Tietohallintojohtaja Arto Kahila yrittää tyydyttää seitsemän kehyskunnan tietotekniikkatarpeet

”IT-johtaminen on ihmisten johtamista”

Hallintotieteiden maisteri Arto Kahilalla on harvinaisen monta työnantajaa. Eivätkä pomot ole mitään pikkufirmoja, sillä työnantajiin kuuluvat Ylöjärvi, Nokia, Orivesi, Lempäälä, Kangasala, Pirkkala ja Vesilahti. Kahilan tehtävänä on löytää yhteisiä tietotekniikkaan liittyviä toimintamalleja, jotka sopivat koko Tampereen kaupunkiseudulle.
Tietohallintojohtaja Arto Kahila palvelee seitsemää kehyskuntaa, mutta hänen työpisteensä on Ylöjärven kaupungintalolla.

Tietohallintojohtaja Arto Kahila palvelee seitsemää kehyskuntaa, mutta hänen työpisteensä on Ylöjärven kaupungintalolla.

– Tällaista pestiä ei liene muualla Suomessa. Pääsen näköalapaikalta viemään eteenpäin tietohallinto-ohjelmaa kaikissa seitsemässä kunnassa, ja yhteistyössä Tampereen kanssa, Kahila toteaa.
Toimintaympäristö on onneksi tuttu Kahilalle. Itse asiassa hän hyppäsi IT-toimittajan leivistä suoraan tutun asiakkaan alaisuuteen.
Valmistuttuaan Tampereen yliopistosta Kahila toimi viisi vuotta Porvoon kaupungin ATK-suunnittelijana. Vuonna 1995 hän palasi Tampereelle ja työskenteli kolme vuotta Taysissa IT-puolen pääsuunnittelijana sekä hoiti myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin IT-asioita.
Vuonna 1998 Kahila aloitti viime elokuun lopussa päättyneen uran tietotekniikan palvelu- ja laitetoimittaja Fujitsulla, jossa hän toimi palvelupäällikkönä, Suomen asiakastuen vetäjänä palvelutuotannossa sekä Tampereen aluekeskuksen palvelujohtajana.
Viimeisimmässä tehtävässään Fujitsulla Kahila vastasi Tampereen, sen kehyskuntien sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin IT-palveluista.
– Kun kehyskuntien tietohallintojohtajan paikka tuli avoimeksi, mietin, onko sopivaa vaihtaa palvelutoimittajalta asiakkaan puolelle. Sain kuitenkin rohkaisua sekä entiseltä että nykyiseltä työnantajaltani. Olen tehnyt lähes koko ajan töitä julkishallinnon parissa, joten siksi tämä pesti oli luonnollinen jatke uralla, Kahila miettii.

Yhteensopivuutta saatava lisää

Tämän vuoden tammikuussa seitsemän Tampereen kehyskuntaa allekirjoitti sopimuksen kehyskuntien yhteisen tietohallinnon kehittämisestä. Aiemmin jokainen kaupunki ja kunta teki yksinään yhteistyötä Tampereen kanssa.
– Kunnat katsoivat, että yhteistyö Tampereen kanssa sujuu tehokkaimmin yhdessä. Jatkossa keskeisimpiä työkohteita ovat sosiaali- ja terveysalan tietotekniikan kehittäminen sekä tietojen sujuvan liikkuvuuden edistäminen kuntalaisten palvelujen kohentamiseksi ja asiakkaan vapaan valinnan mahdollistamiseksi. Tiedon täytyy kulkea kitkattomasti sinne, missä ihmiset asioivat, Kahila sanoo.
Hän muistuttaa, että esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudulla on käytössä kolme erilaista potilashallintojärjestelmää, mikä hankaloittaa tiedon liikkumista järjestelmästä toiseen. Yhteensopivuusongelmia löytyy myös kuntien muista tietojärjestelmistä.
– Ristiriidat johtuvat esimerkiksi siitä, että järjestelmät ovat erimerkkisiä tai saman merkkisistä järjestelmistä on käytössä eri versioita. Tavoite on, että pääsisimme tulevaisuudessa vähän nykyistä yhtenäisempään ja entistä yhteensopivampaan järjestelmäkattaukseen.
Aivan aluksi Arto Kahilan pitää kuitenkin luoda kuntiin järkevä vastuunjako.
– Jatkossa kaikista kunnista ei enää ole edustajaa jokaisessa tietohallintopalaverissa. Pitää löytää järkeviä yhteisiä toimintamalleja kaikille kehyskunnille.

Projektisuunnittelu kuntoon

Ylöjärven kaupunginvaltuutetut saavat käyttöönsä tabletit, joiden uskotaan helpottavan kokoustamista. (Kuva: Apple)

Ylöjärven kaupunginvaltuutetut saavat käyttöönsä tabletit, joiden uskotaan helpottavan kokoustamista. (Kuva: Apple)

Kahila kiittelee sitä, että ainakin toistaiseksi kaupunkien ja kuntien virkamiesjohdolla on ollut yhteinen tahtotila kehittää tietohallintoa. Tietohallintojohtaja muistuttaa, että taustalla toimiva tietotekniikka on toisarvoista, sillä se on helppo hoitaa kuntoon. Tärkeintä on ihmisten toiminta ja muutosten onnistuminen.
– IT-johtaminen on ihmisjohtamista. Haasteita asettaa se, että kaupungin organisaation alla on kovin monenlaista toimintaa. Teknisessä keskuksessa tarvitaan aivan erityyppisiä tietojärjestelmiä kuin terveyskeskuksessa.
Työtä saattaa hankaloittaa myös Ylöjärven kaupungin surkea taloustilanne. Toisaalta Kahila näkee sen myös myönteisenä haasteena.
– Oikeilla ratkaisuilla ja sopivankokoisilla investoinneilla on mahdollista saada aikaiseksi säästöjä. Täytyy löytää oikeat investointikohteet, jotta tuottavuus kohenee.
Kahilaa ei pelota se, että monessa kunnassa on usein petytty epäonnistuneisiin IT-projekteihin.
– Ongelma niissä on palveluntoimittajan ja asiakkaan, tässä tapauksessa kunnan, erilaiset toimintamaailmat. IT-toimittajat puhuvat omaa kieltään ja julkis-
hallinnon edustajat omaa kieltään, jolloin yhteisymmärrystä on vaikea saavuttaa, Kahila perustelee.
Kahila tuntee molempien osapuolien ajatukset, joten hän on oikea mies toimimaan eräänlaisena välittäjänä.
– Toivottavasti saamme avullani aikaiseksi aiempaa parempia sopimuksia neuvoteltaessa IT-projekteista. IT-toimittajien pitää muistaa, etteivät ohjausmenettely ja projektitoiminta ole kovin pitkälle vietyjä julkisessa hallinnossa. Kunnilta ja kaupungeilta ei irtoa niin paljon resursseja IT-projekteihin kuin IT-toimittajat usein ajattelevat.

Tietoturva kiinni asenteista

Työnantajat eivät ole vielä asettaneet Arto Kahilalle suuria tavoitteita. Kahila kuitenkin odottaa, että syksyn aikana hänen eteensä lyödään jonkinlainen tuloskortti, joka pitäisi pystyä täyttämään. Kahila raportoi tekemisistään kehyskuntien talousjohtajille.
Joka tapauksessa Ylöjärvelläkin on edessään isoja tietoteknisiä uudistuksia, jotka liittyvät ylikunnallisiin hankkeisiin.
– Suunnittelupöydällä on koulujen yhteinen seutuverkko. Lisäksi tekeillä on alueellisen potilastiedon arkistointijärjestelmä, jonka myötä potilastietojen pitäisi olla käytettävissä niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa ja yksityisellä puolella, Kahila selvittää.
Samaan aikaan muiden uudistusten vyöryessä päälle myös tietotekniikan pysäyttämätön kehityskulku tunkeutuu vääjäämättömästi julkishallintoon.
– Mobiililaitteet alkavat tulla kuntatasolle. Ylöjärven kaupunginvaltuusto ottaa syksyllä käyttöönsä tablet-tietokoneet. Kunnallisessa päätöksenteossa siirrytään siis yhä enemmän sähköiseen kokoustamiseen, Kahila sanoo.
Kaiken kehityksen keskellä on tietenkin muistettava huolehtia tietoturvasta ja -suojasta. Kahilan mukaan nämä ovat riittävällä tasolla, vaikka kehitettävää tälläkin osa-alueella riittää.
– Työntekijöiden pöydillä lojuu iso määrä papereita, joita ei välttämättä ole tarkoitettu ihan kaikkien silmille. Niistä ei puhuta mitään, vaan siitä, miten koneella oleva tieto on turvattu. Tiedon suojaamiseen on olemassa tarpeeksi hyviä teknisiä keinoja. Kyse on enemmän osaamisesta ja asenteista.
Kahila näkee, että tulevaisuudessa tietotekniikka voi auttaa kaupunkeja ja kuntia, ja etenkin niiden asukkaita entistä mutkattomampaan asioiden hoitamiseen.
– Näkisin, että jatkossa asiakkaita juoksutetaan nykyistä vähemmän luukulta toiselle. Uskon, että kaupunkilaiset voivat hoitaa yhä useammat asiat sähköisesti. Toivon tietysti, että pystymme tietohallinnossa tekemään asioita myös tuottavuuden kohentamiseksi. Samalla liikumme kohti entistä paperittomampaa toimistoa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?