Sammumaton halu tehdä kotiseututyötä pitää Ylöjärvi-Seuran hengissä

Ylöjärvi-Seuran 60-vuotisen taipaleen yksien kansien väliin koonnut Juhani Vahtokari nostaa aktiiviset ja sitoutuneet puuhahenkilöt kotiseutuyhdistyksen tärkeimmäksi voimavaraksi.
Historian kirjoittaja toivoo, että yhdistys välttyy repiviltä sisäisiltä ristiriidoilta ja löytää toimeliaan uuden puheenjohtajan pitkäaikaisen veturin Kerttu Blomin työn jatkajaksi.
– Tekemistä riittää, mutta tekijöistä saattaa olla pula, Vahtokari varoittelee.

– 60-vuotiaalla Ylöjärvi-Seuralla on poikkeuksellisen monipuolinen menneisyys. Sen kohokohdat kerrotaan pian ilmestyvässä historiassa, Juhani Vahtokari lupaa.

Kotiseutumies Juhani Vahtokari on saanut valmiiksi suuren urakan, kun hän on kirjoittanut historian 60-vuotiaasta Ylöjärvi-Seurasta.
Kirjoittaja antoi teokselleen nimeksi Ylöjärvi-Seura 60 vuotta – Rakkaudesta kotipitäjään.
Kirjasta otetaan aluksi 500 kappaleen painos.
Paljasjalkainen ylöjärveläinen ja pitkän päivätyön paikkakunnan koululaitoksessa tehnyt Vahtokari sanoo, että syventyminen kotiseutuyhdistyksen toimintaan avasi hänellekin uusia näkymiä paikkakunnan ihmisiin ja tapahtumiin.
– Lähteinäni olivat paitsi ihmiset ja seuran laajat arkistot myös lehtien vuosikerrat. Esimerkiksi paikallisaviisista löytyi paljon juttuja, jotka tukivat muun muassa pöytäkirjamerkintöjä.
Juhani Vahtokari harmittelee sitä, että perinnettä tallentavan yhdistyksen omat paperit ovat osittain kadonneet taivaan tuuliin.
– Esimerkiksi toimintakertomukset monelta vuodelta ovat hävinneet, hän tarkentaa.
Kirjoittaja korostaa, että Ylöjärvellä on poikkeuksellisen rikas menneisyys kotiseututyön vinkkelistä.
– Paikkakunnalla on ollut kautta aikojen omia vahvuuksia. Ylöjärvi ja ylöjärveläisyys ovat omia käsitteitänsä, hän tiivistää.
Vahtokari kuljettaa historiansa sisältöä nimenomaan ihmisten avulla.
– Persoonathan kiinnostavat, kirjailija painottaa.

Ahkeria tekijöitä

Suomi on yhdistysten luvattu maa, ja juuri 1950- ja 1960-luvuilla kaikki itseänsä kunnioittavat pitäjät perustivat kotiseutuyhdistyksen.
Juhani Vahtokari muistuttaa, että vielä tänä aikanakin nimenomaan Ylöjärvi-Seura lukeutuu valtakunnan parhaimmistoon sarallaan.
Historiakärpäsen puraisema mies tietää syyn, miksi Ylöjärvi-Seura on jaksanut toimia vuosikymmenestä toiseen.
– Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman vapaaehtoistyölle vihkiytyneitä ihmisiä, hän linjaa.
Istuva puheenjohtaja Kerttu Blom on 15. joukkojen huippujohtaja.
Vahtokari harmittelee sitä, että Blom on päättänyt siirtyä syrjään, mutta ymmärtää tämän ratkaisun.
– Totuuden nimissä on sanottava, että Ylöjärvi-Seura on nyt järkälemäisen haasteen edessä, jotta se löytää vastuunsa tuntevan ja toimeen tarttuvan keulahenkilön. Kotiseutuyhdistys tarvitsee nimenomaan tekijää, ei tyhjän puhujaa, hän teroittaa.
Vahtokari näkee, että veturilla on oltava hyvä paikkakunnan tuntemus.
– Tärkeää on myös se, että yhdistyksen johtokunnan toiminta säilyy hyvähenkisenä. Eri suuntiin soutaminen ja hajottaminen eivät tee hyvää millekään taholle. Ne ovat tavallisesti toiminnan kuolemaksi, Vahtokari toteaa.
Kirjoittaja muistuttaa, että Ylöjärvi-Seura näki päivänvalonsa valovoimaisen henkilön toimesta.
– Yhdistyksen syntyminen on kirjailija ja toimittaja Jukka Tyrkön hyvää työtä. Hänhän perusti paikkakunnalle myös paikallislehden vuonna 1934, Vahtokari kertoo.
Hän nostaa päätään pidempien puheenjohtajien kastiin myös maanviljelijä Aarne Hirvijärven sekä taloustirehtööri K. A. Virtasen.
Vahtokari lisää, että jäsenkuntaan on jokaisella vuosikymmenellä kuulunut monta kotiseututyölle sielunsa lahjoittanutta vapaaehtoistyöntekijää.
– Muiden muassa Aili ja Harri Väisänen ovat tehneet paljon tärkeää työtä monella saralla Ylöjärvi-Seuran hyväksi.
Kirjoittaja nostaa esille Ylöjärvi-Seuran vastuunkantajien taidon tehdä monipuolista yhteistyötä.
– Ylöjärvi-Seura ei perinteisesti ole ollut sisäänlämpiävä yhdistys, vaan se on avannut auliisti yhteistyön ovia moneen suuntaan. Sillä on ollut merkityksellisen runsaasti kanssakäymistä ja yhteistoimintaa kunnan, seurakunnan, lukuisten yhdistyksien ja yhteisöjen kanssa.

Puoluepolitiikka ei sovi yhdistykseen

Sisäiset riidat eivät ole raadelleet vuosikymmenien aikana kotiseutuyhdistystä vereslihalle.
Juhani Vahtokari sanoo, että asiakirjat eivät kerro hajaannuksen aikakausista tai linjariidoista.
Yksi mielenkiintoinen episodi on kuitenkin jäänyt historian lehdille lähimenneisyydestä.
– Kun jo edesmennyt puheenjohtaja Eero Virtanen jäi puheenjohtajan paikalta pois, asiassa nähtiin puoluepoliittista ajojahtia.
– Tuossa rytäkässä demarien kaupunginvaltuutettu Seppo Peltola kirjoitti mielipiteensä Ylöjärven Uutisiin ja syytti kokoomusta paikan nappaamisesta sekä yhdistyksen käyttämisestä poliittiseen peliin.
Juhani Vahtokari uskoo, että tuloksellisesti toimiva yhdistys voi tarjota henkilölle tervetulleen meriitin yhteisten asioiden hoitamiseen, mutta hänen mielestään kotiseututyö on värivapaata ja kuuluu kaikille.

Toimikunnat rikastuttavat

Ylöjärvi-Seuran toiminta levittäytyy laajoille hartioille.
Juhani Vahtokari uskoo, että kolmen toimikunnan malli jakaa tekemistä ja sitoo eri asioista kiinnostuneet tiiviisti yhteen.
Ylöjärvi-Seuralla on valokuva-, retki- ja naistoimikunta.
Historian kirjoittaja arvostaa valokuva-arkiston kokoamista.
– Kasassa on noin 1 500 kuvaa. Ne on käsitelty hyvin ammattitaitoisesti. Kirjan kuvittaminen oli harvinaisen helppoa korkeatasoisen oman valokuvakokoelman ansiosta, Vahtokari kiittää.
Retkitoimikunta toteuttaa matkoja. Reissaaminen avartaa ihmisten maailmankuvaa.
Naistoimikunta on ollut varsinainen priimusmoottori varojen keräämisessä.
– Talouden omavaraisuus takaa monipuolisen toiminnan.
Naistoimikunnan perinteisiin liittyy myös vuotuinen Räikän Fröökynän valitseminen.
Juhani Vahtokari evästää, että arvostetun huomionosoituksen jakoperusteet olisi hyvä päivittää ja tarkistaa.
– Titteli on saavuttanut suuren yleisön arvostuksen, joten valinta ei saisi viedä pohjaa yleiseltä kunnioitukselta. Palkittavaa ei saisi valita vain arpomalla, hän lisää.
Vahtokari sanoo, että Ylöjärvi-Seura on onnistunut erinomaisesti vuosittain toteutettavien tapahtumien järjestäjänä.
– Muun muassa Vikelän tuulimyllyllä pidettävä kotiseutujuhla, Räikän tulet ja perinneruokapäivä keräävät kerta toisensa jälkeen laajat yleisöt.

Kotiseutumuseo kaiken kruununa

Kotiseutuyhdistyksen konkreettinen voimannäyte on kotiseutumuseon rakentaminen.
– Museon hyväksi on tehty mittaamaton määrä talkootyötä. Se onkin avainasemassa koko kotiseututyössä, historian kirjoittaja kokee.
Juhani Vahtokari luonnehtii, että Ylöjärvellä on persoonallinen ja paikkakunnan identiteettiin pureutuva paikallismuseo.
Hänen mukaansa rakennukset ja esineistö on koottu hyvällä tyylillä.
Vahtokari miettii, että museon kokoaminen on iso saavutus, koska ihmiset ovat lahjoittaneet runsaasti itselleen rakkaita esineitä.
Myönteinen askel otettiin taannoin, kun seura luovutti museonsa kaupungin hoteisiin.
– Ratkaisu on taannut sen, että museoalueesta kokonaisuutena pidetään ammatillisesti hyvää huolta. Kaupungin läsnäolo tuo myös voimavarat avoinna pitämiseen ja lukuisten tapahtumien toteuttamiseen museon mäellä.