Olli Helsky ei ole koskaan harjoittanut ammattiaan omassa kotikaupungissaan

”Suutari ei kannattaisi Ylöjärvellä”

Ylöjärven Uutisten toimitukseen asteli tammikuun lopulla hämmentynyt lukija. Häntä askarrutti, miksei Ylöjärven kokoisessa kaupungissa ole lainkaan suutaria. Juttuvinkistä innostuneena päätimme ottaa asiasta selvää.
Vastaus löytyi lopulta Lempäälästä. Pitkän linjan suutari Olli Helsky on asunut puutarhakaupungissa yli 20 vuotta, mutta on tehnyt päivätöitään aina muualla. Miksi ihmeessä?
– Ylöjärvellä ei ole tarpeeksi asiakkaita. Takavuosina minulla oli sieltä jo liiketila varattuna, mutta se meni viime hetkillä toiselle yrittäjälle. Onneksi, sillä kuulin myöhemmin Ylöjärvellä yrittäneiltä suutareilta, ettei se kannata, hän kertoo rauhallisella äänellä.
Suutari Olli Helskyllä ei ole töistä pulaa. Eniten hän puuhaa avainten kanssa, mutta myös kenkiä täytyy korjata silloin tällöin.

Suutari Olli Helskyllä ei ole töistä pulaa. Eniten hän puuhaa avainten kanssa, mutta myös kenkiä täytyy korjata silloin tällöin.

Äkkiseltään kokeiltuna suutarin etsiminen Ylöjärveltä on yhtä vaikeaa kuin neulan kaivaminen esiin heinäsuovasta. Yli
30 000 asukkaan kaupungista löytyy kyllä yksi aiheeseen viittaava kyltti, mutta senkin tiedot ovat kuulemma vanhentuneet.
– Minun vanha kylttini se on, joo. Olen ottanut vuosien varrella töitä vastaan myös kotiini Soppeenmäkeen, mutta aika pienimuotoiseksi se on jäänyt. Joitakin tuodaan kyllä, Olli Helsky kertoo.
Kokenut suutari tekee nykyäänkin Ylöjärvellä pikkuhommia, jos joku niitä hänelle tarjoaa. Mutta vain yhtenä päivänä viikossa.
– Maanantaisin liikkeeni on kiinni ja olen kotosalla. Muuten en oikein ehdi siellä hommia tekemään, hän miettii.
Muutaman viime vuoden ajan Helskyn vuorenvarmoista käsityötaidoista ovat saaneet nauttia lempääläläiset. Tai oikeammin kaikki ne miljoonat suomalaiset, jotka vierailevat ostosparatiisi Ideaparkissa.
– Ensimmäinen vuosi oli vaikea, kun asiakkaat eivät vielä löytäneet tänne, mutta se on ihan tavallista tällä alalla. Nyt töitä piisaa niin, että leivän päälle saa ostettua jotain, Helsky naurahtaa muhkean partansa takaa.
Ennen nykyiseen toimipaikkaansa muuttamista Helsky piti suutarinliikettä Tampereella, Koivistonkylän Euromarketissa. Maisemanvaihdos tuli ajankohtaiseksi, kun S-ryhmä alkoi tehdä entisellä paikalla tilojen uudelleenjärjestelyjä.
– He tavallaan heittivät minut pihalle. Mutta koko sen ajan, kun olin Euromarketissa, Ideaparkista kosiskeltiin minua tänne. Suutaria ei täältä vielä löytynyt, ja sen nähtiin olevan olennainen osa nykyaikaista kauppakeskusta, hän muistelee.
Kosiskelu oli Helskyn mukaan varsin suorasukaista. Häneltä tultiin kyselemään kiinnostusta liiketilojen muuttoon jopa lähietäisyydeltä tiskin takaa.
– Mietin minä kauppakeskus Eloakin, mutta ei ole tarvinnut katua. Kävijämäärät eivät ole siellä riittävät suutaritoiminnalle.

Korkeakorkoisia neitoja tarvitaan

Täysipäiväisen suutaritoiminnan pyörittäminen Ylöjärvellä on Helskyn mukaan liki mahdotonta. Yrittäjät ovat vuosien mittaan karsiutuneet pois luonnollisista syistä.
– Ensinnäkin Ylöjärvi mielletään varmaan liian laajalti Tampereen esikaupungiksi. Väkeä kyllä riittää, mutta asiointia tehdään paljon Tampereen suuntaan, Helsky aloittaa.
– Toiseksi se väestöpohjakin on liian hajallaan, pitäisi olla kaupunkimaisempaa. Se ei riitä, että maatalon emäntä tuo kumpparit korjattaviksi, täytyisi olla korkeilla koroilla käveleviä toimistonaisia, hän veistelee.
Tilannetta ei helpota edes se, että Ylöjärvellä on paljon hevosharrastajia. Heidän moninaisten nahkatarvikkeidensa korjaaminen on Helskyn mukaan lopulta varsin marginaalista liiketoimintaa.
– Liikevaihdon pitää olla kymmeniä tuhansia, niistä töistä voi saada muutaman satasen. Jollekin maata kiertävälle hevostarvikemyyjälle se voisi tosin olla ihan kannattavaa sivutoimintaa, hän pohtii.
Puutarhakaupungin suutarittomuus kiteytyy siis kylmiin lukuihin. Niitä Helskyllä on tarjota kysyjille paljonkin.
– Joskus on laskettu, että suutari tarvitsee ympärilleen
30 000–50 000 ihmisen väestön, jotta bisnes kannattaa. Mutta jos väestö on maaseutumaista, kuten Ylöjärvellä, tuo luku melkeinpä tuplaantuu.

Suurimmat tulot nykyään avaimista

Jo useita vuosikymmeniä suutarina toiminut Helsky kertoo nähneensä alan suuret muutokset aitiopaikalta. Kun hän asteli ensi kerran sisään suutarinliikkeeseen työvetimet yllään, koostui suurin osa työtehtävistä kenkien korjaamisesta.
– Tänä päivänä avaimista saa selvästi suurimman voiton. Kenkien korjaaminen on enemmän ajankulua, niistä ei paljon jää käteen, Helsky toteaa.

Suutarin leipä tulee tänä päivänä pääasiassa avaimista.

Suutarin leipä tulee tänä päivänä pääasiassa avaimista.

– Avaimista tulee puolet liikevaihdosta, kengistä kolmasosa ja loput sitten kaikesta muusta yhteensä, hän ynnäilee.
Tässäkin suhteessa Ylöjärven tilanne on lohduton. Paikallisilla on varmasti paljonkin tarvetta avainnippujensa päivittämiseen, mutta talousnumerot eivät silti puolla suutariyrittäjien suuntaamista kaupunkiin.
– Ennen Tamperetta työskentelin 25 vuotta Nokialla. Siellä käytetään selvästi enemmän omia palveluita kuin Ylöjärvellä, josta asioidaan paljon muualle. Syy on se, että Nokialta löytyy paljon vanhaa asutusta, mitä taas Ylöjärvellä ei hirveästi ole, Helsky järkeilee.
Tiettävästi viimeisin suutarina onneaan Ylöjärvellä yrittänyt henkilö päätti alan liiketoimintansa jo yli kymmenen vuotta sitten. Vanhan liikekeskuksen yläkerrassa sijainnut putiikki oli avoinna alle vuoden.
– Taisivat alkupääomat silloin ehtyä. Pelkkä suutarinhomma ei vain riittänyt.

Asiakkuus rakentuu ajan kanssa

Vaikka aika on muuttanut suutareiden työssä paljon, ainakin yksi asia on säilynyt ennallaan. Ala ei edelleenkään sovi lyhytpinnaisille yrittäjille.
Hyvänä esimerkkinä käy Helsky, jonka on kokemuksestaan ja ammattitaidostaan huolimatta pitänyt luoda asiakaskuntansa Ideaparkissa käytännössä nollatasolta.
– Nyt ihmiset alkavat löytää tänne jo ihan mukavasti. Euromarketilla tilanne oli aivan toinen, koska siellä oli toiminut suutari jo ennen minua. Minulla oli 35 vuoden asiakaspiiri heti valmiina, hän vertaa.
Yli 60 vuoden kypsään ikään ehtineelle Helskylle Ideapark on eläkepaikka. Muuttaminen uusiin tiloihin ei ole käynyt kokeneen osaajan mielessä.
– Aion kyllä jatkaa työntekoa yli sen normaalin eläkeiän, mutta en minä täältä enää mihinkään lähde. Jos vain vuokraehdot pysyvät hyvinä, ei ole mitään syytä.
Ylöjärveäkään Helsky ei näe täysin mahdottomana paikkana uskaliaalle suutarille, mikäli väkiluku vain jatkaa kasvamistaan. Juuri nyt se ei olisi kuitenkaan hänen mielestään järkevää kenellekään.

Helskyn vanha mainoskyltti komeilee yhä Soppeenmäessä.

Helskyn vanha mainoskyltti komeilee yhä Soppeenmäessä.

– Kyllä kauppakeskus Elossa voisi tietysti menestyä, jos tekisi ensin kymmenen vuotta tappiota, hän hymähtää.

Elossa ei sopivia tiloja

Kauppakeskus Elon päällikkö Timo Matinlompolo ei suostu allekirjoittamaan Olli Helskyn näkemystä suutaripalvelujen tulevaisuudesta Ylöjärvellä. Hänen mukaansa alan yrittäjä voi menestyä pienemmilläkin paikkakunnilla.
– Esimerkiksi Pirkkalasta löytyy itsensä elättävä suutari, miksei siis täälläkin voisi menestyä. Luulen, että suutarille olisi kysyntää, sillä minultakin on tiedusteltu niistä aina kaupungin johtoporrasta myöten, Matinlompolo sanoo.
Ongelmana on kuitenkin tilojen puute. Ainakaan kauppakeskus Elosta ei tällä hetkellä löydy sopivan pientä soppea suutarinliikkeelle.
– Vähän isompia meillä kyllä on, mutta niissä suutarin ei kannattaisi olla ilman jotain oheistoimintaa. Turtolan Citymarketin kaltainen pieni suutarinkoppi voisi olla ihanteellinen Ylöjärvelle, Matinlompolo visioi.
Täysin ilman alan palveluja ei Ylöjärvelläkään tarvitse sentään olla. Eräässä Elon liikkeessä on toiminut noin vuoden ajan suutarintöiden vastaanotto.
– Sen suosio ei varmaankaan ole ollut niin suurta kuin olisi toivottu, mutta toisaalta emme ole ehkä saaneet levitettyä siitä tietoa tarpeeksi asiakkaillemme, Matinlompolo myöntää.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?