Ylöjärvi ja Tampere toteuttivat varhaiskasvatusyhteisöiden mediakasvatushankkeen

Lasten mediakasvatukseen saatiin uusia ideoita

Median monipuolistuminen näkyy tänä päivänä selvästi lasten elämässä. Lasten silmiin ja korviin tulvii joka puolelta yhä enemmän kuvia, videoita, tekstejä ja ääniä. Niinpä myös mediakasvatukseen pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Ylöjärveläisen Kissankellon päiväkodin lastentarhanopettajat Anni Tenhunen (vas.) ja Maija Järvinen kirjoittivat ylös mediakasvatukseen liittyviä ideoita Kuuluu kuvaan -hankkeen päätöstilaisuudessa Tampereen yliopistossa.

Ylöjärveläisen Kissankellon päiväkodin lastentarhanopettajat Anni Tenhunen (vas.) ja Maija Järvinen kirjoittivat ylös mediakasvatukseen liittyviä ideoita Kuuluu kuvaan -hankkeen päätöstilaisuudessa Tampereen yliopistossa.

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus MEKU käynnisti viime vuonna varhaiskasvatusyhteisöille suunnatun mediakasvatuksen pedagogisen kehittämisen hankkeen.
Tämän Kuuluu kuvaan -hankkeen pilottiin osallistuivat Kalliorinteen ja Kissankellon päiväkodit Ylöjärveltä sekä Ankkarin ja Härmälän päiväkodit Tampereelta. Mukana oli myös avoimen varhaiskasvatuksen kerhoja ja perhepäivähoitajia.
– Hanke oli erittäin hyödyllinen. Aluksi jäsentelimme, mitä mediakasvatus meidän päiväkodissamme on, ja sen jälkeen toteutimme erilaisia projekteja lasten kanssa. Tietoisuutemme mediakasvatuksesta kasvoi selvästi, Kissankellon päiväkodin johtaja Piia Toivonen kertoo.

Pelaaminen on yleistynyt paljon

Hankkeen taustalla oli MEKU:n ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön toteuttama lapsiperheiden mediakysely, jossa vastaajina oli yli 1 400 0–12-vuotiaiden lasten huoltajaa.
Kyselyn tulosten perusteella erityisesti lasten digitaalinen pelaaminen on yleistynyt nopeasti. 4–6-vuotiaista lapsista valtaosa pelaa digitaalisia pelejä.
Lukeminen ja ohjelmien katselu ovat silti säilyttäneet paikkansa lasten tavallisimpina mediankäytön muotoina.
Media näkyy lasten elämässä erityisesti oppimisena, itse tekemisenä ja leikkimisenä, mutta myös pelästymisinä ja mainostettavien tuotteiden haluamisena.
Lähes kaikissa perheissä keskustellaan lapsen käyttämistä mediasisällöistä. Median käyttöä myös rajoitetaan monin tavoin.
Tämä huomattiin myös Kissankellon päiväkodissa.
– Lapset kiinnittivät paljon huomiota ikäraja-asioihin. He halusivat itse tekemäänsä elokuvaankin ehdottomasti ikärajan, koska elokuvassa oli rosvoja ja sitä pidettiin jännittävänä. Elokuvan ikärajaksi tuli lopulta kolme vuotta, Kissankellon päiväkodin esikoululaisia opettava Sanna Mattila selvittää.
Elokuvan lisäksi Kissankellon päiväkodissa mediataitoja opeteltiin muun muassa tekemällä päiväkodille omia lehtiä sekä käyttämällä kameraa. Lapset saivat esimerkiksi toteuttaa päiväkodin säännöt valokuvin.
– Lapset ovat todella innokkaita median käyttäjiä. Pienet lapset innostuvat kovasti jo siitä, että näkevät itsensä valokuvassa. Isommat lapset puolestaan käyttävät jo kameraa ja suunnittelevat erilaisia mediatehtäviä, Mattila kertoo.
Piia Toivosen mukaan päiväkodin lapsista huomaa sen, miten mediaa on totuttu käyttämään kotona.
– Lapsen mediatietoisuudesta näkee, miten paljon vanhemmat ovat antaneet lapsen katsella televisiota ja miten paljon lapsi on saanut pelata videopelejä.

Hanke kasvatti motivaatiota

Lastentarhanopettaja Sanna Mattila esitteli Tampereen yliopistolla Kissankellossa toteutettuja mediaprojekteja.

Lastentarhanopettaja Sanna Mattila esitteli Tampereen yliopistolla Kissankellossa toteutettuja mediaprojekteja.

Kissankellon päiväkodin 3–5-vuotiaiden lasten ryhmässä työskentelevä lastentarhanopettaja Maija Järvinen muistuttaa, että Kissankellossa käytettiin mediakasvatusmenetelmiä melko paljon jo ennen Kuuluu kuvaan -hanketta.
– Tämä johtuu ehkä siitä, että työyhteisössämme on melko nuorta väkeä. Lähdimme kuitenkin hankkeeseen, koska meillä oli mahdollisuus oppia uusia asioita, sekä kova halu kehittää taitoja ja saada lisää tietoa, Järvinen kertoo.
Järvisen mukaan hankkeeseen osallistuminen kannatti. Se poisti vaaran siitä, että Kissankellossa olisi jämähdetty vanhoihin ajattelutapoihin.
– Hankkeen myötä olemme oppineet asettamaan tavoitteita mediakasvatuksen näkökulmasta. Olemme saaneet lisää luottamusta omiin taitoihimme ja mediavälineiden käyttöön, Järvinen sanoo.
Esikoululaisia Kissankellon päiväkodissa opettava Anni Tenhunen jakaa Järvisen ajatukset.
– Nyt olemme entistä motivoituneempia antamaan monipuolista mediakasvatusta. Meillä on vielä paljon tekemistä, sillä emme ole vielä ehtineet toteuttaa läheskään kaikkia ideoitamme, Tenhunen kertoo.
Yksi hankkeen tärkeimmistä teemoista oli kasvatusyhteistyö kotien ja päivähoidon kesken mediaan liittyvissä asioissa.
Hankkeen myötä suunnitelmallinen mediakasvatus päiväkodeissa yleistyi, ja lapset saivat enemmän kokemuksia oman median tuottamisesta.
– Media on läsnä koko ajan ja kaikkialla. Se on osa jokapäiväistä elämää päiväkodissa ja kotona. Hankkeessa olemme saaneet lisää tietoa mediakasvatuksesta. Jatkossa mediakasvatus on päiväkodissamme entistä tavoitteellisempaa ja suunnitelmallisempaa, päiväkodin johtaja Piia Toivonen linjaa.
Kissankellon päiväkodin henkilökunta sai hankkeen avulla lisää rohkeutta kokeilla erilaisia asioita.
– Huomasimme, että jo perusvälineillä pystyy tekemään monenlaisia asioita, eikä mediakasvatukseen tarvita viimeisintä tekniikkaa, Toivonen toteaa.
Mediakasvatusopas tarjolla kaikille
MEKU on yrittänyt viedä eteenpäin sellaista ajatusta, että mediakasvatustaidot ovat tärkeitä kaikille kasvattajille.
Esimerkiksi kuntien tulisi ottaa huomioon mediakasvatus osana kasvatussuunnitelmiaan sekä työntekijöiden täydennyskoulutusta.
Lisäksi mediakasvatusaineistoja tulisi suunnata myös hyvin pienten lasten koteihin, jotta kasvattajat oppisivat ottamaan huomioon median merkityksen osana kasvuympäristöä.
Kuuluu kuvaan -hankkeen pilottivaiheesta saadut kokemukset ja toimintamallit on koottu oppaaseen, jonka tärkeimmät tavoitteet ovat rohkaista ja innostaa kasvattajia kehittymään  mediakasvattajina sekä tarjota hankkeen toimintamalleja mediakasvatuksen kehittämiseen.
Opas on ladattavissa osoitteesta  www.mediataitokoulu.fi/kuuluukuvaan.pdf.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?