Fiksut päät ja osaavat kädet yhteen

Voionmaan opisto ja Oriveden opisto virittelevät yhteistyötä, joka mehevöittäisi kahden kulttuurialan oppilaitoksen opetustarjontaa.
Pasi Salmikallion työhuoneen seinällä roikkuva kallitypiateos kuvastaa rehtorin mielestä hyvin Voionmaan opiston ja Oriveden opiston yhteistyömahdollisuuksia. Valokuvan pohjalta tehty grafiikkatyö kiinnostaisi varmasti sekä Voionmaan taidevalokuvaajia että Oriveden kuvataideopiskelijoita.

Pasi Salmikallion työhuoneen seinällä roikkuva kallitypiateos kuvastaa rehtorin mielestä hyvin Voionmaan opiston ja Oriveden opiston yhteistyömahdollisuuksia. Valokuvan pohjalta tehty grafiikkatyö kiinnostaisi varmasti sekä Voionmaan taidevalokuvaajia että Oriveden kuvataideopiskelijoita.

Maalataanpa muutama vielä kuvitteellinen, joskin tulevaisuudessa aivan toteuttamiskelpoinen skenaario.
Taidevalokuvaaja kaipaa visuaalisille visioilleen lisäpontta. Taidevalokuvauksen opintojensa tueksi hän päättääkin valita oman opinahjonsa ulkopuolelta sarjakuvakurssin.
Näyttelijäopiskelijoiden porukka kaipaa musikaalin harjoitteluun tai muuten vain eläytymisensä avuksi musiikkikoulutusta. Se äkkää lähikunnan opistosta sopivan oppialan ja lähtee onkimaan taitoja näyttelijäopintojen raikastukseksi.
Kenties tällaisia mahdollisuuksia on edessä, kun ylöjärveläinen Voionmaan opisto ja Oriveden opisto saavat piirrettyä linjoja tulevalle yhteistyölleen.

Opistojen oppiaineet tukevat toisiaan

Nämä kaksi opistoa aloittivat yhteistyöneuvottelut viime viikolla.
Keskustelut kuitenkin jatkuvat vuodenvaihteeseen asti. Lisäksi kummassakin oppilaitoksessa on juuri alkanut uusi lukuvuosi, joka on toteutettava jo olemassa olevalla opetussuunnitelmalla.
Niinpä uusia tuulia, miksi ne sitten ajan myötä muotoutuvatkin, päästään toteuttamaan käytännössä aikaisintaan vuoden 2014 syksyllä.
Joitakin ideoita saatetaan tosin toteuttaa jo ensi keväänä, mikäli ne istuvat nykyiseen opetussuunnitelmaan.
– Tässä mielessä ei ole tulossa nopeaa hässäkkää, Voionmaan opiston rehtori Pasi Salmikallio selittää.
Vaikka neuvottelut ovat vasta alkutaipaleellaan ja aatokset vielä varsin hahmottomia, ainakin yksi asia on Salmikalliolle jo nyt selvä: kyse on konkreettiseen opetukseen kaavailtavista kuvioista, ei vain hallintohimmeleiden ja byrokraattisen puheen pyörittelystä.
Salmikallio toteaa yhteistyön olevan hedelmällistä, koska kumpikin oppilaitos on kulttuurialan opinahjo.
– Emme kilpaile keskenämme vaan täydennämme toisiamme, hän lisää.
Tällä hän tarkoittaa, että oppiaineet, esimerkiksi Voionmaan toimittajakoulutus ja Oriveden sanataiteellinen opetus, liippaavat läheltä toisiaan mutteivät käsittele tyystin samaa asiaa. Niinpä kumppanikansanopistojen oppialat laajentaisivat opiskelijoiden näkökulmia, ammattitaitoa ja perspektiivejä alansa työhön.
– Voisimme ottaa uusia opiskeluaineita pakkaan puolin ja toisin.
Yhteisiä opetustuntejakin voitaisiin ehkä järjestää kahden opiston opiskelijoiden kesken, mikäli ryhmäkoot antavat myöden. Salmikallio painottaa, että luovien alojen opetuksessa ryhmäkoot eivät saa paisua liian isoiksi.

Kaksi käytännön vaihtoehtoa

Rehtorin mukaan opetusyhteistyön järjestämiseen on kaksi potentiaalista vaihtoehtoa: yliopistotarjotin ja koulutarjotin.
Yliopistomallissa tarjolla olisi oppiaineita ja niiden kursseja, joista kukin oppilas kasaisi itse aikataulunsa. Opiskelijan vastuulla olisi täyttää syksynsä ja keväänsä lukujärjestys.
Koulumallissa puolestaan opiskelijoille tarjotaan jotakuinkin valmis lukujärjestys, johon  mahtuu myös valinnanmahdollisuutta ja suuntautumisvaihtoehtoja. Tällaisessa mallissa opistojen yhteistyö luonnistuisi lisäämällä lukujärjestykseen toisen opiston tarjoamia opiskelujaksoja, esimerkiksi kuvataidejakso valokuvaajille.
– En missään tapauksessa ota vielä kantaa, kumpi malli on valittava, rehtori sanoo ensimmäisen neuvottelupäivän jälkeen.
Hän kuitenkin toteaa, että koulutarjotin olisi sikäli luonteva valinta, että se on tällä hetkellä käytössä niin Orivedellä kuin Voionmaan opistossa.

Yhteistyötä mutta myös vapautta

Ajatus neuvotteluista kypsyi hiljalleen.
– Istumme Oriveden opiston rehtorin kanssa samoissa rehtorikokouksissa. Ohimennen olemme keskustelleet, että pitäisi tehdä jonkinlaista yhteistyötä, Salmikallio taustoittaa.
Nyt alkaneille neuvotteluille varsinainen aloite tuli Orivedeltä. Tuumailu päiden lyömisestä yhteen virisi kesällä.
– Mietimme, olisiko yhteistyöstä etuja. Emme halunneet neuvottelua vain neuvottelun vuoksi.
Taustalla on myös opetus- ja kulttuuriministeriön laatimat kehittämislinjaukset kansanopistoille.
Ministeriö kehottaa opistoja yhteistyöhön sekä oppilaitosten yhdistämiseen.
Ajatuksena on, että yhteistyötä tekevien tai yhdistyvien opistojen löytäminen on opiskelijoille helpompaa kuin nykyisen kaltainen asioiminen joka opiston kanssa erikseen.
Salmikallion mukaan suunta on ennen kaikkea se, että likellä toisiaan sijaitsevat opistot lähentyvät. Jonkinlaista yhteistyötä opistojen välille toivottaisiin myös koko maahan.
Salmikallio ei kuitenkaan näe, että kansanopistot päätyisivät luomaan valtakunnallisesti yhtenäisiä opetussuunnitelmia.
– Kansanopistojen toiminta on vapaata sivistystyötä. Tämä on vanha perinteinen opiskelumuoto, joka korostaa vapautta miettiä itse, mitä opistoissa tehdään, rehtori perustelee.

Opistoilla on tulevaisuutta

Talouden kurimus on synkentänyt myös kansanopistojen arkea.
– Vuodet 2012 ja 2013 ovat olleet surkeita, koska valtio on leikannut osuuksiaan opistojen rahoituksesta, Salmikallio harmittelee.
Hän arvioi, että tällä hetkellä opistojen kuluista noin puolet katetaan valtiolta saadulla tuella.
Rehtori ymmärtää, että kansanopistojenkin on oltava säästötalkoissa mukana. Leikkaukset kuitenkin viiltävät kipeästi, koska opistoilla on jo muutenkin vähän rahaa.
Säästöt näkyvät ainakin kannattamattomien linjojen lopettamisena.
Voionmaan linjat ovat kuitenkin jaksaneet porskuttaa samalla kattauksella jo varsin pitkään.
Varojen niukkuuden vuoksi myös ryhmäkoot saattavat kasvaa ja opiskelijamaksut nousta. Opetus on järjestettävä aiempaa halvemmin.
– Voionmaan opistossa olemme olleet taloudellisesti tiukoilla mutta tehneet silti plusmerkkisiä tuloksia. Emme ole ajautuneet ihan kuilun reunalle, mutta kyllä perusrahoituksen väheneminen vaikuttaa.
Salmikallio kuitenkin painottaa, ettei opetuksen laatu saa rahapulan takia kärsiä.
Osa kansanopistoista on tavoitellut säästöjä yhdistymällä toisiin opistoihin. Silti Salmikallio ei usko, että yhdistyminen on opistojen ainoa keino pysyä pystyssä.
Hänen mukaansa yhdistyminen ei edes sovellu hyvin kaikille. Toisaalta radikaaleja sulautumiakin on ollut. Esimerkiksi lähes kaikki suomenruotsalaiset kansanopistot yhdistyivät Axxell-opistoksi.
Voionmaan opistossa on ollut jopa tunkua. Rehtorin mukaan riippuu paljon opistosta, millaiset tulevaisuuden näkymät ovat. Opiskelijat eivät jakaudu tasaisesti eri opistoihin.
Nuorten mielikuvat vaihtelevat rehtorin arvion mukaan paljon. Esimerkiksi käsitykset kristillis- tai poliittispainotteisista opistoista elävät yhä joidenkuiden mielessä.
– Osa nuorista on kuitenkin hyvin valistuneita. Se porukka, joka meille tulee, on keskimäärin aika hyvin kartalla.
Rehtorin mielestä opistoista on todellista hyötyä opiskelijoilleen. Ne auttavat sijoittumaan jatko-opintoihin ja työelämään tai täydentämään jo ammatissa työskentelevien osaamista.
– Varsinkin kun yhteiskunnassa on turbulenssia ja murrosvaihetta, kansanopistot ovat erinomaisia. Niiden avulla nuoret etsivät itseään ja selvittävät, mitä mahdollisuuksia heillä on edessään.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?