Katja Luojus ja Leena Joensivu puolustavat sekä kaupunginjohtajaa että kohuttua otto-oikeutta

”Sivunen tekee vastuullista ja hyvää työtä”

Alkuvuoden puhutuin mies Ylöjärvellä on eittämättä ollut kaupunginjohtaja Pentti Sivunen. Muun muassa Ylöjärven Uutisten mielipidesivuilla on käyty kevään mittaan tiukkaa väittelyä siitä, onko konkaripoliitikko tehnyt työssään päätöksiä, jotka kestävät eettisen tarkastelun.
Erityisen ison suurennuslasin alla on ollut niin sanottu otto-oikeus. Sen turvin kaupunginjohtaja on tuonut uudelleen käsiteltäväksi asioita, jotka ovat jo olleet asiantuntijoiden päätettävänä eri lautakunnissa.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Leena Joensivu (sd.) on kyllästynyt asiasta kuulemaansa napinaan.
– Jos otto-oikeutta ei olisi käytetty, kaupunginjohtaja olisi laiminlyönyt tehtävänsä. Valittajien pitäisi tutustua kunnallislakiin, hän sanoo tuohtuneena.
Kokenut kunnallispoliitikko Pentti Sivunen on ollut tänä keväänä julkisen keskustelun riepoteltavana Ylöjärvellä. Puutarhakaupunkia lähes 20 vuotta johtanut mies on käyttänyt lainmukaista, mutta harvinaista otto-oikeuttaan päätöksenteossa niin usein, että moni on polttanut häneen päreensä.

Kokenut kunnallispoliitikko Pentti Sivunen on ollut tänä keväänä julkisen keskustelun riepoteltavana Ylöjärvellä. Puutarhakaupunkia lähes 20 vuotta johtanut mies on käyttänyt lainmukaista, mutta harvinaista otto-oikeuttaan päätöksenteossa niin usein, että moni on polttanut häneen päreensä.

Joensivu perustelee kovaa lausuntoaan suorin sanoin. Hänen mukaansa julkisessa keskustelussa haukutaan ensinnäkin väärää puuta. Kaupunginjohtaja on Ylöjärven tärkein asioiden valmistelija, ei päättäjä.
– Sivusen ja hallintojohtaja Timo Saaren työnä on pitää huoli, että kaupunginvaltuuston asettamissa raameissa pysytään, kun päätöksiä tehdään, Joensivu kärjistää.
Viimeksi Sivuseen menetti julkisesti hermonsa koulutuslautakunnan puheenjohtaja Tuomo Kaminen (ps.). Aamulehdelle antamassaan haastattelussa mies kritisoi sitä, että hallitus kumosi Sivusen esityksen myötä lautakunnan tekemän päätöksen liittyen ykkös- ja kakkosluokkalaisten koulukuljetuksiin.
– Lautakuntien tehtävänä on tehdä päätöksiä, jotka noudattavat valtuuston linjauksia. Jos niin ei tehdä, on kaupunginhallituksen velvollisuus puuttua asiaan, Joensivu sanoo.
Samoilla linjoilla on Joensivun tavoin kevään julkiseen keskusteluun kyllästynyt hallituksen puheenjohtaja Katja Luojus (kok.). Hän muistuttaa, että lopulliset päätökset on siunannut nimenomaan hallitus, ei Sivunen.
– Ajattelevatko arvostelijat, että me hallituksen jäsenet olemme jotain tahdottomia sätkynukkeja? Luojus kysyy hieman ärsyyntyneenä.
– Koko keskustelu kertoo siitä, että kärkkäästi kirjoittavat ylöjärveläispäättäjät eivät tunne kuntalakia ja kaupunkimme hallintomenettelyä. Lisäksi mukana on selvästi asenteellista toimintaa, hän lisää.
Kaupunginhallituksen pöytäkirjoja tarkkaan lukeneet ylöjärveläiset ovat saattaneet huomata, että viime aikoina otto-oikeutta julkisuudessa olleissa asioissa ei ole suinkaan käyttänyt kaupunginjohtaja Sivunen. Nimellisen vastuun on hänen ehdotuksestaan ottanut kaupunginhallitus.
Kritiikin valokeila osoittaa silti yhä kaupunginjohtajaan. Luojuksen ja Joensivun mielestä se on väärin.
– Pentti Sivunen tekee vastuullista ja hyvää työtä Ylöjärven eteen. Hän on saanut osakseen aivan kohtuutonta arvostelua, Joensivu puhisee.

Kaiken takana on rahapula

Kaupunginjohtajan ohella sanan säilä on sivaltanut kevään mittaan myös itse otto-oikeuden turvin muutettuihin päätöksiin. Joensivun mukaan niillä kaikilla on kuitenkin ollut yksi yhteinen tekijä: säästöt.
– Ylöjärven edellinen kaupunginvaltuusto sitoutui marraskuussa talouden tasapainottamisohjelmaan, ja kaikissa vaikeissa päätöksissä on kyse vain ja ainostaan siitä, hän tiivistää.
Ylöjärven talous on tunnetusti pahasti miinuksella. Säästöjä pitäisi tämän vuoden aikana löytää noin neljän miljoonan euron verran, jotta puutarhakaupunki pääsisi talven tullen edes jotenkuten omilleen. Varat ovat huvenneet pääasiassa lain määräämiin investointeihin, kuten kouluihin ja päiväkoteihin.
– Ajat ovat muuttuneet niistä, kun oli rahaa tehdä vain mukavia päätöksiä. Minusta tuntuu, että kaikki eivät ole täysin ymmärtäneet, miten vakava tilanne on, Joensivu miettii.
Tähän mennessä otto-oikeutta on käytetty teknisen ja koulutuslautakunnan ennakkoon valmistelemiin asioihin. Moni näiden lautakuntien jäsenistä on ilmaissut avoimesti turhautuneisuutensa siihen, ettei heidän tekemäänsä työtä tunnuta arvostavan.
Joensivun ja Luojuksen mukaan arvostusta kyllä löytyy, mutta säästötavoitetta ei saa unohtaa.
– Jos asiantuntijalautakunta tekee valtuuston linjauksen vastaisen päätöksen, se osoittaa, että lautakunnan jäsenet eivät ole sitoutuneet tehtäviinsä, Luojus muotoilee.
– Ja koska useimmat kaupungin toimialat kuitenkin säästävät niin kuin pitää, odotamme kaikilta samaa. Emme voi tehdä poikkeuksia, vaan leikkausten on tapahduttava samassa suhteessa joka puolella, Joensivu muistuttaa.
Keskustelua ovat herättäneet myös säästöjen kohteet. Ylöjärven tämänkeväisiä leikkauksia on joissakin yleisönosastokirjoituksissa asetettu vastakkain sellaisten asioiden kanssa, joista puutarhakaupunki ei säästä. Joensivun mielestä se on hieman tekopyhää.
– Kaupunki toimintoineen on kokonaisuus. Emme voi rinnastaa esimerkiksi lapsia ja vanhuksia tai kaavoitusta ja ympäristöä, koska kaikesta on pidettävä huolta, hän huomauttaa.
Ensimmäistä kauttaan kaupunginhallitusta johtavan Katja Luojuksen mukaan ei ole epäilystäkään, etteikö demokratia toimisi Ylöjärvellä. Esimerkkinä tästä hän mainitsee paljon porua aiheuttaneen päätöksen keilahallin jatkoajasta.
– Yksittäisen virkamiehen virheen myötä keilakoneiden määrärahoja ei löytynyt budjeteista, minkä vuoksi hallitus esitti, ettei rahaa anneta. Valtuusto kuitenkin oikaisi erheen, ja toiminta voi jatkua. Se oli demokraattinen päätös, jossa kaikkia kuultiin.

Pakoillaanko vastuuta?

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Katja Luojus (vas.) ja valtuustoa johtava Leena Joensivu ovat kyllästyneitä otto-oikeuden käyttämisestä nousseeseen napinaan.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Katja Luojus (vas.) ja valtuustoa johtava Leena Joensivu ovat kyllästyneitä otto-oikeuden käyttämisestä nousseeseen napinaan.

Valtuuston puheenjohtaja Joensivu ei usko, että kaikissa säästöt unohtaneissa lautakuntapäätöksissä olisi kyse tietämättömyydestä. Hän vihjaa, että vastuu ikävistä leikkauksista on joskus vain haluttu sysätä muiden kontolle.
– Sellainen olo tässä on välillä tullut, hän täräyttää.
Puutarhakaupungin poliittisessa elämässä jo vuosikymmeniä mukana ollut kaupunginjohtaja Pentti Sivunen on sanoissaan hieman maltillisempi. Työstään yhtä lailla niin kritiikkiä kuin kiitostakin saanut kunnallisneuvos näkee kevään kohujen taustalla lopulta varsin yksinkertaisen ja inhimillisen ilmiön.
– Ehkä kyse on siitä, että oma hallinnonala koetaan aina sellaiseksi, josta ei voida säästää. Sanat ”jostain muualta” ovat toistuneet tämän vuoden keskusteluissa todella usein, hän hymähtää.
Sivunen myöntää, että otto-oikeutta on käytetty puutarhakaupungissa viime aikoina poikkeuksellisen usein. Vuodesta 1995 lähtien Ylöjärveä johtanut mies ei muista, että olisi koskaan joutunut toimimaan työssään samoin kuin päättyneenä keväänä.
– Koskaan aikaisemmin ei ole ollut tällaista taloudellista tilannetta, hän sanoo.

Otto-oikeus

• Kuntalaissa säädetty lupa ottaa kunnallisen päätöksenteon asioita uudelleen käsiteltäviksi ylempiin toimielimiin.
• Oikeutta voivat käyttää kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kaupungin- tai kunnanjohtaja tai paikallisessa johtosäännössä mainittu kunnan viranhaltija.
• Kun otto-oikeutta käytetään, aiemmin alemmalla tasolla tehty päätös menettä lainvoimaisen merkityksensä. Asia on pakko käsitellä uudestaan.
• Otto-oikeuden piiriin eivät kuulu aivan kaikki kunnassa käsiteltävät asiat. Sen ulkopuolelle jäävät mm. rakennus- ja ympäristöluvat sekä yksittäisen ihmisen sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat päätökset.
• Ylöjärvellä otto-oikeutta on tänä vuonna käytetty perusopetuksen oppilasalueiden määrittämisessä, talviliikuntapaikkojen karsimisessa, liikuntapaikkojen taksojen korottamisessa ja koulukuljetusperiaatteiden tarkistamisessa.
Lähteet: Kunnat.net, Kuntalaki § 51.

Kommentit (2)

  1. Pauli Heinonen

    Kaupunginjohtaja on tehnyt hyvää työtä. Hänen ja muiden virkamiesten tehtävä on kerätä tietoa kaupungin taloustilanteesta ja valmistella asioita päättäjien päätettäväksi. Erityisesti talouden tiukkoina aikoina päättäjien on pakko tehdä ikäviäkin ratkaisuja. Kaikille hyvän jakamisen aika lienee mennyt. Jokainen säästökohde on arvioitava ja pyrittävä turvaamaan rahat peruspalvelujen tuottamiseen. Eri puolueiden hyvällä yhteistyöllä Ylöjärvi menestyy!

    • Adviser

      Viimeaikoina tosin omituisen ristiriitaista kuntatalouspolitiikkaa. Muutama viikko sitten hän perustellusti varoitti kunnan ajautumisesta kriisikunnaksi, kun kaupunki teki v 2012 historiansa heikoimman tuloksen 6.5 milj.tappiota ja velka kasvoi pääosin ei välttämättömien investointien vuoksi 78 milj. euroon, ts. n.2500e/asukas. Ts. Treen seudun velkaisimmaksi kunnaksi! Kuitenkin 13.6. hän painosti, kyseenalaisin perustein(?) valtuustoa päättämään 2 mij.e:n tuesta, (velkarahalla) osakkeiden ostoon Lemminkäisen tornitaloprojektista, jota vastustajat ovat pitäneet tarpeettomana kaupungin johdon,”Pikkuruhtinaiden” monumenttina Soppeenmäen pahimpaan liikennemelu-ilmastosaasteisimmalle paikalle, ns. Sulo
      Vilenin huoltoaseman saastuttamalle maalle.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?