A, b, c, nyt naisporukka lukee

Ylöjärvellä aloittaa pian maahanmuuttajanaisten kielikurssi. Ryhmä opiskelee puhumaan, kirjoittamaan ja lukemaan suomen kieltä. Mukaan saa tulla, halusipa sitten aloittaa aakkosista tai syventää jo taskuun painuneita oppeja.
 – Kuulin, että myös Hämeenkyrössä on tällainen maahanmuuttajanaisille tarkoitettu kielenopiskeluryhmä, ja ajattelin, miksei täälläkin voisi olla, Hannele Aunola (vas.) kertoo, kuinka idea ylöjärveläisryhmään syntyi. Aunola, Sirkka-Liisa Railio ja Marita Kortekangas valmistelevat alkavaa kurssia. Ryhmässä on neljäskin opettaja, Hellevi Asplund.

– Kuulin, että myös Hämeenkyrössä on tällainen maahanmuuttajanaisille tarkoitettu kielenopiskeluryhmä, ja ajattelin, miksei täälläkin voisi olla, Hannele Aunola (vas.) kertoo, kuinka idea ylöjärveläisryhmään syntyi. Aunola, Sirkka-Liisa Railio ja Marita Kortekangas valmistelevat alkavaa kurssia. Ryhmässä on neljäskin opettaja, Hellevi Asplund.

Pian Pappilan Perhetalossa Ylöjärven keskustassa solisee suomen kieli.
Tai ei välttämättä solise; sanoja saa hakea ja kirjaimia tavata. Joka tapauksessa odotettavissa on oppivainen ja opettavainen ilmapiiri.
Paikalla alkava kielenopetus on osa Luetaan yhdessä -verkoston toimintaa. Verkosto tarjoaa lukemisen ja suomen kielen opetusta maahanmuuttajanaisille ympäri Suomen.
– Opetus ei ole vain pakolaisille vaan kelle tahansa maahanmuuttajille. Haluan myös korostaa, ettei kurssi ole sitoutunut mihinkään uskontoon tai aatteeseen, ylöjärveläisryhmää luotsaava opettaja Hannele Aunola sanoo.
Jotkut verkoston opiskelijoista ovat vailla lukutaitoa.
– Se johtuu epävakaista oloista, kuten sodasta, Aunola selittää.
Sodan kourissa koulunkäynti jää helposti väliin tai vähäiseksi ja lukutaito olemattomaksi tai kehnoksi.
Verkoston kursseja aiemminkin vetänyt Aunola ei ole saanut opetettavakseen täysin lukutaidottomia maahanmuuttajia.
– Mutta mitä olen kuullut, niin lukutaidottomia on ennen kaikkea iäkkäiden joukossa. Lukutaidottomuuteen vaikuttaa myös köyhyys.
Lisäksi kulttuuri voi selittää lukemisen taidon puutetta. Kaikkialla naisille ei ole tarjottu opetusta. Koulujen ovet ovat usein olleet suljetut myös vammaisilta.
– Olen miettinyt paljon kokonaan puuttuvaa lukutaitoa. En käsitä, voiko aikuisena oppiakaan lukemaan kunnolla, koska aivoista puuttuu koko siihen tarvittava rakennelma, opettaja pohtii.

Opetusta oppilaan taitojen mukaan

Kursseille saa osallistua, olivatpa taidot millaiset hyvänsä. Joillakuilla on luku- ja kirjoitustaito omalla kielellään muttei suomeksi. Jotkut taas lukevat suomea jo. Toiset ainoastaan puhuvat kieltämme, yksi vähän, toinen sujuvasti. Tervetulleita ovat nekin, jotka eivät taida sanaakaan puheenparttamme.
Kurssilla opetellaan niin puhumaan, lukemaan kuin kirjoittamaan suomea. Lisäksi pureudutaan täkäläiseen kulttuuriin.
Eritasoisten oppilaiden opetus on haaste muttei mahdoton tehtävä.
– Ryhmämme ei käytä tulkkeja. Jos meillä opettajilla ja ryhmäläisillä ei ole yhteistä kieltä, sitten vain yritetään. Olen erityisopettaja ja lähestyn tilannetta tavallaan samoin kuin kuuron lapsen opettamista.
Aunola opettaisi suomea taitamatonta samaan aikaan sekä puhumaan kieltämme että hahmottamaan kirjoitusjärjestelmää. Olisi turhan teoreettista opettaa pelkkää kirjoitussysteemiä, siis olla sitomatta sitä mihinkään konkreettiseen eli todellisiin sanoihin.
Aunola opettaisi sanoja näyttämällä kuvia. Lukemista hän lähestyisi äänteiden avulla. Siten kirjainmerkkien tarkoitus alkaisi hahmottua.
Tämä on kuitenkin kinkkinen tehtävä, sillä lukutaidottomalle aikuiselle koko kirjainmaailma voi olla silkkaa hepreaa.
– Suomalaislapsi, joka ei vielä osaa lukea, kuitenkin tunnistaa jo joitain kirjainmerkkejä esimerkiksi omasta nimestään, Aunola vertaa.
Lukutaidottomalle aikuiselle kirjainmaailma ei välttämättä ole raottanut oveaan senkään vertaa kuin tekstien ja vanhempien neuvojen ympäröimässä maailmassa eläneelle lapselle.
Eritasoisten kurssilaisten opettaminen luonnistuu myös sen ansiosta, että tuntia on vetämässä usea opettaja. Ylöjärven ryhmään on lupautunut jo neljä luotsia.
Monen opettajan voimin kurssilaisille voidaan antaa yksilöllistä opetusta. Alkeista liikkeelle lähtevät voivat rauhassa maistella kieltä, ja edistyneet saavat riittävästi puurtavaa, esimerkiksi kielioppia.

Naisten kesken suu uskalletaan avata

Ylöjärven kurssi, kuten muukin Luetaan yhdessä -verkoston opetus, on tarkoitettu yksinomaan naisille. Myös opettajat ovat naisia.
– Joistain kulttuureista tulleille on tärkeää, että mies tietää opettajan olevan nainen, Aunola selittää.
Kurssi haluaa avata ovia kielen maailmaan juuri naisille, koska yleensä he ovat vähemmän koulutettuja kuin miehet.
Monesti vaimot jäävät kotiin eivätkä siellä opi paikallista kieltä tai tutustu ihmisiin. Miehet kartuttavat kielitaitoaan ja tuttavapiiriään töissä.
Tarjolla on toki monta kielikurssia maahanmuuttajille, mutta Luetaan yhdessä -kursseille lähtemiseen on matala kynnys, sillä ne ovat ilmaisia eivätkä sido valtavasti osallistujia.
Aunolan mielestä on itsestään selvästi hyödyllistä, että kurssi suunnataan pelkästään naisille.
– He voivat olla keskenään vapaampia kuin silloin, kun mukana on miehiäkin.
Keskenään naiset uskaltavat avata suunsa, kysellä ja puhua intiimeistäkin asioista.
– Esimerkiksi eräs nainen puhui minulle ramadanista ja kertoi, etteivät naiset paastoa, jos heillä on kuukautiset. Olimme kahden kesken, mutta ehkä hän olisi uskaltanut sanoa sen muillekin naisille. Varmasti hän ei olisi sitä sanonut, jos paikalla olisi ollut miehiä.
– Monessa kulttuurissa miehet leimaavat naisten puheet akkojen höpinäksi. Sitten naiset eivät uskalla puhua, kurssilla niin ikään opettava Marita Kortekangas toteaa.
Aunola ei pidä kurssinsa kaltaista opetusta naisten yksinoikeutena.
– Tämän tyyppistä voisi hyvinkin olla tarjolla miehillekin. Yhtä lailla miehet törmäävät kulttuurieroihin, toiselta kantilta vain kuin naiset, hän sanoo.

Vapaaehtoista auttamista

Luetaan yhdessä -verkoston opettajat ahertavat vapaaehtoisesti. Moni on koulutukseltaan opettaja, mutta kuka tahansa suomen kieltä hyvin osaava ja ihmisten kanssa toimeen tuleva voi kääriä hihansa.
– Ei tarvitse olla eläkkeellä, mutta eläkeläisyys edesauttaa, Aunola viittaa vapaa-aikaan.
Opettajille ei makseta palkkaa, mutta Suomen Kulttuurirahastosta saatu apuraha auttaa pyörittämään joitain verkoston käytännön rattaita.
– Ainakin yksi työntekijä, projektisihteeri on palkattu. Rahaa käytetään myös oppikirjoihin, joita myydään opiskelijoille halpaan hintaan. Opettajille on myös kerran vuodessa koulutus, Aunola selittää.
Niin Aunolaa, Kortekangasta kuin ylöjärveläisryhmän opettajana niin ikään ahkeroivaa Sirkka-Liisa Railiota vetää touhun pariin opettajatausta.
– Kielitaito on asia, jolla tässä maailmassa selviää. Haluan jatkaa opetustyötäni, vaikka olenkin jäänyt eläkkeelle, Railio sanoo.
Myös ajatusmaailma ajoi naisia työn touhuun.
– 1990-luvun puutteen ja kurjuuden aikaan Itä-Lapissa ja Itä-Suomessa opettaessani tuin heikossa asemassa olleita, Kortekangas kertoo.
– Olen entinen feministi, ja nykyinenkin, Aunola hymyilee.
Railio ja Kortekangas komppaavat nyökytellen; heillekin naisasia on tärkeä.
– Kaikesta ei tarvitse aina maksaa. Maahanmuuttajien opettaminen on kauhean kivaa, ja minulle on auennut taas yksi uusi maailma, Aunola jatkaa.

Ylöjärven Luetaan yhdessä -kurssi maahanmuuttajanaisille alkaa 20. syyskuuta. Ryhmä kokoontuu perjantaisin kello 10–12 Pappilan Perhetalossa. Kurssille voi tulla ilmoittamatta ja lapsetkin saa tarvittaessa ottaa mukaan. Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen h.aunola@gmail.com.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?