Vapaa-aikalautakunnan Kurun Urhea Matti ja Heloposki Henna -arvonimet on myönnetty vuodesta 1974 alkaen henkilöille, jotka ovat toiminnallaan tehneet Kurua tunnetuksi ja toimineet aktiivisesti kurulaisten hyväksi.
Tänä vuonna Urhea Matti -arvonimen sai Kalle Koivumäki. Heloposki Hennaksi nimitettiin parkkuulainen Minna Sarvijärvi, joka sai pari viikkoa sitten myös Maaseudun tiennäyttäjä -tunnustuksen.
Kalle Koivumäki on monella tapaa omintakeinen mies. Hän nimittäin omistaa muun muassa Kurun kunnan vanhan sähkölaitoksen. – Olen vapaasta tahdostani pyrkinyt vaalimaan vanhaa. Ehkä se oli yksi osatekijä, kun minulle tämä titteli myönnettiin, Koivumäki tuumii.
Heloposki Hennaksi nimetty Minna Sarvijärvi viljelee kesäaikaan mansikkaa miehensä kotitilalla Parkkuussa.
Arvonimet pohjautuvat vuonna 1832 ilmestyneeseen J. L. Runebergin Hirvenhiihtäjät-runoelmaan.
Ylöjärven kaupungin Vapaa-aikalautakunta ottaa vastaan ehdotuksia ja päättää arvonimen saajasta vuosittain.
Yksi henkilö voi saada arvonimen vain kerran.
Kurun Urhean Matin ja Heloposki Hennan velvollisuutena on laskea kukkavihko Kurun Hirvenhiihtäjät-patsaan juurelle valintaa seuraavan kesän Kuru-viikon viimeisenä päivänä.
Patsas sijaitsee Kurun kirkon kupeessa. Taiteilija Kosti Sartin muotoilemassa reliefipaadessa on kuvattuna kaksi hirvenhiihtäjää talvisessa metsässä 1820-luvulla.
Patsas on omistettu kotiseudun raivaajien muistolle, ja se on myös kunnianosoitus suurelle kansallisrunoilija J. L. Runebergille.
Jalustaan on kaiverrettu teksti: J. L. Runebergin Hirvenhiihtäjäin Kurun Urhean Matin ja kotiseudun raivaajain muistolle vuoden 1957 heinäkuussa.
Varmat valinnat
saajiksi
Tänä vuonna vapaa-aikalautakunnalle tuli kahmalokaupalla ehdotuksia palkintojen saajiksi.
Kaksi nimeä oli kuitenkin ylitse muiden.
Heloposki Hennaksi valittu Karhen koulun luokanopettaja Minna Sarvijärvi on viime aikoina ollut usein julkisuudessa. Pari viikkoa sitten hänet nimitettiin Maaseudun tiennäyttäjäksi.
Kurun kulttuurikoordinaattori Paula Nurmi naurahtaa ja sanoo, etteivät palkinnonsaajat liiemmin esittelyitä kaipaa.
– Minna Sarvijärvi on reipas ja suoraselkäinen kyläaktiivi ja kotimaisen ruoan sekä maaseutuasumisen puolestapuhuja.
Sarvijärvi huhkii aktiivisesti kylänsä hyväksi.
– Nainen toimii muun muassa kyläyhdistyksessä sekä maaseutunaisissa. Oman leipätyönsä ohella hän on yrittäjä, musikaalinen ja monitoiminen nainen, jolle kertyi jo Kurun kunnan aikana monta luottamustointa. Sarvijärvi on kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen, Nurmi listaa.
Urhea Matti eli Kalle Koivumäki on perinteen kerääjä ja säilyttäjä.
– Hän on tehnyt pitkään vapaaehtoistyötä kaikkiaan 11 eri yhdistyksessä. Lisäksi mies on järjestänyt nuorisolle askartelu- ja näytelmäkerhotoimintaa 20 vuoden ajan. Yrittäjänä olemisen ohella mies on toiminut pitkään erinäisissä kunnallisissa luottamustoimissa, nainen räknää.
Kallesta tuli
nyt Matti
Kurun Urheaksi Matiksi valittu Kalle Koivumäki on varmasti monelle kurulaiselle tuttu.
Häntä ei muisteta ainoastaan siksi, että mies perusti jo vuonna 1961 ensimmäisen yrityksensä, kioskin, Virastotien varteen.
– Ensimmäisenä kesänä, kun kioskia pidin, liikkeessäni ei ollut edes sähköä. Vuonna 1971 perustin rullaverhoverstaan ja aloitin kodinkonemyynnin.
– Siitä yrittäjätaival alkoi toden teolla ja on jatkunut aina tähän päivään saakka, mies summaa.
Koivumäki vaikutti neljällä vuosikymmenellä elinkeinoelämän ohella Kurun kunnallispolitiikassa.
Valtuutettuna hän toimi kaikkiaan noin 30 vuotta.
– Ehkä tämä poliittinen urani on ollut yksi taustavaikutin, miksi tämän tittelin sain, hän pohtii.
Kun Kuru liittyi Ylöjärveen, oli vasemmistoliiton Koivumäki pisimpään Kurun kunnanvaltuustossa istunut valtuutettu.
Hänen pitkäaikainen suosionsa perustuu miehen itsensä mukaan rohkeuteen tuoda asioita esille.
– Sanoin kyllä rohkeasti eriävän mielipiteeni, kun sen aika oli. Tämä ainakin pakotti muut päätöksentekijät ajattelemaan asioita kahteen kertaan, Koivumäki pohtii.
Valtuustoon hän nousi 1980-luvulla. Ennen valtuustoaikaa Koivumäki toimi Kurun kunnan tilintarkastajana, mikä oli eduksi valtuustossa toimimisen kannalta.
– Olin ääniharava vuonna 1983, kun olin ennen vaaleja kiivaasti ja äänekkäästi vastustanut jätteenpolttolaitoksen sijoittamista Kurun keskusta-alueelle.
Sen ajan paikallislehti ei suostunut uutisoimaan voimalaa vastustaneista asioista. Koivumäellä oli tähän vastalääke.
– Perustin oman lehden, joka ilmestyi kuuden numeron verran. Teetin sitä omakustanteena Tampereen yliopistolla, koska Kurun kunnan kopiokoneen käyttäminen oli kallista. Yhteistoimillamme saimme sitten tahtomme läpi – laitosta ei rakennettu. Muun muassa näiden tapahtumien myötä nousin valtuustoon.
Nykypolitiikkaa hän kritisoi sisäsiittoisuudesta.
– Vanhaan aikaan päätökset tehtiin avoimessa ilmapiirissä. Meidän vasemmistolaistenkin kokouksissa saattoi olla muiden puolueiden ihmisiä ja jopa valtuutettuja kuuntelemassa, Koivumäki tokaisee.
– Vaikka otimme poliittisissa asioissa joskus kovastikin yhteen, meistä tuli kuitenkin ystäviä. Muutama ihminen otti pysyvästikin nokkiinsa.
Miehen pirtaan ei ole koskaan sopinut salailu.
– Salakähmäisyydestä ja päätösten hämäryydestä otin eniten nokkiini. Ollessani hallituksen jäsen, kävin kunnantalolla omalla ajallani lukemassa kokouksen liitteitä, koska muutoin en olisi saanut asioista selvää. Halusin, että kaikille ollaan tasapuolisia, vaikka suuret tilalliset aina ajavatkin omia etujaan ja oikeuksiaan.
Vähäosaisten asioiden ajaminen oli pitkäaikaisen kunnallisvaikuttajan sydämen asia politiikassa.
– Mitäs muutakaan olisin siellä sitten tehnyt.
Kunnallisiin asioihin Koivumäellä on edelleen sanottavaa, vaikkei hän politiikassa enää aktiivisesti vaikutakaan.
Kurun liittyminen Ylöjärveen oli hänen mukaansa huono päätös.
– Kaikki alkaa laantua täällä Kurussa. Eivät kurulaiset edustajat pidä meidän puoliamme Ylöjärvellä. Kaupunki tekee niukin naukin ne välttämättömyydet, joista yhdistymissopimuksessa sovittiin. Mitään kehitystä ei ole muuten enää tehty. Kuru näivettyy tällä menolla. Ylöjärvi on myynyt Kurusta paljon omaisuutta, mutta niitä rahavirtoja ei ole suunnattu kurulaisten hyväksi, hän pukahtaa.
– Toisaalta ei Ylöjärvi ole pahimmasta päästä, kun mietitään muita liittyneitä kuntia Koko Suomessa.
Vanha on rakas
harrastus
Kalle Koivumäki on innokas vanhan vaalija.
Miehellä on yksi meriitti ylitse muiden, sillä hän omistaa – niin epätavallista kuin suinkin – sähkölaitoksen.
– Ostin 1990-luvulla Kurun kunnalta vanhan sähkölaitoksen, jonka olen restauroinut alkuperäiseen kuntoon. Korjautin ilokseni laitoksen vanhan diesel-generaattorin ja vesiturbiinin. Nyt ne olisivat käyttökunnossa, mutta kun en itse osaa niiden kanssa pelata, mies naurahtaa.
– Lisäksi vesiturbiinin käyttö vaatisi kalliin vesiputken johtamista koskesta laitokselle, hän lisää.
Koivumäki on myös innokas moottoripyöräharrastaja.
– Minulla on vuoden 1949 BMW-merkkinen moottoripyörä, jonka otan näillä näppäimillä taas käyttöön.
Viimeisimmät kommentit