Sote-esitykselle täystyrmäys Ylöjärveltä

Sosiaali- ja terveysministeriön selvitystyöryhmän ehdottama sote-uudistus saa Ylöjärven terveydenhuollon asiantuntijat pudistelemaan päitään. Pirkanmaalle kaavaillut sote-alueet ja muut esitykset eivät kelpaa perusturvajohtaja Kari Virralle, eivätkä perusturvalautakunnan puheenjohtajalle Kaija Järviselle.
Mikäli selvitystyöryhmän esittämä sote-uudistus otettaisiin käyttöön sellaisenaan, Hatanpään sairaala tuottaisi jatkossa Ylöjärvelle kaikki erityissairaanhoidon palvelut.

Mikäli selvitystyöryhmän esittämä sote-uudistus otettaisiin käyttöön sellaisenaan, Hatanpään sairaala tuottaisi jatkossa Ylöjärvelle kaikki erityissairaanhoidon palvelut.

– Ylöjärven ja koko Suomen terveydenhuollon kannalta paras ratkaisu on, että tämä selvitystyö laitetaan nyt hyllylle ja unohdetaan kaikessa rauhassa, perusturvajohtaja Kari Virta sivaltaa.
Selvitystyöryhmän esityksen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluista Suomessa huolehtisi jatkossa 34 sote-aluetta. Vaativinta hoitoa varten olisi viisi erityisvastuualuetta, jotka ovat lähes samat kuin nykyiset yliopistosairaaloiden niin sanotut miljoonapiirit.
Nykyään järjestämisvastuu on noin 140 kunnalla tai yhteistoiminta-alueella.
Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen selvityshenkilöihin kuuluivat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen, Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen sekä Seinäjoen terveyskeskuksen johtava ylilääkäri Tiina Perä.
Ryhmän asiantuntijasihteereinä toimivat Kuntaliiton erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Riikka Laitinen.
Selvitystyöryhmän esityksessä Pirkanmaalle muodostetaan neljä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaavaa sote-aluetta.
Sote-alueiden vastuukuntina toimisivat Tampere, Valkeakoski, Sastamala ja Jämsä.
Ylöjärvi kuuluisi jatkossa Tampereen seudun sote-alueeseen, jossa asuu 321 000 ihmistä. Alueen asukasmäärä on suurempi kuin kolmen muun alueen yhteensä.
Ylöjärven lisäksi samaan sote-alueeseen kuuluisivat Tampere, Nokia, Pirkkala, Lempäälä ja Vesilahti.
Jokaisella sote-alueella olisi sairaala, joka voisi tuottaa alueille osan erikoissairaanhoidon palveluista.
Tampereen seudun sote-alueelle laajan perustason sairaanhoidon tuottaisi Hatanpään sairaala.
Tampereen yliopistollinen sairaala olisi jatkossa Pirkanmaan sote-alueiden omistama vaativan erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluiden tuottaja.
Tampereen seudun sote-alueella kunnat voisivat vastata palvelutuotannosta erikseen sovitun työnjaon mukaisesti

Uusi toimintamalli tulisi kalliiksi

Selvitystyöryhmän mukaan Pirkanmaan kunnilta ei tullut niiden kannanotoissa tai keskustelu- ja kuulemistilaisuuksissa yhtenäistä näkemystä palvelujen järjestämistavasta. Maakunnallinen malli ei kuitenkaan saanut kannatusta.
– Tiesimme, että selvitystyöryhmän esityksestä tulee tällainen kuin nyt nähtiin. Valtionhallinto on käskenyt selvitysmiehiä tekemään tällaisen selvityksen, ja he tekivät työtä käskettyä. Siinä ei ole mitään yllättävää, Kari Virta toteaa.
Hänen mukaansa tyytyväisiä esitykseen ovat ainoastaan ne sairaalapaikkakunnat, jotka ovat joutuneet syystäkin pelkäämään surkeiden aluesairaaloidensa puolesta.
– Nyt esitetyllä ratkaisulla heikot sairaalat ikuistettaisiin, vaikka ne pitäisi laittaa kiireesti kiinni, Virta lataa.
Perusturvajohtajan mielestä esitys tarkoittaisi toteutuessaan sitä, että terveyskeskustoiminta kääntyisi Ylöjärvellä alamäkeen.
– Siirtyisimme Tampereelta tuttuun huomattavasti vaatimattomampaan tasoon. Ensimmäisenä meillä palaisi lääkäripula terveyskeskukseen. Lisäksi palvelusetelien käyttö loppuisi, jos Tampere toimisi Ylöjärven palvelujen tilaajana ja järjestäjänä, Virta varoittaa.
Hänen mukaansa on myös selvää, että Viljakkalan terveysasema suljettaisiin heti uuteen toimintamalliin siirryttäessä.
– Myös Kurun terveysasema olisi vaarassa. Ylöjärven pääterveysasemaa tuskin kuitenkaan mikään mahti pystyisi sulkemaan, Virta sanoo.
Virta varoittaa myös kustannusten huimasta kasvusta.
– Olemme  kilpailuttamalla ostaneet erityissairaanhoidon palveluja vuosittain noin kahdella miljoonalla. Jos Tampere päättäisi asioista meidän puolestamme, ostaisimme kaikki nämä palvelut Hatanpään sairaalasta. Se tarkoittaisi kahden miljoonan euron lisälaskua. Erikoissairaanhoidon kustannukset siis kaksinkertaistuisivat, Virta laskee.
Virta sanoo ymmärtävänsä sen, että joitakin muutoksia pitää tehdä, koska Suomessa on kuntia, jotka eivät kykene ylläpitämään terveyskeskusta. Silti nykyinen malli on hänen mielestään ylivoimaisesti parempi kuin selvitystyöryhmän esitys.
– Jatkossakin vahvat kaupungit, kuten Ylöjärvi, voisivat vastata itse terveydenhuollostaan. Se mahdollistaisi palveluiden kehittämisen ja edistysaskelien ottamisen. Meillä Ylöjärvellä menetelmät toimivat hyvin, vaikka kehitettävää edelleen riittääkin, Virta kertoo.
Hänen mukaansa selvitystyöryhmän esityksen eteenpäin vieminen on erittäin vaikeaa.
– En jaksa uskoa, että tämä esitys toteutuu.

Päätösvallan pysyttävä lähellä

Puutarhakaupungin perusturvalautakunnan puheenjohtaja Kaija Järvinen (sd.) on perusturvajohtaja Virran kanssa samaa mieltä siitä, ettei uudistusesitys ole onnistunut.
– En ole vielä kovin syvällisesti perehtynyt esitykseen, mutta aika tyrmäävältä sen sisältö vaikuttaa.
Hänen mukaansa esitys lähtee täysin niin sanotusta isäntäkunta-ajattelusta.
– Tässä esityksessä Tampere olisi meidän isäntämme. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että paikallinen päätösmahdollisuus poistuisi meiltä lähes täysin. Se on asia, joka ei kohentaisi meidän tilannettamme millään tavalla, Järvinen kommentoi.
Hän muistuttaa, että Ylöjärvellä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat toimineet hyvin. Järvinen pelkää, että mahdollisen uudistuksen myötä palvelujen taso heikkenisi.
– Mitä kauemmaksi päätöksenteko menee, sitä vaikeampi on säilyttää lähipalveluita syrjäisillä alueilla. Haluan, että lähipalveluiden tuottaja on mahdollisimman lähellä ihmisiä.
Järvinen sanoo olevansa odottavalla kannalla. Hän ei kuitenkaan usko, että sote-esitys menisi läpi ainakaan nyt nähdyssä muodossa.
– Nyt esitys siirtyy poliittiseen päätöksentekoon. Mikäli olen ymmärtänyt oikein, esitykselle ei ole eduskunnassakaan näytetty pelkästään vihreää valoa.
Järvinen muistuttaa, että Ylöjärvi ei voi missään tapauksessa jäädä lepäämään laakereillaan ja pelkästään odottamaan mahdollisia päätöksiä.
– Meidän täytyy edelleen tehdä paljon työtä, että voimme riittävän hyvin perustella sen, miksi haluamme pitää sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut itsellämme.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?