Empatia pelittää kodin ja koulun arjessa

”Lapsi tarvitsee rakkautta ja rajoja” on tuttu hokeama. Mutta miten ihmeessä sitä toteutetaan käytännössä niin, että se todellakin toimii? Kasvatusalan ammattilaiset Hannele Mäcklin ja Catarina Mikkonen sen kertovat.
– Empatiaa pitää kehittää ja varjella kasvatuksessa. Myös turvallisuutta luovien rajojen asettaminen on tärkeää, Catarina Mikkonen (vas.) ja Hannele Mäcklin mainitsevat. He ovat saaneet Vuorentaustan koulun vanhemmilta kiitosta hyvin käytännönläheisistä kasvatusilloistaan, jotka ovat antaneet työkaluja lasten ja nuorten kanssa toimimiseen.

– Empatiaa pitää kehittää ja varjella kasvatuksessa. Myös turvallisuutta luovien rajojen asettaminen on tärkeää, Catarina Mikkonen (vas.) ja Hannele Mäcklin mainitsevat. He ovat saaneet Vuorentaustan koulun vanhemmilta kiitosta hyvin käytännönläheisistä kasvatusilloistaan, jotka ovat antaneet työkaluja lasten ja nuorten kanssa toimimiseen.

– Love and Logic, vapaasti suomennettuna rakkautta ja rajoja, on menetelmä, jossa aikuinen tekee ensin töitä sen eteen, että hänestä itsestään tulee entistä empaattisempi ja kuuntelevampi, Vuorentaustan koulun luokanopettaja Hannele Mäcklin selvittää.
– Vähitellen empaattisuus tarttuu myös lapseen, sillä vanhempi on jälkikasvunsa peili. Lapsi katsoo tähän peiliin matkien vanhempansa käyttäytymistä. Empaattisuus täytyy opetella.  Se ei ole lapsen synnynnäinen ominaisuus, vaan kehittyy syyllisyydentunteen kanssa samoihin aikoihin, hän tähdentää.
– Kun empaattisuus jalostuu perheessä, on vanhemmalla mahdollisuus asettaa lapselleen tiukkojakin rajoja ilman riitaa.
Tässä pähkinänkuoressa ote opettaja ja rehtori Jim Fayn ja lastenpsykiatri Foster Clinen kehittämästä kasvatusmenetelmästä, johon Kristiinankaupungissa asuva luokanopettaja Catarina Mikkonen on perehtynyt Yhdysvalloissa Coloradon osavaltion pääkaupungissa Denverissä.
– Fay ja Cline ovat kouluttaneet opettajia ja vanhempia sekä muita lasten kanssa tekemisissä olevia jo 1970-luvun lopulta lähtien. He ovat myös kirjoittaneet aiheesta lukuisia kirjoja, Mikkonen mainitsee.
Kasvatusvinkit ovat pikkuhiljaa rantautumassa hänen ansiostaan Suomeen ja ensimmäisenä Ylöjärvelle Vuorentaustan kouluun, jossa vanhemmille on pidetty kasvatusiltoja syksystä lähtien ja opettajille koulutusta aiheeseen liittyen.
– Menetelmän tavoitteena on kasvattaa vastuuntuntoisia ja tasapainoisia lapsia, jotka pärjäävät tässä sekavassa ja hektisessä sekä hullunkurisessa maailmassa, Mikkonen selvittää.
– Ideana on, että lapsi kehittyy vastuunottamisessa turvallisessa viitekehyksessä.

Lapsen asiaa pitää kuunnella

Kevätlukukaudella jatkuneet kasvatusillat ovat olleet menestys.
– Olemme saaneet runsaasti positiivista palautetta vanhemmilta tyyliin ”homma toimii kotona”, Catarina Mikkonen ja Hannele Mäcklin iloitsevat.
Kolmen kouluikäisen lapsen äiti Marianne Karema kertoo saaneensa illoista hyviä käytännön ohjeita arkeen.
– Kouluttajat ovat erittäin positiivisia ja innostavia ihmisiä. Heidän vinkkejään on ollut mukava kuunnella.
Karema kertoo havainneensa,  että kotona ei kannata hermostua ja alkaa riidellä lapsen kanssa.
– Lapsen asiaa pitää kuunnella, mutta ei saa provosoitua. Aikaisemmin tuli mentyä mukaan inttämiseen. Jos lapsen vaatimukseen ”haluan pelata tietokonepelejä” vastasi, että ”ei nyt”, niin pyytäminen jatkui ja lopulta hermostuin siitä, Karema myöntää.
– Nyt ainakin pyrin kuuntelemaan ja sanomaan, että ”ymmärrän, että haluat pelata, ahaa, selvä.” Jos inttäminen jatkui, illoissa opetettu lause ”rakastan sinua liikaa riidelläkseni kanssasi” oikeasti kevensi tunnelmaa ja oli hermostumista tehokkaampaa.
Kerran äiti hermostui jostakin toiselle lapselle ja korotti ääntään.
– Silloin toinen lapsi sanoi, että ”hei, sinun piti sanoa, että rakastan sinua liikaa riidelläkseni kanssasi”, hän naurahtaa.
– On erittäin tärkeää muistaa, että vanhemman kommentit eivät saa olla ivallisia. Lasta kunnioitetaan ja kannustetaan ratkaisemaan ongelmiaan itse aikuisen tuella ja empatialla.
Karema suosittelee iltoja kaikille vanhemmille ammattiin tai sukupuoleen katsomatta.
– Joka ilta on uusi aihe ja mukaan ehtii vielä. Kasvatustavan perustajan ja hänen poikansa videoita on ollut kiva katsella, vaikka ne ovat englannin kielellä. Kieli on kuitenkin yksinkertaista ja apuna on tekstitys sekä kouluttajien tuki tarvittaessa.
Mikkonen huomauttaa, että kasvatusmenetelmän mukaan ei kannatta provosoitua. Todellisuudessa vanhemmat kuitenkin joskus ärsyyntyvät.
– Silloin oppien mukaisesti kannattaa ottaa askel taaksepäin ja palata, kun taas pystyy ajattelemaan loogisesti. Tämän taidon nimi on lykätty seuraus.

Tehoaa myös aviopuolisoon

Pari tuntia kerrallaan kestävissä kasvatusilloissa on puitu esimerkiksi sitä, miten isä tai äiti voivat väistää uhkaavat sanasodat vaikkapa murrosikäisen kanssa.
Lisäksi on saatu selvyyttä siihen, miten lapsi yrittää manipuloida vanhempiaan. Myös rajojen asettamista ilman riitaa on käsitelty, samoin ongelmienratkaisutaitoja.
– Kaikki lähtee empatiasta ja myötätunnon antamisesta. Ensin kuunnellaan lasta ja sitten rohkaistaan häntä ratkaisemaan omat ongelmansa, Hannele Mäcklin valottaa.
– Hänelle ei anneta valmiita vastauksia tai toimintamalleja, mutta toki kannattaa kertoa muutamia esimerkkejä, miten joku toinen on selviytynyt vastaavanlaisesta haasteesta. Tästä lapsi saa pohdittavaa ja peilattavaa omaan tilanteeseensa. Lopuksi on hyvä pyytää lasta aikanaan kertomaan, kuinka hän ratkaisi ongelman.
Kasvatusiltojen opit ovat toimineet kodeissa.
– Yhdellä äidillä oli vaikeuksia saada villejä lapsiaan nukkumaan. Kysymykset ”menetkö nukkumaan nyt vai viidentoista minuutin kulutta?” ja ”pesetkö hampaat ensin vai puetko aluksi yövaatteet yllesi?” alkoivat pelittää.
– Ideana on, että lapselle annetaan rajat ja selkeät vaihtoehdot tyyliin ”otatko enemmin maitoa vai mieluummin mehua?” Ei niin, että ”otatko maitoa?”, johon toinen sanoo ”en” tai ”otatko mehua?”, johon tulee sama vastaus.
Kun konfliktit vähenevät, arki rullaa huusholleissa mutkattomammin ja kaikilla on hyvä sekä turvallinen olo.
– Itse asiassa ”rakastan sinua liikaa, jotta riitelisin kanssasi” tai ”kunnioitan tai pidän sinusta liikaa, jotta matsaisin kanssasi” -tyyppiset lausahdukset ovat myös hauskuutta luovia arjen elementtejä, Mäcklin tietää.
– Ja näitä esiin tuomiamme metodeja voi muuten käyttää myös pariskuntien tai työyhteisön vuorovaikutustilanteissa.

Paha ruoka meni alas

Myös opettajille on menetelmässä hyötyä luokassa.
– Kasvattajat tarvitsevat entistä enemmän työkaluja koulun arkeen muuttuneessa, tiedonvälityskanavia ja tietoa pursuavassa todellisuudessa, Hannele Mäcklin toteaa.
– Vanhakantainen autoritäärinen opetusmalli ei enää toimi, kun oppilaat ovat entistä tietoisempia oikeuksistaan ja muutenkin hyvin perillä maailmanmenosta, hän mainitsee.
– Oman haasteensa tuo myös erityisopetuksen uudistus, joka tuo tavallisiin luokkiin yhä enemmän lapsia, joilla on erityistarpeita. Tarvitsemme työkaluja heidän kohtaamiseen.
Koulun ruokasalissa tuiki tavallinen tilanne on se, että ruoka ei maistu tai kelpaa kaikille.
Mäkclinin luokalla oli oppilas, joka ei pitänyt mistään ruoasta. Kaikki oli aina pahaa, sellaista mitä ei voinut missään nimessä syödä.
– Kerran otin häntä sitten käsistä kiinni ja katsoin häntä lempeästi. Sanoin empaattisesti ja huumorilla lapselle: ”Tämä ruoka on kyllä tosi pahaa, mutta syön silti, koska muuten minun vatsani kurnisi koko iltapäivän ja se olisi hyvin ikävää”, hän kuvailee.
– Jatkoin kannustamalla: ”Syö nyt vain, koska sinullakin on niin pitkä päivä. Muuten et jaksa. Ja kotimatkalla saatat horjahtaa ojaan, kun olet niin voimaton.” Äkäisen ja pettyneen oppilaan huulille tuli hymynkare ja pian hän jo nauroi ja söi kiltisti ruokansa.
Mäcklin kertoo kolunneensa uransa aikana useat koulutukset läpi ja saanut paljon vinkkejä opetustyöhönsä, mutta ei kasvatustyöhön.
Love and Logic -menetelmä toi myös tämän ulottuvuuden kokonaisuuteen.
Kasvattajat ovat aikeissa viedä menetelmän ilosanomaa myös muille kouluille.
– Myös esimerkiksi sosiaalialan ja varhaiskasvatuksen  työntekijät voisivat olla potentiaalisia kohderyhmiämme, Voimaannuttava kasvatus ry:n nimissä toimivat naiset pohtivat.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?