Vedessä kipinöi – uimisen riemu

Ylöjärven perinteiset kesäuimakoulut polskutellaan heinäkuussa. Lapset tutustuvat veteen leikin voimin; pipo ei puuhassa kiristy.
Uimaopettaja Olli-Pekka Toikkonen neuvoo polskijoita vuorotellen uimalaudalla liukumisessa. Ohjeiden annon lisäksi mies muistaa kehua opetettaviaan.

Uimaopettaja Olli-Pekka Toikkonen neuvoo polskijoita vuorotellen uimalaudalla liukumisessa. Ohjeiden annon lisäksi mies muistaa kehua opetettaviaan.

Järvi välkehtii aurinkoisella Räikän rannalla, kun joukko pikku pilttejä kirmaa varpaat hiekassa.
Nauru ja hihkunta kaikuvat naperoiden heitellessä palloja leikin tiimellyksessä.
Meneillään on rantauimakoulun lämmittelytuokio, mutta pian varpaat ja nassut kastetaan veteen.
Lasten riemukkaat ilmeet ja innokas vipellys kuvastavat osuvasti uimaopettaja Olli-Pekka Toikkosen periaatetta, jolla hän johdattelee vesselit uinnin maailmaan.
– Minulla on ideana, että liikunta on aina hauskaa, ei vakavaa.

Alkeet on opittava ensin

Ylöjärven rantauimakouluissa meininki on iloitsevaa ja leikinomaista. Tärkeintä on saada tuntuma ja halukkuus vedessä olemiseen. Tavoitteena ei ole, että kaikkien on opittava uimaan.
Suven uimakouluissa ei myöskään voi saada uimamerkkejä.
Ensimmäiseksi pikku oppijat tutustutetaan veteen esimerkiksi rannalla kahlaamalla.
– Ohjaajana katson ryhmän tason, ja sen mukaan mennään, Toikkonen sanoo.
Järvessä opetellaan muun muassa sukeltamista, kellumista, liukumista ja joidenkin ryhmien kanssa uintiakin. Eri osa-alueita painotetaan ryhmän taitoja seuraillen.
Tarkoituksena on, että ryhmän kaikki lapset tekevät jotakuinkin samoja asioita. Osaavallekaan polskijalle perusasioiden kertaus ei ole pahitteeksi.
– Vaikka osaisi uidakin, voin esimerkiksi neuvoa liukumiseen oikeaa asentoa.
Toikkosen mielestä uimaan opetellessa tulisikin muistaa harjoitella ensin alkeet huolellisesti.
– Ei suoraan lähdettäisi uintiin. Esimerkiksi kelluminen ja oikean uintiasennon hakeminen olisi tärkeintä.
Tyttärensä Vilman kanssa Räikän rantaan saapunut Mika Laakkonen ei kaipaa nykyistä tavoitteellisempaa otetta rantauimakouluun. Hän on tyytyväinen, kun lapsi iloitsee ja nauttii vedestä.
Myös kuusivuotiaan Pihlan kaitsija Johanna Risku on tyytyväinen siihen, että polskinta on leikinomaista:
– Ihan hyvä noin tuossa iässä.
Laakkosta ilahduttaa myös se, että rannalla lapsi saa kipittää – toisin kuin uimahallissa.

Ohjaaja kulkee lasten rinnalla

Kun lapset ovat vedessä, uimaopettajakin on. Ohjaaja ei jää vain rannalle huutelemaan.
– Eriyttäminen on yksi opetuskeino, Toikkonen sanoo ja selittää, että tuon konstin avulla kutakin vesseliä voi opettaa yksilönä.
Erityisen hyvin yksilöllinen ohjaus ja turvallinen kosketus veteen toteutuvat kuntopiirissä, jossa opettaja on vesietapilla kahden kunkin opetettavan kanssa vuorollaan.
Lapsia voidaan myös houkutella opettamaan toisiaan.
– Viisivuotiaiden kanssa se on tosin aika haastavaa, mies virnistää.
Parityöskentely on onnistunut esimerkiksi harjoituksissa, joissa kellutetaan kaveria.
Jos uinnin opetteluun asti ehditään, kauhominen aloitetaan koirauinnista. Ohjaaja kuitenkin huomauttaa koirauinnin harjoittelun kuuluvan pikemmin koulun liikuntatunneille kuin uimakouluun.
Mikäli lapsi on vauhdikas oppija ja uintikin alkaa jo sujua, ohjaaja voi antaa vanhemmille lisävinkkejä esimerkiksi potkuun, liukumiseen ja hyvään asentoon.
Vettä pelkäävää lasta Toikkonen ei pakota järveen. Hän voi kuitenkin rohkaista pienokaista kastautumaan. Epäröivän kanssa edetään ajan kanssa ja annetaan tämän kypsytellä itsestään kumpuavaa halua mennä veteen.
– Lasta on myös tosi helppo huijata sillä tavalla positiivisesti. Esimerkiksi olemme piirtäneet nenällä oman nimemme veden pintaan, mies kertoo ja sanoo, että näinkin pienet asiat voivat auttaa rikkomaan jännityksen jään.
Mika Laakkonen tuumaa, että järvi voi olla vettä pelkäävälle jopa parempi ympäristö kuin halli.
– Veden pinta on rikki, eikä lapsi näe pohjaan, hän miettii.
Mikäli uimataito jää hankkimatta lapsena, on aikuisenakin lähdettävä liikkeelle perusasioista.
Toikkosen mukaan henkilökohtaisesta valmentajasta on iso apu aikuisoppijalle, varsinkin jos kastautuminen hirvittää.
– Valmentajia on paljon nykyään.

Halukkaita on ollut jonoksi asti

Puutarhakaupungissa järjestetään uimaopetusta sekä alkeis- että jatkoryhmille.
Ryhmien välillä ei kuitenkaan ole suurta eroa. Kulloinenkin opetus räätälöidään paikalle tulleiden taitojen mukaan. Onpa sekin mahdollista, että alkeisryhmään saapuu parempia polskijoita kuin jatkoryhmään.
– Esimerkiksi eilen näin, että alkeisryhmäläiset olivat tosi taitavia, joten otimme heti laudat mukaan.
Viikon mittaisiin rantauimakouluihin ilmoittaudutaan vartti ennen ensimmäisen kokoontumiskerran alkua. Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä, ja kuhunkin ryhmään mahtuu vain 12 veitikkaa.
Halukkaiden määrä uimakoulujen alkumetreillä yllätti hiukan uimaopettajaa.
– Ensimmäisenä päivänä oli aika tungosta, varmaan 40 lasta. Ennakkoilmoittautuminen olisi siksi ehkä toiminut, opettaja miettii.
Toisaalta hän uskoo, että tulevina viikkoina tunku hellittää. Niinpä mies onkin neuvonut ryhmien ulkopuolelle jääneitä yrittämään seuraavilla kerroilla uudestaan.
Kaupungin verkkosivujen mukaan alaikäraja on viisi vuotta, mutta Toikkonen on sallinut tätä nuorempienkin tulla oppimaan.
– Joku kysyi, mikä on yläikäraja, ja sanoin, että 18.
Ohjaajalle sopii sekin, että alkeisryhmäläinen hakeutuu seuraavina viikkoina jatkotason opetukseen. Ensi sijan saavat kuitenkin lapset, jotka eivät ole päässeet vielä yhteenkään ryhmään.
Kesäinen uimaopetus on Ylöjärvellä ilmaista lystiä.
– Uimataito on perustaito, joka pitäisi olla kaikilla, Ylöjärven vapaa-aikajohtaja Sami Yli-Pihlaja perustelee maksuttomuutta.
Hänen mukaansa talven uimakoulujen maksullisuus selittyy sillä, että hallissa on eri tavalla kustannuksia kuin luonnonvesien äärellä.
Yli-Pihlaja toivoo, että maksuton uimakoulu kuuluisi kaupungin kattaukseen tulevinakin vuosina, kiristyvistä kukkaronnyöreistä huolimatta.
– Tämä on vuosikymmenten perinne kuitenkin.

Tulevat uimakoulut

15.–19.7.
KESKUSTA

  •  Räikän ranta:

1. ryhmä klo 09.00–10.00, jatko
2. ryhmä klo 10.00–11.00, alkeet
3. ryhmä klo 11.00–12.00, alkeet

  •  Kuuselan ranta:

3. ryhmä klo 13.00–14.00, alkeet
4. ryhmä klo 14.00–15.00, jatko

KURUN HEVOSSAARI
1. ryhmä klo 10.00–11.00, alkeet
2. ryhmäklo 11.00–12.00, alkeet
3. ryhmä klo 12.30–13.30, alkeet
4. ryhmä klo 13.30–14.30, jatko
5. ryhmä klo 14.30–16.00, sekaryhmä

22.–26.7.
KESKUSTA

  •  Räikän ranta

1. ryhmä klo 09.00–10.00, alkeet
2. ryhmä klo 10.00–11.00, alkeet
3. ryhmä klo 11.00–12.00, jatko

  •  Siivikkalan ranta

4. ryhmä klo 13.00–14.00, alkeet
5. ryhmä klo 14.00–15.00, alkeet

Lähde: www.ylojarvi.fi & Olli-Pekka Toikkonen

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?