Liukkaista keleistä ihmeen pieni kiusa

Viime viikkoina suojasään jälkeiset pakkaset ja lumisateet ovat tehneet kelistä kovin liukkaan. Yllättävää kyllä, Ylöjärven terveyskeskuksessa on tänä talvena jouduttu paikkaamaan varsin vähän pääkallokelien aiheuttamia vammoja.
Fysioterapeutti käyttää työssään liutaa apuvälineitä. On jumppapalloa, tasapainolautaa ja kuntosalilaitteita. Tuula Harajärven kaatumisryhmässä on liukastuessaan itsensä satuttaneita mutta myös esimerkiksi kankeita vanhuksia, joille vaikkapa avainnipun nosto maasta on mahdoton tehtävä. Harajärvi iloitsee, kun harjoittelun jälkeen kuntoutettavan käsi onnistuukin kurottumaaan nippuun, eikä kaatuminen enää pelota.

Fysioterapeutti käyttää työssään liutaa apuvälineitä. On jumppapalloa, tasapainolautaa ja kuntosalilaitteita, Tuula Harajärvi näyttää.

Ylöjärven terveyskeskuksen kipsaushuoneessa pitelee hiljaista. Maaliskuinen talvipäivä on näköjään ollut suopea jäisillä ja siloisen lumen peittämillä kaduilla kulkeville.
Tänä talvena liukastelun aiheuttamia vammoja on sattunut yllättävän vähän Ylöjärvellä. Ylilääkäri Teija Lahden mukaan tällä haavaa puhutaan kymmenistä tapauksista, kun kehnoina vuosina tapauksia kertyy satojakin.
Vaikeina vuosina kipsattavia voi olla monta päivässä, mutta viime kuukausina niitä on Lahden arvion mukaan ollut ehkä yksi viikossa.
Syksyllä  säästyttiinkin pahoilta liukkailta. Jäiset kadut ovat kiusanneet vasta viime viikkoina.
– Toivoisin, että ihmiset kuitenkin muistaisivat tulevat liukkaat kelit, Lahti muistuttaa.
Kuluneet viikot eivät kuitenkaan ole näkyneet piikkinä, kipsausosaston väki kertoo.
– Tänä vuonna on ollut enemmän urheilu- ja sisätilakaatumisia, Lahti kertoo.
Hän lisää, että moni vanhus sulkeutuu sisätiloihin välttääkseen kumoon kapsahtamista. Tämä ehkä säästää vammoilta mutta rajoittaa valitettavasti elämää.

Ranteet ja nilkat useimmin kovilla

Tyypillisimmin kaatuva satuttaa ranteensa tai nilkkansa. Myös pää kolahtaa helposti maahan. Joskus lonkatkin kokevat kovia, joskin niiden vammat koituvat useimmin sisätiloissa.
Pään vammat vaativat seurantaa. Tarvittaessa potilaan on tultava vielä uudelleen lääkärin pakeille neurologiseen tarkastukseen. Pahimmillaan pään kolauttanut tarvitsee leikkaushoitoa.
Toisinaan liukastuva venäyttää selkänsä, satuttaa häntäluunsa tai saa ilkeän lihaskrampin.
– Tietysti kaatuessa mikä tahansa paikka voi mennä rikki, Lahti toteaa.
– Tänä vuonna murtumia on ollut vähän. Enemmän on ollut venähdyksiä, mustelmia ja ruhjeita. Osaa ei tietenkään edes tulla meille näyttämään, hän ynnää.

Kipsaus sujuu vauhdikkaasti

Ylöjärven pääterveysasemalla kipsattavaksi pääsee nopeasti, varsinkin kun ruuhkaa ei ole nyt ollut.
Itse kipsauskin hoituu hujauksessa. Peruskipsi saadaan paikalleen 15–20 minuutissa. Materiaalin kuivuminen vie vain toisen mokoman.
Erikoiskipsien, kuten irrotettavien ortoosien, teko vie runsaammin aikaa.
Niin hyvä- kuin huonoasentoisten murtumien hoito onnistuu Ylöjärvellä. Huonoasentoinen tarkoittaa luuta, joka on asetettava ennen kipsausta oikeaan asentoon.
Avomurtumat ja muut ääritapaukset hoidetaan Tampereella Taysissa. Pikkulasten huonoasentoisia murtumia ei liioin panna kuntoon Ylöjärvellä.
Tyypillisesti kipsiä on pidettävä sijoillaan 2–6 viikkoa.
– Ihmiset ajattelevat, että kipsit ovat hankalia, mutta nykypäivänä ne ovat miellyttäviä, lähihoitaja Elina Taipalus oikaisee yleisiä käsityksiä.
Nykykipseissä käytetään perinteisen kalkin ohella myös lasikuitua tai muovia. Käytössä on myös irrotettavia kipsejä.
Tärkeää on antaa riittävä tuki mutta toisaalta tehdä kipsistä sellainen, että arjen toiminnot sujuvat mahdollisimman vaivattomasti.
– Kun kipsi tehdään ammattitaitoisesti, kuntoutuminenkin on parempaa, Taipalus sanoo.
– Kipsiä voidaan käyttää, vaikka ei olisi murtumaakaan, sillä se on hyvä kivun hoidossa, hän lisää.
Hoitajat ja lääkärit antavat potilaalle myös jumppaohjeita, mikä tehostaa parantumista ja kuntoutumista.

Jälkihoitoa ja tasapainoharjoituksia

Vammojen hoito ei rajoitu rikki menneiden paikkojen akuuttiin paikkaamiseen. Apuun voi rientää myös fysioterapeutti.
Terapiaan pääsevät alaraajaongelmista kärsivät ihmiset, kuten liukastuessaan vammoja saaneet, tekonivelpotilaat tai henkilöt, jotka heikon kuntonsa vuoksi pelkäävät kaatumista.
Terapiaan osallistujat valitaan tapauskohtaisesti. Mukaan voi päästä lääkärin lähetteellä tai kuntoneuvolan kautta.
Ylöjärven terveyskeskuksessa satsataan ensisijaisesti ryhmähoitoon. Henkilökuntaa on sen verran vähän, että yksilökäyntejä järjestyy vain muutamille. Useimmiten potilaalle etsitään sopiva ryhmä.
– Ryhmätarjontamme on kohtuullisen laaja, fysioterapeutti Tuula Harajärvi sanoo.
Kaatumisryhmässä harjoitellaan kokonaisvaltaista kehonhallintaa. Siellä parannetaan lihaskuntoa, tehdään tasapainoharjoituksia ja kohennetaan kehon liikkuvuutta. Ryhmän kuntoutettavat opettelevat myös kaatumaan ja nousemaan pystyyn.
– Pidän tästä ryhmästä, koska näen tuloksen. On myös hirveän palkitsevaa, kun potilaatkin voivat antaa itselleen kiitosta.
Erikseen on tasapainoryhmiä, jotka keskittyvät treenaamaan pystyssä pysymistä. Lisäksi osa fysioterapiaa saavista harjoittelee altaassa.
– Jokaisen paraneminen on yksilöllistä. Kuntoutuminen voi olla pitkäkin prosessi, ennen kuin toimintakyky on palannut.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?