Kieli-into kantoi palkintopallille

Soppeenharjun koulussa yhdeksättä luokkaa käyvä Milla Syväjärvi on opiskellut espanjaa vasta toista vuotta, mutta kielikynästä syntyi niin onnistunut teksti, että se palkittiin valtakunnallisessa kirjoituskilpailussa.
Milla Syväjärvi sai kirjoituskilpailusta palkinnoksi kirjakassin. Se sisälsi kuvan sanakirjan sekä Espanjaa esitteleviä teoksia ja harjoituskirjan, jonka takakannessa on harjoitus-cd. – Olen jo selaillut kirjoja, ja hyvältä vaikuttaa, ykköspalkintopallille ikäistensä sarjassa yltänyt kertoo.

Milla Syväjärvi sai kirjoituskilpailusta palkinnoksi kirjakassin. Se sisälsi kuvan sanakirjan sekä Espanjaa esitteleviä teoksia ja harjoituskirjan, jonka takakannessa on harjoitus-cd. – Olen jo selaillut kirjoja, ja hyvältä vaikuttaa, ykköspalkintopallille ikäistensä sarjassa yltänyt kertoo.

Milla Syväjärvellä oli edessään jännittävä tilanne huhtikuussa.
Hänen täytyi lukea kirjoitelmansa huoneelliselle eri puolilta Suomea saapuneita ihmisiä. Kaiken kukkuraksi teksti ei ollut luonnostaan suussa soljuvaa suomen kieltä vaan espanjaa.
Kyse oli Suomen espanjanopettajat ry:n järjestämän kirjoituskilpailun palkintojenjakotilaisuudesta, joka vietettiin Tikkurilassa.
Milla Syväjärvi pokkasi ykköspalkinnon ikäluokkansa eli yläkoululaisten sarjassa.
Kolmessa muussa sarjassa mittelöivät lukiolaiset, yliopisto-opiskelijat ja aikuisopiskelijat.
Osanottajia oli yhteensä eri sarjoissa 63 ja yläkoululaisten sarjassa 12.
Opettaja Niina Hiltunen teetti kirjoitukset tuntiharjoituksena ja lähetti opettamiltaan ryhmiltä yhteensä kuusi tekstiä itse kilpailuun.
Kirjoittaessa sai käyttää apuna tavallista sanakirjaa tai oppikirjan sanastoa. Oppikirjan muut osiot tai vaikka Google-kääntäjä sen sijaan olivat pannassa.
– Näin se, mitä oppilas kirjoittaa, on omaa tuotosta, Hiltunen sanoo.
Syväjärvi valitsi tehtävänannoista aiheen, jossa piti kertoa itsestään.
Vajaan parin vuoden opiskelulla ei toki voi kynäillä vielä vallattoman monimutkaisia sanankäänteitä. Yläkoululaiset kirjoittavatkin tyypillisesti perusasioista, kuten perheestä, koulunkäynnistä ja harrastuksista. Syväjärvenkin tekstissä näitä asioita oli, mutta hän oli onnistunut ilmaisemaan asiat tavallisesta poikkeavalla otteella.
– Teksti jäi heti ensilukemalta hyvällä tavalla mieleen. Se oli hauskasti kerrottu, Hiltunen kuvailee.
– Kerroin esimerkiksi koirastani, joka on vähän hullu, Syväjärvi naurahtaa.

Tarpeellinen lisä kielivalikoimaan

Menestys kilpailussa on opettaja Hiltusen mielestä oiva näyte siitä, että espanjan lisääminen Ylöjärven peruskoulujen oppiainetarjontaan ei ole valunut hukkaan.
Espanja on ollut puutarhakaupungin peruskoulujen kielivalikoimassa vasta vajaat kaksi vuotta.
– Aloite sen saamiseksi kielivalikoimaan tuli eräältä oppilaalta. Oppilailla on siis halukkuutta kielten oppimiseen. Ylöjärvellä on paljon A-kielen opiskelijoita, Hiltunen kiittelee.
Tällä hetkellä kaupungissamme on viisi espanjan kieltä tahkoavaa peruskoululaisryhmää.
Espanjan opiskelu on Hiltusen mukaan tänä maailman aikana tarpeellinen juttu.
– Espanja on yksi maailman kielistä, mikä tarkoittaa, että se on kiinan, englannin ja hindin jälkeen maailman suurimpia kieliä. Eurooppalaisesta näkökulmasta usein ajattelemme, että se on kieli, jota puhutaan Espanjassa, mutta sehän on latinalaisen Amerikan valtakieli.
Köyhässä ja koulutustasoltaan matalassa Etelä- ja Väli-Amerikassa kommunikointi englanniksi ei useinkaan ole vaihtoehto, sillä suuri osa maanosan väestöstä ei taida englantia.
– Maailma globalisoituu ja yritykset etsivät toimialueita eri maista. Latinalaisen Amerikan maat ovat nousevia tähtiä, joten espanjan puhujille on todella kysyntää.

Serranojen höpinässä tuttuja sanoja

Palkintokin jo osoittaa, että Milla Syväjärvi poimi valinnaisaineiden joukosta osuvan oppiaineen.
– Halusin ottaa jonkin kielen, koska tykkään tosi paljon kielistä. Aluksi meinasin ottaa ranskan, mutta siihen ei tullut ryhmää, joten valitsin espanjan.
Vaikka vaihtoehdot sattuivatkin olemaan romaanisia kieliä, pitää Syväjärvi myös esimerkiksi saksaa kiinnostavana.
– Mutta espanja kuulostaa aika kauniilta, hän pohtii valintaansa.
Ja myöntääpä hän, että Serranon perhe -tv-sarjakin antoi oman kimmokkeensa.
– Seurasin sarjaa, kun se tuli tv:stä. Se on tosi hyvä. Kyllä sanoja ymmärrän sieltä täältä, hän virnistää.
Espanjan kielessä Syväjärveä kiehtoo ainakin se, että kieli on varsin erilainen kuin muut tytön taitamat kielet englanti, ruotsi ja suomi.
Sanoja hän oppii aika helposti, mutta ääntäminen tuntuu toisinaan vaikealta.
Oppilas kertoo olevansa kielissä hyvä, mutta riippuu kielestä, mikä osa-alue kulloinkin taittuu kepeimmin.
– Kieletkin ovat keskenään erilaisia ja erityyppisiä. Kielten vertailu ei ole kovin järkevää. Kieli on myös ajattelun väline, mikä heijastuu kunkin kielen rakenteisiin, opettaja huomauttaa.
Kieliin ihastunut aikoo jatkaa espanjan opiskelua lukiossa. Myöhempi tulevaisuus tuntuu vielä varsin kaukaiselta. Tyttö kuitenkin tuumii, että kenties opinnot voisivat aikanaan liittyä jollain tapaa kieliin.
– Ainakin Millalla on hyvät mahdollisuudet sellaiseen, opettaja komppaa.

Tosi elämän kielikylpy

Ensiaskeliaan espanjan kielessä ottava ei ole joutunut tyytymään vain kirjojen kahlaamiseen ja oppituntien harjoituksiin.
Syväjärven perheessä on ollut elokuusta saakka chileläinen vaihto-opiskelija, jonka kanssa koululainen on päässyt koettelemaan kielensä kääntymistä espanjan sanoihin.
– Juttelemme siitä, miten koulupäivä on mennyt ja mitä kuuluu. Ei mitään kovin haastavaa.
Vaihto-oppilaskin on ollut mielissään espanjantaitoisesta isäntäperheen jäsenestä. Hän on ollut kannustava luotsi.
Tosin vaihtari haluaa puolestaan oppia suomea. Niinpä Syväjärvi ei ole pitäytynyt espanjan kielessä vaan on myös opastanut vierastaan täkäläisen puheenparren saloissa.
– Olemme suunnitelleet, että meidän täytyy ottaa jokin päivä, jolloin puhumme vain espanjaa, ja sitten toisena päivänä puhumme suomea.
Ulkomailla Syväjärvi ei ole vielä päässyt rupattelemaan espanjaksi.
– Vaihto-oppilas kutsui meidät Chileen, joten siellä olisi kiva käydä.

Portti kulttuuriin ja suvaitsevaisuuteen

Kielitaito on todellinen ässä taskussa. Sen hyödyt eivät piile pelkästään konkreettisissa puhe- tai kirjoitustilanteissa, joita elämä saattaa tuoda mukanaan.
– Kielistä on aina hyötyä, ansiokas koululainen sanoo.
Opettaja astelee täysin samoilla linjoilla:
– Koskaan ei tiedä, mistä itsensä vuosien päästä löytää.
Hiltunen painottaa, että kieli avaa ikkunat toiseen kulttuuriin. Hän antaa esimerkin: jo vähäinenkin vainu vieraasta kielestä – vaikka vain perusfraasit kattava – tekee ulkomaanmatkasta syvemmän kokemuksen kuin mitä reissu olisi maassa, jonka kielestä matkalainen ei tiedä hölkäsen pöläystä.
– Kielitaidon ei tarvitse aina tähdätä täydellisyyteen, opettaja muistuttaa.
Hänen mukaansa kieliin tutustuminen avartaa tajuntaa ja ymmärrystä. Se auttaa toisten kielten oppimisessa sekä erilaisten ajattelu- ja elämäntapojen tarkastelussa.
Koululainenkin kokee, että kulttuurin käsittely kielenopiskelun lomassa on ollut antoisa lisä.
– Siten kielestä saa enemmän irti.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?