Keski-iän selättänyt Ylöjärvi-Seura irrotteli mittavan taipaleensa kunniaksi

Kotiseutuyhdistys muisti pitkäaikaisia vaikuttajia sekä yhdistyksen jäseniä jakamalla heille Ylöjärvi-Seuran pöytästandardit eli tuttavallisemmin viirit. Myös juhlavuoden puheenjohtajaa Kerttu Blomia muistettiin kukkasin. Hän on toiminut seuran keulilla jo kahdeksan vuotta.

Kotiseutuyhdistys muisti pitkäaikaisia vaikuttajia sekä yhdistyksen jäseniä jakamalla heille Ylöjärvi-Seuran pöytästandardit eli tuttavallisemmin viirit. Myös juhlavuoden puheenjohtajaa Kerttu Blomia muistettiin kukkasin. Hän on toiminut seuran keulilla jo kahdeksan vuotta.

Pitkään kotiseudun eteen puurtanut aktiivijärjestö juhli 60-vuotista matkaansa kirjavan ohjelman höystämänä Koulutuskeskus Valossa viime lauantaina.
Tilaisuudessa, jossa seuran juhlakirjakin julkaistiin, piipahti pitkään kotikonnun hyväksi työtä tehneitä sekä yhdistyksen historiasta muuten vain kiinnostuneita puutarhakaupunkilaisia.

60-vuotisjuhlaansa viime lauantaina toden teolla juhlinut Ylöjärvi-Seura ei ole eläkeiässä.
Koulutuskeskus Valossa juhlivat sadat yhdistyksen taivalta kunnioittaneet ylöjärveläiset.
Hummaamisen lomassa julkaistiin ilmoille kulisseissa kuhinaa herättänyt seuran historiateos Rakkaudesta kotipitäjään. Historiallista sävyä juhlaan toi lisäksi se, että yhdistyksen pitkäaikainen luotsi Kerttu Blom on ilmoittanut jättävänsä tehtävänsä juhlavuoden jälkeen. Kahdeksan vuotta seuran kipparointia saa hänen mukaansa riittää.
Keski-iän kriisin jo selvittänyt kotiseutuyhdistys juhli taivaltaan yhdessä aikamme kotiseudun kannalta merkittävimmistä paikoista, Koulutuskeskus Valossa.
Paikalle kokoontui ylöjärveläisen kotiseututyön vaalijoita sekä ison osan elämästään sille omistaneita. Pinsiön mieskuoron mahtavasoundiset laulajat kajauttivat ilmoille alkulaulun.
Tilaisuuden musiikillista antia ryyditti KIDSing-tähti Oona Pätäri, jonka nimi kirjataan kotiseutuhistoriaan, sillä hän sijoittui mittelössä kärkikuusikkoon.

On hyvä olla
jostakin kotoisin

Silmämääräisesti arvioiden parinsadan henkilön muodostama yleisö hilasi tunnelman Valon korkealla olevaan kattoon. Henkeä monipuolistivat juhlavuoden puheenjohtajan Kerttu Blomin sanat, joissa hän kertasi historiaa ja pohti tulevaa.
– Kotiseutuyhdistyksen perustajat ovat tehneet aikanaan merkittävän työn. Se homma on jatkunut vilkkaana aina näihin päiviin saakka. Yhdistyksessämme on ollut 14 puheenjohtajaa. Jäseniä seuralla on tällä hetkellä yli 300, joista osa on ainaisjäseniä ja osa kannatusjäseniä, Blom luetteli faktoja.
Ylöjärvi-Seuran pitkän jänteen tavoite on ollut, ja on edelleen, traditioiden säilöminen.
– Perustoimintaamme on aina kuulunut olennaisena osana perinteiden vaaliminen ja ylläpito. Olemme saaneet elvytettyä vanhoja, aiemmin pidettyjä tilaisuuksia. Myös perinnetiedon keräily ja tallennus ovat tärkeää yhdistystointa. Muistitietoa tallentamalla kotiseudun tuntemusta lisätään ja siirretään jälkipolville.
Kotiseututiedon hallitseminen on Blomin mukaan tärkeää paristakin syystä.
– Kotipaikan historiaan perehtyminen luo turvallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen. Se lisäksi auttaa sopeutumaan uusille sijoille muuttovoittoisessa kaupungissamme, nainen luonnehti.
– On hyvä olla jostakin kotoisin. Ja on hyvä olla juuret, jotta voi käyttää siipiään. Saavutetuissa vuosikymmenissä meillä piisaa juhlittavaa. Kiitos kaikille vieraille, juhlavuoden luotsi kiitteli.

Pitkä tarina
kansien väliin

Ylöjärvi-Seuran historiikin kovien kansien väliin pakertanut emeritusrehtori Juhani Vahtokari ihmetteli yhdistyksen ponnekkuutta tiedonkerääjänä.
– Saadessani kirjan tekemisen edellyttämän materiaalin hyppysiini en voinut muuta kuin ihmetellä sitä, kuinka tästä urakasta itse selviän, ja sitä, miten jo edesmenneet sekä nykyiset seura-aktiivit ovat onnistuneet saamaan kasaan näin mittavat kokoelmat kotiseututietoa, hän pohti.
Ylöjärvi-Seura, joka perustettiin toimittaja Jukka Tyrkön aloitteesta vuonna 1953, on kerännyt aktiivisesti lehtileikkeitä ja valokuvia arkistoonsa.
Tyrkkö perusti Vahtokarin mukaan Ylöjärvelle myös paikallislehden, jonka arkisto on hyvissä käsissä.
– Yhdistyksen tiloissa Mikkolantiellä kokoontuu joka viikko muutaman hengen ryhmä, joka arkistoi dokumentteja, Vahtokari valotti.
Hän painotti kotiseutuhistorian keräämisen tärkeyttä myös tulevien historiantutkijoiden kannalta.
Kotiseutuhistoriaan perehtynyt Vahtokari lateli pitkän liudan yhdistyksen muita saavutuksia.
– Esimerkiksi lentomestari Heiskalan muistomerkki Rotikolla, kirkon kupeessa sijaitseva unohdettujen vainajien muistomerkki ja ehkä kaikkein näkyvin muisto Ylöjärven Kotiseutumuseo Hietasmäessä – joka nykyään on kaupungin hoteissa – todistavat, että Ylöjärvi-Seura on tehnyt suunnattoman urakan perinnetiedon välittäjänä, mies puhui.
– Ylöjärvi-Seura valitsee vuosittain Räikän fröökynän – naisen, joka on merkittävällä tavalla edistänyt paikallista kulttuuria ja vaikuttanut aikalaistensa elämään yhteisissä riennoissa. Fröökynä-nimitys on perinnetietoa. Räikän kartanon neitejä kutsuttiin pröökynä-nimellä kansan keskuudessa, Vahtokari taustoitti.
Tämän vuoden Räikän fröökynä Eila Henriksson lausui juhlakansan iloksi. Tilaisuudessa oli läsnä myös menneiden vuosien fröökynöitä.
Yhdistyksessä miehillä on suuri rooli, mutta Vahtokari halusi korostaa energisen naistoimikunnan osuutta toiminnassa.
– Kaiken takana on nainen. Pitkäaikainen seuran puheenjohtaja Pirkko Kalliomäki muisteli kerran, kuinka monet tilit onkaan tehty sopan- ja kahvinkeitolla. Naistoimikunta on seuralle moottori ja varsinainen voimavara, mies ylisti.
– Yhtä kaikki: Ylöjärvi-Seuran historiikki ei pysty tekemään riittävästi kunniaa kaikelle sille, mitä nyt jo edesmenneet ja nykypolvet ovat saaneet aikaan, emeritusrehtori summasi puheensa päätteeksi.

Kotiseutuaatteen
vaalijoille glooriaa

– Kun me yritämme arvioida Ylöjärvi-Seuran tekemän työn arvoa tämän päivän ylöjärveläisille, meidän tulee selvittää itsellemme, minkä merkityksen kotiseutu ja perinnetekijät saavat ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Mutta siinä tapauksessa on varmasti tarpeellista pohtia, kuinka pitkä tietoisuus ylöjärveläisyydestä ylipäänsä on, juhlapuhuja ja lääketieteen tohtori sekä itsekin ylöjärveläinen Markku Järvinen sanoi juhlapuheessaan.
Hän luonnehti merkittäviä tekijöitä, joiden ansiosta tunnemme Ylöjärven sellaisena kuin se on.
– Merkittävä piirre on kuntakokouksien alkaminen vuonna 1865. Ylöjärven seurakunnan historia ulottuu hivenen pidemmälle, vuoteen 1779. Mutta itsenäisestä kappeliseurakunnasta voidaan puhua vasta vuonna 1839, kun ensimmäinen kappalainen asettui Ylöjärvelle asumaan.
Ylöjärvi oli alkujaan osa Pirkkalan pitäjää.
– Nykyinen valtakunnallinen kuntarakenneuudistaminen ja siihen liittyvä suunnitelma suurkunnasta Tampereen ympärille merkitsisi kai itse asiassa paluuta vanhaan kuntarakenteeseen.
Järvinen kertoi myös Ylöjärven kehittymisestä.
– Kunta oli pitkään maatalousvoittoinen kunta, jonka pääliikenneyhteys oli Näsijärven poikki kulkeva laivaliikenne Tampereelle. Maataloudesta vapautuva työvoima löysi aikanaan sijansa Tampereen tehtaista.
Kansalaissodan jälkeen tapahtuneet muutokset väestörakenteeseen vaikuttivat myös Ylöjärvellä.
– Suuri määrä torppareita itsenäistyi tilallisiksi. Tämä voimistui entisestään, kun toisen maailmansodan jälkeen karjalaisia asutettiin Ylöjärvelle. 1940-luvulla Ylöjärvelle syntyi ensi kertaa omaa teollisuutta, kun Outokummun kaivos aloitti toimintansa Takamaalla. Seuraavalla vuosikymmenellä alkoi pk-yritysten kova suureneminen Metsäkylän teollisuusalueella.
Järvinen keskittyi puheessaan myös tämän päivän merkittäviin työllistäjiin.
– Nyky-Ylöjärven suuriksi työllistäjiksi ovat muodostuneet pienkoneita valmistava Avant Tecno sekä viihde-elämää palveleva Akun Tehdas. Ne edustavat nykyajan tarpeita palvelevia yrityksiä, professori kiitteli.
Kun liikenneolot petraantuivat, alkoi myös uusia asuntoalueita kehittyä Ylöjärvelle.
– Toimiva linja-autoliikenne antoi nuorille edellytyksiä käydä oppikoulua Tampereella. Myös yliopisto-opinnot olivat entistä helpommin saavutettavissa. Tämä kaikki oli aikaan ennen kuin Ylöjärvelle perustettiin oma oppikoulu 1950-luvulla, hän selosti.
– Olen todennut tätä puhetta valmistellessani, että Ylöjärveä on koko sen historian ajan leimannut jatkuva, nopea, monipuolinen ja kaikkia aloja koskeva muutos, johon liittyy aina eittämättä kehitys.
Järvisen mukaan Tampereen seutu on arvioitu koko Suomen halutuimmaksi asuinalueeksi.
– Ylöjärveä pidetään Pirkanmaan parhaiten menestyvänä kuntana, joten voimme olla onnellisia ja ylpeitä kotipaikastamme. Ylöjärveläisillä on ollut onnea yrityksissään ja ponnistuksissaan mutta myös taitoa ja osaamista, terveydenhuollon kehittämisessä mukana ollut professori ylisti kaupunkia puheensa päätteeksi.

Professori Markku Järvinen luonnehti puheessaan näkemystään kotiseudusta. Takamaalta kotoisin oleva mies muistaa vielä esimerkiksi Outokummun kaivoksen.

Professori Markku Järvinen luonnehti puheessaan näkemystään kotiseudusta. Takamaalta kotoisin oleva mies muistaa vielä esimerkiksi Outokummun kaivoksen.

 

Historiikin kirjaillut Juhani Vahtokari jutteli esittelypuheessaan Ylöjärvi-Seuran värikkäästä historiasta ja yhdistyksen järjestämistä tapahtumista.

Historiikin kirjaillut Juhani Vahtokari jutteli esittelypuheessaan Ylöjärvi-Seuran värikkäästä historiasta ja yhdistyksen järjestämistä tapahtumista.

 

Seuran puheenjohtaja Kerttu Blom (oik.) jakoi Suomen Kotiseutuliiton kunniamerkkejä. Harri Väisänen (toinen oik.) saa kultaisen ansiomerkin.

Seuran puheenjohtaja Kerttu Blom (oik.) jakoi Suomen Kotiseutuliiton kunniamerkkejä. Harri Väisänen (toinen oik.) saa kultaisen ansiomerkin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?