Nuoret paikallispäättäjät käväisivät koulutettavina kaupungintalolla

Uusia ajatuksia, tuoreita ideoita

Kädenpuristus on napakka, puhe harkitusti muotoiltua ja hymy luonnollinen. Ysiluokkalaisen Ina-Annika Niemistön kanssa keskustellessa tuntuu, kuin juttelisi kokeneelle poliitikolle.
– Olen oppilaskuntamme hallituksen puheenjohtaja ja sieltä vanhimmasta päästä. Halusin lähteä katsomaan, että pojat pärjäävät täällä, hän selvitti Ylöjärven kaupungintalolla viime torstaina.
Alakouluikäiset Micke Högerman ja Eemeli Vuolle nyökyttelivät vieressä. Viljakkalan koulun kolmihenkiselle delegaatiolle reissu oppilaskuntien hallitusten koulutuspäivään oli jännittävää vaihtelua arkeen.
Nuorisopalvelujen ja nuorisoedustajiston järjestämä tempaus keräsi viime torstaina saman katon alle kymmeniä nuoria vaikuttajia. Edustettuna oli lähes jokainen puutarhakaupungin oppilaitos.
Viljakkalan koulun oppilaskunnan hallitukseen kuuluvat Eemeli Vuolle (vas.), Micke Högerman ja Ina-Annika Niemistö olivat tyytyväisiä viime torstain koulutuspäivän antiin. Yksittäisistä ideoista kolmikkoa kiehtoi eniten palautelaatikko.

Viljakkalan koulun oppilaskunnan hallitukseen kuuluvat Eemeli Vuolle (vas.), Micke Högerman ja Ina-Annika Niemistö olivat tyytyväisiä viime torstain koulutuspäivän antiin. Yksittäisistä ideoista kolmikkoa kiehtoi eniten palautelaatikko.

– Yhteensä täällä on 39 lasta ja nuorta, kaikista paitsi Siivikkalan koulusta ja Kurun metsäoppilaitoksesta, tyytyväisen oloinen nuoriso-ohjaaja Satu Sirviö hymyili tiiviin oppipäivän aluksi.
Paikalle saapuneet juniorit olivat kaiken kaikkiaan värikästä sakkia. Nuorimmat oppilaskunta-aktiivit vasta aloittelivat koulutaivaltaan, siinä missä vanhimmat olivat jo toisen asteen opintojensa loppusuoralla. Laajan ikähaitarin lisäksi kokemuserot olivat melkoiset.
– Jokaiselta koululta on saapunut kaksi tai kolme hallituksen jäsentä, ja tulijat on saatu valita vapaasti, Sirviö kertoi.
Kaupungin nuorisopalveluiden alainen nuorisoedustajisto oli suunnitellut koulutuspäivälle työpajatyyppistä opetusta, jota annettiin kaikkiaan viidestä aihepiiristä. Tutuiksi tulivat niin mainonta- ja markkinointiasiat, tapahtumien järjestäminen, yleinen vaikuttaminen, talouden kiemurat kuin yhteistyö edustajiston suuntaan.
Varsinkin viimeksi mainittu oli järjestäjien näkökulmasta erityisen tärkeää.
– Nuorisoedustajisto tarvitsee linkkejä kouluihin, ja meille tämä on hyvää tiedonhankintaa nuorten arjesta. Tavoitteena on tiivistää kaikkien kolmen osapuolen yhteistyötä entisestään, Sirviö muotoili.
Kun Ylöjärven nuoret toivot säntäsivät valtuustosalista työpajakierrokselle, olivat Sirviön ja toisen paikalla olleen nuoriso-ohjaajan Tiina Sirenin odotukset korkealla. Tällaista toimintaa ei oppilaskunnille ollut järjestetty heidän aikanaan vielä kertaakaan.

Reppu täyteen ahaa-elämyksiä

Parisen tuntia kestänyt oppilaiden vaellus ympäri kaupungintaloa osoittautui lopulta varsin tarpeelliseksi. Niin saattoi päätellä esimerkiksi oppilaskuntien talousasioita avanneella rastilla, jota luotsasivat Sasu Karttunen ja Einari Koivisto.
– Kuulostaa siltä, että osalla hallituksista ei ole rahaa ja osa ei tiedä, miten rahojaan käyttäisi, Karttunen totesi kuultuaan Soppeenharjun, Takamaan ja Vanhan koulun edustajien kokemuksia.

Nuorisoedustajiston Sasu Kerttunen (oik.) puhuu, koululaiset kuuntelevat. Talousasioita ruotineessa työpajassa piipahti myös nuoriso-ohjaaja Satu Sirviö (2. vas.).

Nuorisoedustajiston Sasu Kerttunen (oik.) puhuu, koululaiset kuuntelevat. Talousasioita ruotineessa työpajassa piipahti myös nuoriso-ohjaaja Satu Sirviö (2. vas.).

– Saatte nyt jokainen miettiä tapahtuman, jonka voisitte koulullanne järjestää ja sen, miten ja minkä verran siitä voisi ansaita rahaa, hän ohjeisti.
Lapset tekivät työtä käskettyä. Muutaman minuutin aivoriihen jälkeen valmiina oli liuta oivia ehdotuksia liikuntapäivästä, paperinkeräystempauksesta ja myyjäisistä lähtien. Suunnitelmista löytyi kuitenkin yksityiskohtia, joita kukaan ei tullut ajatelleeksi aivan loppuun asti.
– Liikuntapäivää järjestettäessä kannattaa miettiä, kuinka paljon juomaa on järkevää hankkia myytäväksi ja mistä sen saisi edullisesti. Ruuan myynti taas maksaa enemmän, ja sitä varten voi tarvita hygieniapassin, Karttunen huomautti.
Koululaisten kasvoilta havaitsi aitoa oivaltamisen riemua. Sama toistui muillakin työpajarasteilla. Eniten oppimisen varaa nuorilla tuntui olevan juuri tapahtumien järjestämisessä.
Viljakkalan koulun kolmikko Niemistö, Högerman ja Vuolle kertoivat lähtevänsä kotimatkalle repussaan aimo annos ajattelemisen aihetta. Aivan niin kuin päivän järjestäjät toivoivatkin.
– Saimme kyllä tosi paljon ideoita, mitä voisimme jatkossa tehdä. Siis semmoisia ahaa-elämyksiä, joita voi hyödyntää heti seuraavassa kokouksessa, Ina-Annika Niemistö hymyili.

Hallitus on joka koulussa

Lasten ja nuorten etua ajavan oppilaskuntatoiminnan tila on Ylöjärvellä mainio. Hallitus löytyy joka ikisestä koulusta, eikä aktiiveistakaan tunnu olevan pulaa. Aina on olemassa sopivan kokoinen joukko oppilaita, jotka haluavat vaikuttaa heitä koskeviin asioihin.
– Meillä pienet ykkösluokkalaiset tytötkin ovat tulleet toimintaan mukaan innokkaasti, ja antavat tosi hyviä ideoita, Niemistö kertoi Viljakkalan tilanteesta.
Edustajien valintakäytännöt poikkeavat kouluittain, mutta yleisimmin käytössä ovat luokittain järjestettävät avoimet vaalit. Niissä peliin täytyy laittaa kaikkensa, että tulee valituksi.
– Meillä vaalit olivat tammikuussa, ja vain yksi edustaja säilyi edellisestä hallituksesta, Vuorentaustan koulun opettaja Hannu Kujanpää huikkasi Ylöjärven Uutisille.
Poliitikkoja kaikista oppilaskunta-aktiiveista ei silti taida tulla. Viljakkalan ryhmästä sellaiseen kertoo tähtäävänsä ainoastaan viidesluokkalainen Micke Högerman.
– Tavoitteena se on ainakin, hän linjasi.

Oppilaskuntatoiminta

• Oppilaskunta koostuu oppilaitoksen kaikista opiskelijoista.
• Oppilaskunnan hallitus on oppilaskunnasta muodostettava päätäntäelin, joka järjestää toimintaa ja edustaa oppilaiden näkökulmaa koulunsa päätöksenteossa.
• Peruskouluissa toimintaa säätelee perusopetuslaki, lukioissa lukiolaki ja ammattioppilaitoksissa laki ammatillisesta koulutuksesta. Peruskouluissa oppilaskuntatoiminta ei ole nykylainsäädännöllä pakollista, muissa kouluissa on.
• Vaikka koulussa ei olisi oppilaskunnan hallitusta, on oppilaille varattava mahdollisuus ilmaista mielipiteensä koulunsa toimintaan liittyvistä, heitä yhteisesti koskevista asioista.
Lähteet: Suomen laki ja Wikipedia.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?