löytöeläimistä.

Aimo Heino on pitänyt jo pitkään huolta löytöeläimistä.

Vastuuntuntoiset omistajat etsivät koiraansa itse ja kyselevät sitä löytöeläintarhoista. Kaikki löytöeläintarhat löytyvät internetistä osoitteesta karkurit.fi.
Kaikilla koirilla ei tietenkään käy yhtä hyvä tuuri kuin juuri uuden kodin löytäneellä pennulla.
– Jokunen viikko sitten meiltä haettiin kaksi koiraa, jotka olivat kulkeneet parikymmentä kilometriä katoamispaikastaan. Karanneet koirat löytyvät useimmiten yhdestä kahteen päivän sisällä. Jotkin tietysti löytyvät auton tai junan alle jääneinä. Harva katoaa tyystin jälkiä jättämättä, Aimo Heino kertoo.
Hänen mukaansa mikä tahansa koira voi karata. Heino sanoo, ettei eri koirarotujen katoamisalttiudessa ole juuri eroja.
– Meille tulee kaikenlaisia ja kaikenikäisiä koiria, sekarotuisia ja rotukoiria. Karkaamisen voi estää tehokkaimmin laittamalla talutin kiinni koiraan ennen ulko-oven avaamista.
Moni koiranomistaja uskoo liian sokeasti siihen, ettei se oma silmäterä voi mitenkään karata.
– Monelle se on sitten suuri yllätys, kun koira lähtee omille teilleen. Olen liian monta kertaa kuullut koiraansa hakemaan tulleelta omistajalta sanat: ”Ei tämä ole ikinä karannut.”
Joskus Heinoa harmittaa se, ettei kaikkia koiranomistajia  edes kiinnosta oman karvaturrin karkailu.
– Meillä käy muutama koira vakivieraana. Niiden perään ei kovin paljon kysellä.
NPKH:n päivystyspuhelin on päällä 24 tuntia vuorokaudessa, mutta yöllä löytökoiraa ei kuitenkaan lähdetä hakemaan.
– Jos joku ottaa koiran kiinni, kannattaa varautua siihen, ettemme ole samalla minuutilla noutamassa sitä. Yleensäkin kannattaa odottaa hetki ennen soittamista, sillä koiran omistaja löytyy usein aivan läheltä. Jos päivystyspuhelimeemme ei vastata, siihen kannattaa jättää viesti, kaikkien löytöeläinten paras kaveri Aimo Heino ohjeistaa.

Löytökoirilla on omassa asuinsiivessään tilavat häkit, joissa ne saavat syödä, juoda ja levätä.

Löytökoirilla on omassa asuinsiivessään tilavat häkit, joissa ne saavat syödä, juoda ja levätä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?