Aamut puntilla, päivät parturissa

17.05.2013 14:02

Ylöjärvellä parturi-kampaamoa pyörittävä Riina Nylander räväytti uudella aluevaltauksellaan. Hän ryhtyi harrastamaan fitness-urheilua, eikä aikaakaan, kun rautaisen naisen hyppysissä kiilteli palkintopysti.
Riina Nylander käy treenaamassa aamuisin, ennen kuin työpäivä parturi-kampaamossa alkaa. Koira on fitness-naiselle mainio personal trainer, koska sen kanssa lenkkeillessä saa hoidettua aerobisen eli hapenottokykyä parantavan ja sydäntä vahvistavan pitkäkestoisen liikunnan.
Riina Nylander käy treenaamassa aamuisin, ennen kuin työpäivä parturi-kampaamossa alkaa. Koira on fitness-naiselle mainio personal trainer, koska sen kanssa lenkkeillessä saa hoidettua aerobisen eli hapenottokykyä parantavan ja sydäntä vahvistavan pitkäkestoisen liikunnan.

Pari vuotta sitten Riina Nylanderin selkä sanoi stop.
Välilevyjen kuivuminen pakotti lenkkipolkujen ystävän lopettamaan rakkaan juoksuharrastuksen.
– Selkä ei siedä juoksun iskua, hän selittää.
Oli keksittävä jotain muuta, sillä koko ikänsä liikuntaa janonnut nainen ei kerta kaikkiaan voinut pysähtyä paikoilleen.
Nylander ryhtyi käymään kuntosalilla mutta mietti yhä, millaisen tavoitteen itselleen asettaisi.
Sitten löytyi fitness.

Valinta osui ihan nappiin

Urheilullisen naisen mielenkiinto lihaksiston ulkonäköä ja toiminnallisuutta korostavaa lajia kohtaan kasvoi sitä enemmän, mitä tutummaksi se tuli.
Aiemmin laji ei ollut kummemmin kiinnostanut Nylanderia, eikä hän ollut oikein kiinnittänyt siihen huomiota. Kuntosalilla hän oli ollut satunnainen kävijä.
Mutta päämääriä tarjoava fitness osoittautui itsensä likoon laittajalle oivalliseksi valinnaksi.
– Juostessa oli helppo ottaa tavoitteeksi jokin matka. Se motivoi. Myös fitnessistä löytyi itselleni sopiva tavoite. Kun minulla oli jo urheilullisuus pohjalla, tiesin, mitä sellainen harjoittelu on.
Nylander ei aivan alkumetreillä arvannutkaan, kuinka omaksi hän lopulta lajin koki.
Hän kuitenkin korostaa, että tähän harrastukseen on oltava hinku. Tekemisestä täytyy saada aitoa iloa, eikä hommaan pidä ryhtyä vain päästäkseen kisoihin.
Nylander sai valinnalleen vahvistusta paitsi riemun myös menestyksen myötä. Hän nimittäin pokkasi huhtikuun puolivälissä SM-pronssimitalin yli 35-vuotiaiden body fitness masters -sarjassa Helsingin Kulttuuritalolla.

Ikuinen itsensä haastaja

Nylander treenaa kroppaansa tosi tarkoituksella mutta jalat maassa.
– Harrastan urheilua – oli se mitä tahansa – tosissani mutten vakavissani.
Harrastus ei siis saa tukahduttaa alleen muuta elämää. Kuitenkin liikunta on Nylanderille valtavan tärkeää.
– Urheilu on iso osa elämääni. Kärsin, jos sitä ei ole.
Uusi harrastus kuvastaa varsin hyvin Nylanderin halua haastaa itsensä. Juuri päämääriä ja kehittymistä kohti pusertaminen on tämän naisen juttu. Syynä pinnistyksiin ei siis ole kilpailullinen luonne.
– Sanotaan, että jos kokee saavuttaneensa kaiken ja tuntee, ettei enää ole mitään hiottavaa, sitten kehitys loppuu.
Myös työssään parturi-kampaajana Nylander haluaa parantaa taitojaan.
– Tietenkin tavoittelen, että innostus pysyy yllä. Se vaatii kehittymistä ja ajan hengessä pysymistä.
Työtä ja harrastusta yhdistää niin ikään se, että on oltava silmää kokonaisuudelle.
– Työssäni ihmisen persoona ja tyyli hahmotetaan visuaalisesti. Myös fitnessissä tarkastellaan kokonaisuutta huolitellusta kampauksesta ja meikistä myöten, vaikkei niillä kisaa voitetakaan.
Nylander on melkoinen ikiliikkuja. Jo lapsuudessa alkanut hevosharrastus vetää häntä tämän tästä talleille.
Lisäksi Nylander on aktiivi Tampereen Helluntaiseurakunnassa.
– Sieltäkin on tullut tukea fitness-harrastukseen. Uskovaisena ei tarvitse kulkea nuttura päässä, hän hymyilee.
Menevän ja tekevän naisen on täytynyt opetella myös vetämään välillä henkeä.
– Minun on vaikea pysyä paikoillani. Oikeastaan vasta tämän lajin myötä olen oppinut levonkin merkityksen. Ei tarvitse enää nippusitein panna paikoilleen, Nylander vitsailee.

Paljosta ei ole tarvinnut tinkiä

Fitness vaatii määrätietoista harjoittelua. Maaliin ei kiiritä silloin tällöin harjoittelemalla. Riina Nylander ei kuitenkaan ole joutunut luopumaan paljosta harrastuksensa vuoksi. Perhe-elämä ja vapaa-aika sujuvat koko lailla kuin ennenkin.
– Tämä on niin selkeästi elämäntapa. Herään aamulla sen verran aikaisin, että ehdin treenaamaan ennen töihin tuloa.
Harjoittelu painottuukin aamuihin. Jos Nylander haluaa treenata illalla, tytär voi tarvittaessa tulla mukaan punttisalille. Aerobista harjoitusta taas saa näppärästi koiraa ulkoiluttaessa, ja lenkin voi tempaista tyttären harrastushetkien aikana.
Ruokavaliokaan ei pane Nylanderia tinkimään tottumuksistaan rutkasti.
– Olen aina halunnut syödä terveellisesti. Ruokavalioon on tullut tiettyjä muutoksia, mutta olen kokenut niiden auttavan lajissa. Myös ruokarytmini on aiempaa säännöllisempi.
Puolisen vuotta ennen kisoja dieetti tiukkenee, kun treenaaja yrittää säilyttää lihasmassan ja nipistää samalla rasvoja kehosta.
– Siitä ei koidu ongelmia, kun tuttavatkin tietävät asian. Voin kyläillessä ottaa vaikka oman evään mukaan. Nykyään monella on poikkeuksellinen ruokavalio, joten se ei ole enää mikään kummastus.
Oikeastaan ponnisteluja on vaatinut vain jatkuvan höyryn hillintä.
– Kisaan valmistautumisen loppuvaiheessa piti jonkin aikaa olla tekemättä lenkkiä. Valmentaja sanoi, että viet koiran pihalle ja katselet lintuja. Sen toteutus oli vähän vaikeaa, himoliikkuja naurahtaa.

Varovaisin arvioin kohti tulevaa

Hyvään alkuun päässyt fitness-nainen tähystää tulevaan vakain harjoitteluhaluin muttei vielä uskalla heitellä ilmaan povauksia huikeista tavoitteista. Ensin on selvitettävä valmentajan kanssa, mihin rahkeet riittävät.
– Tietysti sitä ajattelee, että voisi mennä vaikka maailman ääriin, mutta aika näyttää, Nylander toppuuttelee.
– Nyt kun oli kisassa kolmas, niin tietysti tuli ajatus, kuinka paljon pitää satsata, että voisi tavoitella ykkösjakkaraa, hän myöntää.
Kisatavoitteissa edetään asia kerrallaan, mutta  itse harrastuksesta liikuntaintoilija on varma.
– Toivon, että loppuikäni harrastan tätä.