Ratkaiseeko Rantaväylän tunneli ruuhkaongelmat?

Moni ylöjärveläinen on perin kyllästynyt Paasikiventien ja Kekkosentien aamu- ja iltapäiväruuhkiin. Santalahden ja Naistenlahden välille suunnitteilla oleva Tampereen Rantaväylän tunneli toisi asiaan helpotusta.
Vaikka hanke on Tampereen kaupungin käsissä, se puhuttaa myös Ylöjärvellä. Ylöjärveläispoliitikot ovat kuitenkin melko varovaisia tunnelia koskevissa kommenteissaan.

Pahimmat ruuhkatilanteet syntyvät usein Sepänkadun risteyksen molemmin puolin. Tulevaisuudessa tässä kohdassa saatetaan ajaa maan alla.

Rantaväylän tunnelin toteuttamiseen tähtäävä suunnittelu käynnistyi allianssisopimuksen allekirjoittamisella viime vuoden kesäkuussa.
Suunnittelu perustuu vuonna 2011 valmistuneeseen tiesuunnitelmaan. Meneillään olevan kehitysvaiheen on tarkoitus päättyä hankkeen tavoitehinnan määrittämiseen ensi kesäkuun lopussa.
Tunnelihankkeessa tilaajana toimii Tampereen kaupunki. Hankkeen ajan tilaajan edustajana toimii Liikennevirasto.
Tampereen kaupungin lopullinen rahoitusosuus hankkeesta on 67 prosenttia. Liikennevirasto eli valtio rahoittaa loput 33 prosenttia. Eduskunnan myöntämä tilausvaltuutus rantatunnelihankkeelle on 185 miljoonaa euroa.
Rantaväylän tunnelin suunnittelijaksi ja rakentajaksi valittiin viime kesäkuussa Lemminkäinen-ryhmittymä, johon kuuluvat Lemminkäinen Oy:n lisäksi A-Insinöörit Suunnittelu Oy sekä insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy.
Tunnelin toivotaan helpottavan Rantaväylän ja osaltaan myös Valtatie 12:n ruuhkaisuutta ja häiriöherkkyyttä. Rantaväylän liikennemäärän on ennustettu kasvavan tunneliosuudella 15–28 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Hankkeen on lisäksi tarkoitus kohentaa Tampereen maankäyttöä ja keskustan kehittämistä, kun Näsijärven ranta vapautuu liikenteeltä muuhun käyttöön.
Hankkeessa rakennetaan siis 2,3 kilometriä pitkä maantietunneli Santalahden ja Naistenlahden väliselle tieosuudelle.
Projektiin kuuluvat myös Santalahden ja Naistenlahden eritasoliittymät sekä tunnelin keskelle louhittava työtunneli sekä eritasoliittymävaraus.

Hyötyä autoilijoille ja yrityksille

Rantatunnelihankkeen allianssin projektipäällikkö Esko Mulari Lemminkäiseltä sanoo, että toteutuessaan tunneli helpottaisi kovasti ylöjärveläisten liikennöintiä Tampereelle ja takaisin.
– Liikenne soljuisi entistä sujuvammin ilman katkoksia. Jo nyt Rantaväylän ruuhkat ovat kovat molempiin suuntiin, ja tulevaisuudessa liikennevirrat vain kasvavat. Siihen tarvitaan helpotusta, Mulari linjaa.
Hänen mukaansa kokonaiskuva tunnelista muuttuu myönteiseksi, kun sitä tarkastelee lähemmin ja pidemmällä aikajaksolla. Mulari muistuttaa, että hankkeella turvataan myös valtakunnallisesti merkittävän tien välityskyky.
Hän uskoo myös ylöjärveläisyritysten hyötyvän nykyistä toimivammasta liikenneväylästä.
Mularin mukaan olisi hyvä, jos Ylöjärven kaupunki ja sen päättäjät antaisivat jonkinlaisen lausunnon tai mielipiteen tunnelista.
– Uskon, että Ylöjärvellä ollaan myönteisellä mielellä tunnelihanketta kohtaan. Ylöjärvi hyötyy tässä sijainnistaan suuren kaupungin läheisyydessä, Mulari sanoo.

Satsaus joukkoliikenteeseen

Havainnekuva tunnelin läntiseltä suuaukolta Lielahden suuntaan (Kuva: Liikennevirasto)

Ylöjärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Leena Joensivu (sd) on samaa mieltä siitä, että kaikki hyvät järjestelyt Tampereen kaupunkiseudulla hyödyttävät myös Tampereen ympäristökuntia.
Tunnelista olisi hänen mukaansa hyötyä myös Ylöjärvelle. Silti Joensivu pitää hanketta hirvittävän kalliina.
– Toki tämä on naapurin asia, mutta kustannukset vaikuttavat todella suurilta. Me Ylöjärvellä kartamme maksumieheksi joutumista viimeiseen saakka, Joensivu sanoo.
Hän muistuttaa, että liikenne Ylöjärvelle on sujunut aiempaa paljon paremmin, kun läntinen kehätie valmistui vuonna 2009.
– Tällä hetkellä kehittäisin ennemmin joukkoliikennettä kuin rakentaisin tunnelia. Jo pelkästään joukkoliikenteen kohentamisella saataisiin helpotusta aamu- ja iltapäiväruuhkiin, Joensivu muistuttaa.

Turvallisuus otettava huomioon

Ylöjärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Katja Luojus (kok.) jakaa Joensivun mielipiteen siitä, että läntinen kehätie on helpottanut ruuhkatilanteita Ylöjärven läheisyydessä.
Hän kuitenkin muistuttaa, että liikenne Mustalahden ja Onkiniemen välillä ruuhkautuu edelleen kovin helposti.
– Raskaat ajoneuvot, muuttuvat keliolosuhteet sekä liikenneonnettomuudet ruuhkauttavat tämän kapean kannaksen erittäin nopeasti. Tosin ruuhka käsitteenä voi olla hyvin subjektiivinen. Joku voi kokea olevansa ruuhkassa, jos ei pääse etenemään vihreässä aallossa, Luojus miettii.
Hänen mielestään tunnelihanke on kuitenkin todella suuri haaste nykyisessä taloustilanteessa.
Luojus  huomauttaa, että rahaa on jo tähän mennessä käytetty runsaasti suunnitteluun. Silti asiaa vain pohditaan ja lopullista päätöstä pyritään muuttamaan ja siirtämään.
– Hanke on merkittävä Tampereen kehittämisen näkökulmasta, mutta lopulliset linjaukset ja päätökset puuttunevat edelleen. Luvassa on isoja maankäyttöön, keskustan kehittämiseen, liikenteeseen ja asumiseen liittyviä ratkaisuja, Luojus sanoo.
Hänen mielestään tunnelin todellinen hyöty Ylöjärvelle saattaa jäädä marginaaliseksi.
– Pendelöimme töihin Tampereen keskustan ohi, joten tätä joukkoa pieni ajan voittaminen voi hyödyttää, mutta on eri asia, onko hyöty merkittävä.
Luojus nostaa esiin myös tunnelin turvallisuuskysymykset.
– Esimerkkejä tunnelionnettomuuksista riittää. Pitää myös selvittää, miten tunnelin kaivaminen vaikuttaa vesistöihin, Luojus tähdentää.

Myös muut ratkaisut maksavat

Kekkosentie ruuhkautuu jokaisena arki-iltapäivänä Ylöjärven suuntaan.

Ylöjärven Uutisten haastattelemista luottamusmiehistä selvimmin Rantaväylän tunnelin puolesta liputtaa kaupunkikehitysjaoston puheenjohtaja Mika Kotiranta (kok.).
Hän muistuttaa, että jo tässä vaiheessa hankkeen suunnitteluun on käytetty paljon rahaa, eikä hankkeen eteenpäin viemistä kannata nyt lopettaa.
– Olen samaa mieltä kuin Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen. Nyt ei voida keskeyttää pitkälle vietyjä suunnitelmia ja aloittaa jotain muuta hanketta alusta. Se olisi lyhytjänteistä toimintaa, Kotiranta toteaa.
Kotiranta muistuttaa myös, että Rantaväylälle on joka tapauksessa tehtävä jotakin, ja myös muut mahdolliset liikenneratkaisut maksavat.
– Tunnelin myötä liikenne Tampereen kaupunkiseudulla sujuu entistä paremmin ja siitä hyötyvät kaikki. Samaa seutua tässä ollaan, Kotiranta sanoo.
Hänen mukaansa tunnelin kannattavuus huomattaisiin ajan kuluessa.
– Ei pidä katsoa viiden vuoden päähän vaan paljon pidemmälle. Kannattaa myös muistaa, että valtio maksaa tunnelista ison osuuden. Lisäksi tunnelin päälle rakennettava miljöö lisää koko seudun osto- ja vetovoimaa.

Pitkän ajan ratkaisu

Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Ossi Sippolan (kok.) mielestä tunnelihanke vaikuttaa nykyistä taloustilannetta vasten katsottuna valtavan kalliilta.
Hänen mukaansa Rantaväylää voitaisiin vielä kehittää maan päällä.
– Liikenneongelmat voisi ratkaista kymmeneksi vuodeksi miettimällä uudelleen liikennevalojärjestelyjä. Hervannan ja Elovainion välillä on 14 liikennevalot, jotka eivät kyllä toimi niin kuin pitäisi, eikä niitä kaikkia ole sijoitettu kovin järkevästi, Sippola sanoo.
Hänen mielestään Rantaväylälle voitaisiin miettiä muualta Euroopasta tuttuja muuttuvia kaistajärjestelyjä.
– Väylälle voitaisiin rakentaa kuusi kaistaa ilman välipengertä. Aamupäivällä voitaisiin ajaa useampaa kaistaa Ylöjärveltä Tampereelle ja iltapäivällä taas toiseen suuntaan, Sippola selvittää.
Sippola muistuttaa, että mahdollisella tunnelilla ratkaistaisiin liikenneongelmia vähintään 50:ksi, jopa 75 vuodeksi.
– Mielestäni on kuitenkin liian aikaista toteuttaa näin iso hanke. Liikennetungos ei ole vielä niin paha, ettemmekö pystyisi ratkaisemaan sitä vähemmällä.
Hän myöntää, että tunneli toki kohentaisi liikkuvuutta ja vähentäisi ruuhkassa istumisesta syntyvää ärsytystä.
– Tietysti myös tavaraliikenne kulkisi jouhevammin, mutta ei tunneli silti ole hintansa väärti, Sippola lopettaa.