Seitsemiseen avataan uusia reittejä ja taukopaikkoja

Luontomatkailu on kasvattavaa ja kestävää

Kansallispuistot ovat äärimmäisen tärkeää omaisuutta varsinkin luonnonsuojelun mutta myös niiden tarjoaman luontokasvatuksen, tutkimuksen ja virkistyksen vuoksi. Seitseminen pystyy nyt toteuttamaan näitä päätehtäviään entistä paremmin.
Vuonna 2011 alkaneen hankkeen tarkoituksena on ollut esimerkiksi rakentaa kansallispuistoon uusi keittokatos ja kaivoja sekä kehittää latuverkostoa. Uusien palveluiden myötä myös luonnon kuormittaminen vähenee Seitsemisen alueella.
Kirvesmies Jussi Leponiemi tekee työnsä tarkasti. Keittokodan salvokset ovat niin tiukalla, ettei edes voipaperi mahtuisi väliin.

Kirvesmies Jussi Leponiemi tekee työnsä tarkasti. Keittokodan salvokset ovat niin tiukalla, ettei edes voipaperi mahtuisi väliin.

Palveluiden kehittämisen taustalla on Pirkanmaan ELY-keskuksen myöntämä työllisyystyöohjelmahanke. Tosin jo Pirkanmaan maakuntakaavassa on merkintä, että Seitsemisen alueella on kehitettävä luontopalveluita, seudun ominaislaatu säilyttäen.
ELY-keskuksen hankkeen avulla Seitsemiseen rakennetaan uusi keittokatos, uusitaan reittiopasteita ja pitkospuita, rakennetaan kaivoja, kunnostetaan rakennuksia, kehitetään latuverkostoa ja lisätään liikuntaesteisten palveluja.
– Tavoitteenamme on ollut ottaa kaikki ryhmät huomioon ja tarjota jotain uutta jokaiselle: lapsille, nuorille, vanhuksille, liikuntaesteisille ja niin edelleen, hankkeen vetäjänä toiminut puistomestari Kari Leo taustoittaa.
Taka-ajatuksena on ollut, että luonnossa liikkuminen ja luontopalveluiden käyttäminen virkistykseen on kasvanut, vaikka samaan aikaan on paljon ihmisiä, joilla ei ole enää kovin vahva luontosuhde. Palveluita kohentamalla Seitsemisessä halutaan sekä tarjota paremmat olosuhteet retkeilijöille että houkutella uusia ihmisiä luonnossa retkeilyn pariin.
– Aiempaa paremmilla rakenteilla voimme tehdä ihmisten luontomatkailusta turvallista ja ohjailla sitä, Leo kiteyttää.
– Myös ilmastonmuutos on yksi syy, miksi luontomatkailuun kannattaa satsata. Ihmisistä on selvästi havaittavissa, että moni valitsee ulkomaanreissun sijaan retkiä lähialueille.

Puistomestari Kari Leo toivoo, että yhä uudet kävijät löytäisivät luontomatkailun omakseen.

Puistomestari Kari Leo toivoo, että yhä uudet kävijät löytäisivät luontomatkailun omakseen.

Monipuolistamista luonnon ehdoilla

Liikuntaesteisille on rakennettu Koveron perinnetorpan parkkipaikan läheisyyteen invakompostikäymälä, joka on perinteistä wc:tä ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Myös muita käymälöitä on muokattu vastaavan mallisiksi.
Hiihtolatuja on ollut Seitsemisessä aiemmin yhteensä 35 kilometriä, mutta viime talvena niitä rakennettiin 12 kilometriä lisää.
– Ensi talvena on ensimmäistä kertaa mahdollista hiihtää koko kansallispuiston ympäri. Uudet ladut kulkevat todella komeiden maisemien läpi, joten ne kannattaa tulla testaamaan, Kari Leo kannustaa.
Myös patikointireittejä on kunnostettu ja reittiopasteita on uusittu. Joillekin kulkuväylille on levitetty soraa, joka on tukeva kävelyalusta ja samalla vähentää ympäristön kulumista.
– Kaikkialle soraa ei tietenkään voi levittää, esimerkiksi kosteille suoalueille. Siellä pitkospuut ovat edelleen ainoa vaihtoehto, Leo sanoo.
– Niitä joudutaan kuitenkin uusimaan usein, ja ne maksavat paljon. Pitkospuilla kävelemisessä on kuitenkin oma fiiliksensä. Niitäkin tarvitaan ehdottomasti, puistomestari painottaa.
Seitsemisessä pitkospuina käytetään lehtikuusta, joka säilyy mäntyä paremmin.
Kaiken pitäisi olla valmista vuoden loppuun mennessä, mutta moni asia on jo nyt valmis.
– Lasten leikkipiha luontokeskuksen vieressä on jo perheen pienimpien käytössä. Sen sijaan Kirkas-Soljasten suoalueelle rakennettava keittokatos on vielä tekeillä, mutta kirvesmiehemme tekevät sen eteen rivakasti töitä, Leo toteaa.
Kokonaisuudessaan hankkeen budjetti oli hieman yli
290 000 euroa, josta Metsähallituksen omarahoituksen osuus oli 25 prosenttia.

Kirkas-Soljasen lähdepohjainen suolampi on kaukana liikenteen meluista. Sinne ei yllä edes valosaaste.

Kirkas-Soljasen lähdepohjainen suolampi on kaukana liikenteen meluista. Sinne ei yllä edes valosaaste.

Pitoja luonnon helmassa

Uusi keittokatos Kirkas-Soljasen alueella on ELY-keskuksen hankkeen yksi näkyvimmistä ja merkittävimmistä muutoksista Seitsemisessä.
– Tila on lukollinen, ja se pitää varata erikseen, joten se sopii erinomaisesti esimerkiksi sopimusyrittäjiemme käyttöön, Kari Leo kertoo.
Seitsemisen kansallispuiston sopimusyrittäjät järjestävät omia matkojaan asiakkailleen kansallispuistoon. Katettu tila, jossa voi valmistaa ruokaa, tulee puistomestarin mukaan tarpeeseen.
– Meiltä on aiemmin puuttunut paikka, jonka voisi varata vain omaan käyttöönsä, Leo toteaa.
– Uuden tilan lähellä on jo valmiiksi toinen katos, jota kuka hyvänsä voi hyödyntää.
Seitsemisen sopimusyrittäjät ovat sitoutuneet kestävän luontomatkailun periaatteisiin. Niihin kuuluu esimerkiksi roskaamattomuus sekä eläinten rauhan kunnioittaminen.
Keittokota otetaan käyttöön aikaisintaan kuukauden kuluessa.

Juha-Matti Palmi on nauttinut keskellä puhdasta luontoa olevasta työpaikastaan.

Juha-Matti Palmi on nauttinut keskellä puhdasta luontoa olevasta työpaikastaan.

Ihanteellinen työpaikka

Kirkas-Soljanen on suolampi, joka on saanut nimensä kirkkaasta, lähdepohjaisesta vedestään. Alueelle eivät kantaudu sen enempää liikenteen äänet kuin valosaastekaan. Lammessa viihtyy muun muassa kuikkapariskunta.
– Komeat ovat maisemat. Mikäs tässä on töissä olla, kun ei kuulu muuta kuin lintujen laulua, Jussi Leponiemi, toinen kirvesmiehistä naureskelee.
– Välillä oikein harmittaa, kun pitää rikkoa hiljaisuus moottorisahan pärinällä, Juha-Matti Palmi jatkaa.
Työt aloitetaan aamuisin kahdeksan ja yhdeksän välillä. Urakkaa piisaa, ja rakentaminen etenee väkisinkin hitaasti, sillä kahdeksankulmaisen hirsirakennuksen pystyttämisessä on rutkasti enemmän työtä kuin vaikkapa kuusikulmaisen.
Hirret eivät myöskään tule tehtaalta, vaan ne veistetään paikalla käsin. Raaka-aine on myrskytuhopuuta. Tulevassa rakennuksessa, käsityön mestariteoksessa, on selvästi omaa taikaansa.
Leponiemen ja Palmin aikaansaannos kerää viljalti kehuja ja kiitosta. Kari Leokin myhäilee tyytyväisenä.
– Salvokset on tehty niin tiukkaan, ettei edes voipaperi mahtuisi väliin, puistomestari kehuu.
– Onhan se hyvä, ettei ihan varpusparvi lennä sisään, Palmi kommentoi nöyränä ja naurahtaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?