Asemakaava, maakuntakaava, osayleiskaava, yleiskaava… Kaavojen liuta on ehtymätön. Ylöjärven kirkonseudun luoteisosan osayleiskaavaan on laadittu muutosehdotus, joka esitellään kaavoitusosastolla avoimessa tilaisuudessa puutarhakaupunkilaisille elokuun 27. päivä.
Ylöjärven Uutiset esittelee kuitenkin nyt Haaviston–Kortteen uusia tuulia.
Kun yrittää tutustua liki 60-sivuiseen yleiskaavan selostuspumaskaan, tuntuu siltä, ettei siitä ota lyhyessä ajassa selkoa se kuuluisa Erkkikään.
Pikaisen pläräämisen jälkeen syyt kaavan tarpeellisuudelle käyvät ilmi: Ylöjärven nykyiseen väestömäärään verrattuna kasvukaupunkiin ennustetaan liki 12 000 asukkaan lisää vuoteen 2030 mennessä.
Tästä väestömäärästä jopa yli puolet sijoittuisi kyseiselle Kortteen seudulle.
Muutettavaa osayleiskaavaa rajaavat pääasiassa junarata lännessä, Siltatie etelässä ja Viljakkalantie idässä. (Kartta: Ylöjärven kaupunginvirasto, kaavoitus)
Aluksi on ehkä syytä lieventää hämmennystä ja selventää, mitä eroa on osayleiskaava- ja yleiskaava-termeillä. Tämän saran sanasto kun on varsin kirjavaa.
Ylöjärven kaupunginarkkitehti Ritva Kangasniemen mukaan osayleiskaava on yleiskaavaa yksityiskohtaisempi dokumentti.
– Kun tehdään yleiskaavaa alueelle, joka ei käsitä koko kunnan aluetta, puhutaan osayleiskaavasta. Ylöjärvellä lähes kaikki voimassa olevat yleiskaavat ovat juuri osayleiskaavoja.
Pientalovaltaista
asuntoaluetta
Suunnittelualueen pinta-ala on noin 370 hehtaaria, ja alue on ympäristön itä- ja pohjoisosia lukuun ottamatta Ylöjärven kaupungin omistuksessa.
Kaupunki neuvottelee jatkuvasti yksityisten maanomistajien kanssa lisämaan hankinnasta.
Uusi skeema mahdollistaa kaupunkikehitysjaoston puheenjohtajan Mika Kotirannan (kok.) mukaan rakentamisen arviolta
5 400 asukkaan asuinalueelle.
– Alkujaan alueelle piti sovittaa jopa 10 000 asujaa, kuntavaikuttaja paljastaa.
Kortteen alueelle kaavaillaan nyt sekä kerrostalo- että pientalovaltaista asuntoaluetta.
Kokonaisuudesta on pientaloille suunnattua asuinaluetta noin 85 hehtaaria ja kerrostalokontua runsaat 25 hehtaaria.
– Alueelle on suunniteltu monipuolisesti kerros-, rivitalo- ja omakotitaloalueita, mikä mahdollistaa myös monipuolisen väestörakenteen muodostumisen alueen valmistuessa, Ritva Kangasniemi luonnehtii.
Tornitalovyöhyke rajaa aluetta junaradan puoleisella laidalla.
Kirkonseudun osayleiskaavan on tarkoitus realisoida uuden asuinalueen rakentaminen nykyisen kaupunkikeskustan pohjoislaidalle sekä muodostaa alueelle ylöjärveläisiä palveleva virkistys- ja ulkoilualue liikuntapalveluineen.
Luonnollinen reunakohta suunnittelutantereelle idässä on Viljakkalantie. Alueen etelälaidalle sijoittuvat keskustan taajamaan kuuluvat Hietasmäen ja Haaviston asuinalueet.
Selosteessa povataan, että alueen itä–länsi-suunnassa halkaisevan Siltatien rooli alueen pääliikenneväylänä korostuu. Sen ennustetaan vähentävän merkittävästi keskustaan suuntautuvaa liikennevirtaa.
– Siltatie toimii tulevaisuudessa ainakin osittain myös joukkoliikennereittinä, Kangasniemi teroittaa.
Suuri joukko ihmisiä tarvitsee runsaasti virkistysmahdollisuuksia.
Ylöjärveläisiä varmasti kiinnostaa, mitä tapahtuu Haaviston valaistulle kuntoradalle sekä sienestys- ja marjastuspoluille, joita liikuntaradan ympäristö on pullollaan.
– Alueen keskeisellä ja pohjoisella metsäalueella varaudutaan virkistys- ja ulkoilualueen ja ulkoilureittien säilymiseen ja liikuntapalvelujen kehittämiseen, kaupunginarkkitehti takaa.
Ulkoilu- ja virkistysalueena koko kokonaispinta-alasta onkin lähes neljännes, reilu 100 hehtaaria.
Kaavoitusta ohjaavan kehitysjaoston puheenjohtajan Mika Kotirannan mukaan kaavamuutosalueen keskelle suunnitellaan rakennettavaksi lisäksi palvelukokonaisuutta, joka takaisi lähipalvelujen suhteen omavaraisuuden.
– Ehdotuksen selosteessa mainitaan julkisten palvelujen kohdalla, että tienoolle asettuu kaksi koulua, joiden yhteydessä toimii päiväkoti.
Myös terveyskeskukselle on tehty kaavassa varaus.
Rakentamisen
painopistealueet
Miksi Ylöjärvellä rakentaminen keskittyy keskusta-alueille, kun tilaa olisi Pirkanmaan toiseksi suurimmassa kunnassa muuallakin?
Kotirannan mukaan kaupungin suunnitelmiin on kuvailtu, miten puutarhakaupungissa rakennetaan.
– Ylöjärven strategiassa todetaan, että tiivis kerrostalomainen asutus fokusoituu ydinkeskustaan. Muu asutus on pääosin pientalovaltaista, joskin tällä uudella kaava-alueella hieman tiiviimpää kuin esimerkiksi Asuntilassa tai Metsäkylässä.
– Kaupunkien kehittämistä ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslain rinnalla valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet, jotka korostavat olemassaolevan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja tiivistämistä sekä joukkoliikenteen kehittämistä, Ritva Kangasniemi selvittää.
Tulevaisuudessa Ylöjärvellä kehitetään tarmokkaimmin keskusta-alueita.
– Hallitusohjelmassakin asia on esillä ja erityisesti Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa, jonka kaupunkiseudun kunnat ovat hyväksyneet kukin valtuustoissaan vuonna 2010. Ylöjärven kehittämisen pääpainoalueet ovat asumisen osalta lähivuosina siis keskusta, Metsäkylä ja tämän osayleiskaavan Kortteen alue, arkkitehti linjaa.
Kysyntä ei vastaa tarjontaa haja-asutusalueiden tonttikaupassa.
– Viljakkalassa ja Kurussa on kaupungilla asemakaavatontteja vapaina, mutta kysyntä näille alueille on ollut yhtä kahta tonttia vuodessa, Kangasniemi perustelee.
Kehitysjaoston kippari luottaa siihen, että atmosfääri kaavamuutoksen suhteen on oiva.
– Uskon, että kaavan käsittely etenee normaalissa aikataulussa, koska siihen kohdistuneet päätökset ja keskustelut ovat soljuneet hyvässä hengessä myös poliittisesti, sillä aluetta suunnitellaan tukemaan Ylöjärven hyvin kehittyneitä palveluja ja edistämään palvelujen monipuolistumista entisestään, Kotiranta arvioi.
Aikajänne käytännön töiden alkamiseen kuitenkin ottaa aikaa.
– Osayleiskaava viedään loppuvuodesta kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Se ohjaa alueen asemakaavan tekoa. Asemakaavatyö toteutetaan useassa osassa, ja se aloitetaan vielä tänä vuonna alueen lounaisosasta nykyisen kaupunkirakenteen tuntumasta. Työtä jatketaan vuosittain aina 2020-luvun puolelle asti, Kangasniemi sanoo.
Katuraitiotie on
otettu huomioon
Väestömäärän suureneminen ennustetulla tahdilla tarkoittaa, että seudun sisäisiä matkoja kertyy 43 prosenttia nykyistä enemmän.
Alun perin suunnittelussa pohdittiin lähijunaa osana joukkoliikennettä.
Lähijunasuunnitelma veti keväällä vesiperän, pääasiassa kustannussyistä.
– Osayleiskaavaa tehtiin alkujaan siltä pohjalta, että joukkoliikenne järjestetään tulevaisuudessa lähijunaliikenteen varaan. Ylöjärvelle luonnosteltiin kahta rautatieasemaa. Tämä olisi tarkoittanut, että Siltatien alueesta olisi tehty suuri, pääosin tiivis ja kaupunkimainen asuntoalue. Osayleiskaavan luonnosvaiheessa laadittiin kaksi vaihtoehtoista kaavaluonnosta ja niiden pohjalta varsinainen kaavaehdotus.
Uuden valtuuston nuijima päätös liikenneratkaisusta mahdollisti alkuperäistä pienemmän väestömäärän sovittamisen alueelle.
– Merkittävä ratkaisu tehtiin, kun kaupunginvaltuusto linjasi Ylöjärven pitkän tähtäimen joukkoliikenteen kehittämisen raideliikennevaihtoehdoksi katuraitiotien. Huhtikuisen päätöksen jälkeen alueen väestötavoitetta oli mahdollista pudottaa nyt esillä olevaan noin 5 300 asukkaaseen.
Siltä varalta, että katuraitiotie kapsahtaisi katajaan, on suunniteltu reitin korvaavia bussilinjoja.
Muun muassa Kuruntie–Takamaantie–Mikrotie–Siltatie-yhteys katsotaan ensiarvoisen tärkeäksi toteutettavaksi. Tämän linjan jälkeen voidaan laajentaa verkostoa kaava-alueen keskukseen.
Suunnittelualue on pääasiassa metsää, mutta Viisajärven ympäristössä sijaitsee pari sataa vuotta vanha kulttuurimaisema sekä Perkonmäen vanha metsä, joka on Natura 2000 -alue. Suunnittelussa tärkeänä pidetään myös Hietasmäen 1930-luvulta alkaen rakennettua asuinaluetta sekä Museonmäkeä.
Viimeisimmät kommentit