Metsäkaupoissa kannattaa aina teettää metsäarvio asiantuntijalla

Metsään voi luottaa

Miltä tuntuisi olla metsänomistaja? Vaikka suurin osa suomalaisista metsänomistajista on yli 50-vuotiaita miehiä, metsäpalstojen hankkiminen on tullut yhä suositummaksi myös nuorehkon väestön keskuudessa. Metsä on turvallinen sijoituskohde, jonka vaaliminen tosin vaatii hieman vaivannäköä.
Suomessa on noin 380 000 metsätilaa, ja niiden keskikoko on noin 30 hehtaaria. Kolme neljäsosaa metsätiloista on perheomistuksessa ja neljännes yhteisomistuksessa.

Suomessa on noin 380 000 metsätilaa, ja niiden keskikoko on noin 30 hehtaaria. Kolme neljäsosaa metsätiloista on perheomistuksessa ja neljännes yhteisomistuksessa.

– Metsä koetaan epävarmassa taloustilanteessa turvalliseksi sijoitusvaihtoehdoksi. Siitä ei tule nopeasti isoja voittoja, mutta eipä tule isoja tappioitakaan. Maa säilyy, ja puut kasvavat, joten riski on lähes olematon. En muista oman urani ajalta yhtään tapausta, jolloin metsäpalstan ostaminen olisi osoittautunut huonoksi sijoitukseksi, metsäasiantuntija Erkko Koivurinne Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen Ylöjärven yksiköstä sanoo.

Palstoilla kova kysyntä

Metsää on myynnissä jatkuvasti. Tarjolla olevia palstoja voi etsiä esimerkiksi lehdistä tai metsätilat.fi-verkkopalvelusta.
Ylöjärven seudulla noin parikymmentä metsätilaa vaihtaa vuosittain omistajaa Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV:n välittämissä kaupoissa. Niiden lisäksi tehdään joitakin muiden välittäjien kauppoja sekä sukulaiskauppoja.
– Useimmiten tarjolla on nuorta metsää, sillä täyspuumetsää ei kovin usein laiteta myyntiin, Ylöjärvellä metsiä välittävä kiinteistövälittäjä Kari Jeskanen Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV:stä kertoo.
Ylöjärvi makaa Tampereen kupeessa, mikä merkitsee sitä, että ostajaehdokkaita on alueella paljon. Ylöjärvellä sijaitsevat palstat siis löytävät aina ostajansa, ja se taas nostaa palstojen hintatasoa.
– 50 000 euroa tai sitä vähemmän maksavasta palstasta tulee lähes poikkeuksetta noin kymmenkunta tarjousta. Hyvä tieyhteys palstalle lisää kiinnostusta dramaattisesti, Jeskanen toteaa.
Hän kehottaa jokaista metsäpalstan myyjää teetättämään metsäarvion, on kyse sitten isosta tai pienestä kaupasta.
– Jos myyjä ei tiedä palstansa hintaa, sen myyminen on melko hankalaa. Metsäarvio maksaa muutaman sadan euron verran, kun taas palstan arvo voi olla satoja tuhansia euroja, Jeskanen muistuttaa.
Erkko Koivurinne puolestaan kehottaa metsän hankkimista harkitsevien miettivän tarkasti metsäpalstan sijaintia.
– Omassa metsässä on aina kaikenlaista tekemistä, joten sitä ei ehkä kannata hankkia satojen kilometrien päästä. Mitä lähempänä omaa asuinpaikkaa metsä on, sitä helpompi siitä on pitää huolta. Myös tieyhteyksiin kannattaa kiinnittää huomiota. Myöhemmin voi alkaa harmittaa, jos joutuu joka kerta kantamaan kaksi kilometriä moottorisahaa ennen kuin pääsee perille, Koivurinne vinkkaa.

Sijoitus ja harrastus

Koivurinteen mielestä metsän omistaminen sopii oikeastaan kenelle tahansa. Eniten siitä saavat irti ihmiset, jotka tykkäävät liikkua luonnossa ja jotka haluavat sellaisen harrastuksen, jossa näkyy oma kädenjälki.
– Kun ahkeroi metsäpalstalla, ei välttämättä tarvitse enää ostaa kuntosalikorttia. Lisäksi metsä voi tarjota esimerkiksi virkistystä, marja- ja sienisaaliita sekä metsästysmahdollisuuden, Koivurinne toteaa.
Metsän voi hankkia joko sijoitusmielessä tai vaikka vain puuhapalstaksi. Jos metsän haluaa vain omia harrastuksiaan varten, ei hankittavan metsän ikärakenteella ole juurikaan merkitystä.
Mikäli metsästä aikoo saada joskus tuottoja, kannattaa tarkastaa, onko metsäpalstalla mahdollisuus tehdä hakkuita oman elinikänsä aikana. Metsänkasvatus kun ei tuota pikavoittoja.
Suurin merkitys lienee sillä, onko palsta havu- vai lehtimetsää.
– Kaikki riippuu siitä, mitä siltä metsäpalstalta haluaa. Havupuusta tulevat eurot, ja lehtipusikko tietää työleiriä, Koivurinne naurahtaa.
Metsästä saatavat rahasummat tulevat hakkuista. Harvennushakkuilla kohennetaan metsän tilaa ja omaisuuden arvoa. Päätehakkuu puolestaan tarkoittaa isoa rahatukkua kerralla.
Puuta ostavat isojen metsäyhtiöiden, kuten Metsä Groupin, Stora Enson ja UPM:n ohella useat Ylöjärvellä toimivat piensahat.
– Verotuksesta johtuen hakkuukypsän metsän myyminen kokonaan maapohjineen on useimmiten kannattavampaa kuin se, että myy ensin puut ja sitten maapohja, Kari Jeskanen ohjeistaa.
Metsän kehittymistä myyntikelpoiseksi ensiharvennuskohteeksi nopeutetaan taimikoiden ja nuorten metsien hoitotöillä. Näitä töitä tehtiin Pirkanmaalla viime vuonna yhteensä 14 500 hehtaarin alueella. Pirkanmaan metsistä lähtee vuosittain 47 000 kuormaa puuta.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?