Työväentalon puolustajat liittyivät yhteen

Työväentalon puolustajat

Ylöjärven Ryhtiliikkeen perustamiskokouksessa pohdittiin käytännön toimenpiteitä työväentalon suojelemiseksi. Tapio Kivirinta tiedusteli, millä tavalla purkupäätöstä käsiteltiin kaupungin hallinnossa.

Noin kuukausi sitten Vasemmistoliiton kunnallisjärjestö kutsui koolle kaikki kaupunkilaiset, jotka haluavat säilyttää niin työväentalon kuin Ryhtikentänkin toiminnassa. Kokoontumisessa kansanliike päätti järjestäytyä viralliseksi yhdistykseksi.
Ylöjärven Ryhtiliikkeeksi nimetty yhdistys piti perustamiskokouksensa viime sunnuntaina työväentalolla. Sen yhteydessä laadittiin käytännön toimenpiteitä talovanhuksen suojelemiseksi. Niitä tulikin sen verran, että työväentalon kohtalo liikunta- ja kokoontumispaikkana on kaikkea muuta kuin loppuun käsitelty.

Vastaperustetun yhdistyksen johtoryhmä painotti moneen otteeseen, että yhdistys on läpeensä epäpoliittinen ja puoluerajat ylittävä. Työväentalon purku-uhan poistaminen on toki ensimmäisenä asialistalla, mutta johtoryhmään kuuluva Juha Mäki-Ketelä toteaa, että Ryhtiliike pyrkii jatkossakin kaupunkilaisten edunvalvojaksi.
– Yhdistys haluaa myötävaikuttaa siihen, että kaupungin päätöksenteossa otettaisiin huomioon paremmin kaikkien kaupunkilaisten viihtyvyys, harrastus- ja kokoontumismahdollisuudet sekä kestävä kehitys. Haluamme suojella yhteisiä virkistymismahdollisuuksia sekä kaupungin kulttuuriperintöä, Mäki-Ketelä kertasi yhdistyksen filosofiaa.
Pelkäksi sanahelinäksi kokous ei jäänyt. Siihen ei olisi enää varaakaan, sillä noin 30-henkisestä yleisöstä muistutettiin, että työväentalosta annettu purkupäätös on täysin lainvoimainen, joten periaatteessa paikka voidaan pistää kaivureilla maan tasalle välittömästi.

Puolueryhmät yhdessä eteenpäin

Keskustelun tuloksena työväentalon puolustajat päättivät, että nopein tapa mitätöidä purkupäätöksen lainvoima on viedä asia kaupunginvaltuuston käsittelyyn.
Asian ollessa uudelleen kaupungin käsittelyssä, aiempaa päätöstä ei voida panna toimeen. Tätä varten tilaisuudessa alettiinkin kerätä nimiä kuntalaisaloitteeseen. Suoraan valtuuston asialistalle etenevä kuntalaisaloite vaatii Ylöjärvellä vähintään 400 kaupunkilaisen nimen.
Kunnallispolitiikan päättäjistä tilaisuudessa oli läsnä ainakin perussuomalaisten Matti Ylitalo, vasemmistoliiton Anssi Repo ja Liisa Schali sekä vihreiden Jussi Kytömäki.
Ylitalon ehdotuksesta muut valtuutetut päättivät edesauttaa työväentalon suojelua tekemällä ryhmien yhteisen aloitteen jo huomiseen kaupunginvaltuuston kokoukseen. Kaikki he uskoivat vakaasti, että heidän ryhmänsä seisovat aloitteen takana. Kansanliike liikkuu siis useammalla kuin yhdellä rintamalla.

Virkistystilaa ja kulttuuriperintöä

Ne asiat joiden vaalimiseksi Ylöjärven Ryhtiliike perustettiin, olivat varsin näkyvästi läsnä työväentalon ja Ryhtikentän kysymyksessä. Niin yleisön kuin johtoryhmänkin argumentit voidaan tiivistää harrastusmahdollisuuksiin ja kulttuuriperintöön.
Ryhtikenttä ja Soppeenharju hiihtolatuineen ovat muun muassa Ylöjärven yhtenäiskoulun käytössä. Nykyiselle vapaa-ajantilan paikalle on tarkoitus rakentaa rivitaloasuntoja.
– Henki tuntuu olevan kaupungissa se, että keskusta-aluetta halutaan kaiken aikaa tiivistää. Tämä ei ole mitenkään kestävää kehitystä varsinkaan tulevien sukupolvien kannalta. Ihmisillä täytyy olla tilaa liikkua ja kokoontua myös keskustassa. Totta kai pitää rakentaa, jos väkiluku kasvaa, mutta kaikkia ei pidä sulloa pienelle alueelle, Mäki-Ketelä linjasi.
– Ainakaan tilanpuutteen vuoksi Soppeenmäkeen ei ole mikään pakko rakentaa. Ylöjärvellä piisaa kyllä tonttitilaa muuallakin, Matti Ylitalo lisäsi.
Yleisön mukaan työväentalon ainutlaatuisuudelle ei ole herunut aiemmassa päätöksenteossa arvostusta. Muun muassa Tapani Könönen arvosteli kaupunkia lyhytnäköisyydestä.
– Kaupungilla on muutenkin hyvin vähän historiallisia rakennuksia. Miksi lopuistakin pitää päästä eroon?
Ryhtiliikkeen johtoryhmän jäsen Soili Husso puolestaan kertoi Museoviraston todenneen, että Ylöjärven työväentalo on sarjassaan valtakunnallisesti kaikkein aktiivisimmin käytetty.
– Museovirasto ei voi kuitenkaan suojella rakennusta, koska se on kunnostettu 1970-luvulla, Husso harmitteli.

Talo ei ole turvassa kaupungilla

Tapio Kivirinnan esittämä kysymys kirvoitti myös monta puheenvuoroa. Kivirinta tiedusteli, millä tavalla purkupäätöstä käsiteltiin kaupungin hallinnossa.
Jo kertaalleen annettu purkupäätös tehtiin lain edellyttämällä tavalla, mutta esimerkiksi Jussi Kytömäen mielestä se annettiin liian hätäisesti.
– Työväentaloa ehdotettiin purettavaksi viiden muun kiinteistön kanssa, jotka olivat niin käytöltään kuin kunnoltaan aivan erilaisia kuin se. Keskustelimme hallituksessa, että voiko työväentaloa edes esitellä tällaisessa listassa. Päätös jäi odottamaan viranomaisten mielipidettä, mutta ei palannut enää uudelleen hallitukseen, Kytömäki muisteli.
– Asiaa ei käsitelty myöskään talon tai kentän käyttäjien kanssa. Kuulutus julkaistiin virallisella ilmoitustaululla, mutta asukkaita ei kuultu purkupäätöksen yhteydessä. Laki ei sellaista edellytäkään, mutta olisi se ollut ainakin hyvien tapojen mukaista, hän jatkoi.
– Valitettavasti tässä maassa on ollut tapana antaa vanhojen rakennusten rapistua, minkä jälkeen ne on voitu purkaa sillä verukkeella, että ne ovat huonokuntoisia, Mäki-Ketelä totesi.
Samalla moni asetti kyseenalaiseksi työväentalosta tehdyn kuntoarvion, jonka mukaan rakennus on huonossa kunnossa.
Eräs paikallaolija kommentoikin tähän, että jos työväentalon tulevaisuus halutaan pysyvästi turvata, on se lunastettava kaupungilta jonkin kannatusyhdistyksen nimiin. Muuten se päätynee ennemmin tai myöhemmin taas hävitettävien kiinteistöjen listalle.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>