Harri Lakkala patistaa yrityksiä hyödyntämään nykytekniikkaa myös sisäisesti

Some on muutakin kuin Facebook

Sanovatko nimet Yammer, Doodle tai SharePoint sinulle mitään? Mikäli olet pk-yrittäjä, niin kenties pitäisi.
– On jännää, että monelle työpaikalle saapuminen on kuin aikamatka viiden vuoden taa. Sosiaalisten palveluiden hyödyt tiedetään jo yksityiselämän puolella, mutta yritykset tulevat asiassa jälkijunassa, ylöjärveläinen Harri Lakkala miettii.
Yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritystä johtavan Lakkalan mukaan maamme elinkeinoelämän olisi syytä astua nykyaikaan. Siitä hyötyisivät kaikki.
– Kyse on työtapojen tehostamisesta ja paremmasta tuloksesta. Se nostaisi myös kansantaloutta, Lakkala toteaa.
Ylöjärveläinen Harri Lakkala käyttää itsestään mieluiten englanninkielistä titteliä social business consultant. Suomenkielistä vastinetta on vaikea löytää. – Jos esittelen itseni sosiaalisen median asiantuntijana, minua luullaan Facebook- tai Twitter-osaajaksi joka tekee kuluttajamarkkinointia, yrityksiä somen saloihin opastava mies naurahtaa.

Ylöjärveläinen Harri Lakkala käyttää itsestään mieluiten englanninkielistä titteliä social business consultant. Suomenkielistä vastinetta on vaikea löytää. – Jos esittelen itseni sosiaalisen median asiantuntijana, minua luullaan Facebook- tai Twitter-osaajaksi joka tekee kuluttajamarkkinointia, yrityksiä somen saloihin opastava mies naurahtaa.

Matkapuhelinyhtiö Nokiassa kannuksensa aikoinaan hankkinut Lakkala tuntee sosiaalisen median mahdollisuudet kuin omat taskunsa. Hän aloitti yrityskäyttöön tarkoitettujen somepalveluiden hyödyntämisen aikana, jona koko termiä ei ollut vielä olemassa.
– Vuonna 2003 puhuttiin vain blogeista ja wikeistä. Olen vähän ihmetellyt, mikseivät kaikki yritykset vielä tänäkään päivänä pohdi tällaisia asioita. Noista ajoista kun on jo yli kymmenen vuotta, Siivikkalassa perheineen asuva Lakkala sanoo.
Nokian sisäisillä innovaatio- ja laatupalkinnoilla huomioidun Lakkalan mukaan suomalaisten suhtautuminen sosiaaliseen mediaan on kaksijakoinen. Kaikenikäiset pertti peruskansalaiset osaavat kyllä käyttää somea vapaa-ajallaan, mutta tätä osaamista ei hyödynnetä työelämässä juuri mitenkään.
Osittain kyse on sukupolvien välisestä kuilusta. Hieman kärjistäen voi sanoa, että sosiaalinen media työntyy yrityksiin alhaalta ylöspäin ja nuorten kautta.
– Poikkeuksiakin tietysti on: jotkut nuoret voivat olla hyvinkin konservatiivisia ja jotkut eläkeiän kynnyksellä olevista työntekijöistä todella avoimia uudelle. Perusjako on kuitenkin aika selvä, Lakkala pohtii.
Toinen syy yritysten somehidastelulle on sosiaalisen median jatkuva muuttuminen. Kärryillä pysyminen vaatii aitoa kiinnostusta alan työkaluja ja niiden kehitystä kohtaan. Harvalla sitä kuitenkaan on.
– Joku on sanonut, että some on kuin liukas saippua: kun siitä yrittää saada otteen, se luiskahtaa kädestä pois. Siksi konsultteja tarvitaan, Lakkala linjaa.

Löysät pois työtavoista

Omaa Intosome-yritystään Tampereella vajaat viisi vuotta vetänyt Lakkala kertoo hänen tyypillisimmän asiakkaansa olevan pieni tai keskisuuri suomalainen yritys. Siis juuri sellainen, jonka laisia esimerkiksi Ylöjärven kehyskaupunki on tänä päivänä väärällään.
Yhteydenotto konsulttiin tarkoittaa, että firmalla on tarve ja halu kehittyä. Ongelmia voi olla esimerkiksi tiedon liikkumisessa tai sen tallentamisessa – siis yrityksen sisällä.
– Ajatellaan vaikkapa teollisuusyritystä, jossa joku avainhenkilö jää auton alle. Miten yritys pystyy toimimaan normaalilla tehollaan tällaisen tapauksen jälkeen? Lakkala heittää.
Eräs esimerkki pahasti vanhentuneesta työtavasta on yrityksen viestiminen sähköpostitse. Hieman kärjistäen voisi sanoa, että sähköpostilaatikko on tiedon hautausmaa.
– Moni yritys varsinkin it-alalla on korvannut sähköpostin mikroblogiratkaisulla. Siis sellaisella, jossa keskusteluketjut näkyvät tarvittaessa avoimesti suurelle joukolle työntekijöitä. Se parantaa tilannetietoisuutta, pienentää riskejä ja tallentaa tietoa.
Toisin sanoen: tiedon ei tänä päivänä tarvitse olla vain yhden duunarin näpeissä. Näin kuitenkin on yllättävän monessa yrityksessä.
– Nykyään on trendikästä puhua niin sanotusta lean-ajattelusta, eli turhuuksien poistamisesta tuotantoprosesseista. Someen satsaamisessa on kyse samasta: otetaan työtavoista hukkaa pois, Lakkala linjaa.
Sähköpostiin jämähtäminen on Lakkalan mukaan vain yksi esimerkki vanhanaikaisesta ajattelusta. Miehellä riittäisi esimerkkejä vaikka muille jakaa.
– Olen kuullut muun muassa tarinan suomalaisesta teollisuusyrityksen johtajasta, joka matkustaa neljän tunnin ajomatkan päähän kahden tunnin kokouksen vuoksi. Onkohan siinä – näin videoneuvottelujen aikana – mitään järkeä? hän kysyy.

Luovasti uutta ja vanhaa

Sosiaalisten medioiden ja uusien työkalujen mahdollisuuksista innostuneesti puhuva Lakkala korostaa, ettei kaikki uusi ole aina entistä parempaa. Jotkut asiat – kuten vaikkapa ideointi – hoituvat edelleen yleensä parhaiten kasvotusten.
– Ei konsultin pidä viedä samaa toimintatapaa kaikille, vaan hänen tulee yhdistellä näitä uusia ja vanhoja juttuja, hän muotoilee.
Lakkalan työpäivät koostuvat yritysten kontaktoinneista, puhe-esiintymistä alan tapahtumissa ja ankarasta ajatustyöstä. Somemaailman tuoreimmista tuulista hyvin perillä oleva mies uskoo, että yritysjohtajien kiinnostus työtapojen tehostamista kohtaan alkaa kääntyä pian nousuun.
– Suomen kansantalouden kannalta se olisi myös hyvin toivottavaa. Kaikkien trendien perässä ei tietenkään pidä juosta, mutta some on jo vahvasti tätä päivää.

Yritysten yhteisöllisiä työvälineitä

Microsoft SharePoint: Yksi yleisimmistä jaetuista työtiloista, jaettujen tiedostokansioiden lisäksi käytettävissä mm. blogit, wikit ja keskusteluryhmät, muokattavissa yrityksen tarpeiden mukaan.
Microsoft Lync: pikaviestintä- ja verkkokokousohjelmisto.
IBM Connections: SharePointia vastaava IBM-yhtiön luoma tuote isoille yrityksille.
Yammer: vaihtoehto yrityksen sisäiselle sähköpostille, pilvipalvelu, jonka avulla työryhmä voi siirtää esimerkiksi projektia koskevan keskustelun koko ryhmän näkyvissä olevaan ja tallentuvaan keskusteluvirtaan, eräänlainen ”yrityksen sisäinen Facebook-ryhmä”.
Office 365: Microsoftin pilvipalveluna tarjottava kokonaisuus pk-yrityksille, joka sisältää muun muassa sähköpostin, jaetut kalenterit, Lyncin, SharePointin ja Yammerin.
Google Apps: Googlen pilvipalvelupaketti pk-yrityksille, joka sisältää suunnilleen vastaavat ominaisuudet kuin Office 365.
Dropbox: pilvipalvelu tiedostojen ja asiakirjojen jakamista sekä säilyttämistä varten.
Doodle: ilmainen yhteisen tapaamisajankohdan sopimispalvelu.

Lähde: intosome.fi

Konsultteja on moneen junaan

2010-luvun Suomi on väärällään ihmisiä, jotka kutsuvat itseään sosiaalisen median asiantuntijoiksi. Nopealla Google-haulla aiheeseen viittaavia linkkejä ponnahtaa tietokoneen näytölle pitkälti yli kolme miljoonaa.
Some-konsultiksi ei voi kouluttautua missään, joten tarjolla olevan ammattitaidon kirjo on laaja. Mistä kummasta tunnistaa osaavan konsultin?
– Aivan aluksi kannattaa miettiä, minkälaista apua on etsimässä. Eli onko fokuksena kenties opetus, kuluttajaviestintä, markkinointi, yritysviestintä vai mikä? ylöjärveläinen someosaaja Harri Lakkala opastaa.
Suuri osa Suomen some-asiantuntijoista hallitsee nykyaikaisen markkinoinnin ja kuluttajaviestinnän, mutta tarkka harkinta on aina paikallaan. Helppo tapa tarkistaa sosiaalisen median konsultin pätevyys on etsiä hänestä lisätietoa – mistäs muualtakaan kuin sosiaalisista medioista.
– Taustojen tarkistaminen kannattaa. Se, millaisia tehtäviä konsultti on tehnyt aikaisemmin, kertoo paljon hänen ammattitaidostaan ja todellisista osaamisalueistaan, Lakkala järkeilee.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?