Jarkko Harkki on viljellyt muutaman vuoden ajan rehumaissia ja huomannut sen hyödyt. Lypsykarja on saanut siitä hyvän lisän appeeseensa. Maissi on nostanut maidon valkuais- ja rasva-arvoja. Huonoja puoliakin maissilla toki on.
Jarkko ja Suvi Harkki ovat tyytyväisiä rehumaissiin. Takana seisova vaunu on apevaunu, johon laitetaan maissin lisäksi nurmisäilörehua, mäskiä, rypsiä, viljaa ja kivennäisiä ja sekoitetaan niistä lypsykarjalle ruokaa.
Loka–marraskuun vaihteessa Hämeenkyrön ja Ylöjärven rajalla Komissa puhaltaa hyinen tuuli.
Kelejä on vaikea ennustaa. Tällä kertaa syksy oli sateinen, ja lumentulo yllätti aikaisin.
Lypsykarjaa pitävä maanviljelijä Jarkko Harkki on tyytyväinen, ettei kylvänyt rehumaissia juuri tänä vuonna. Sato olisi jäänyt korjaamatta.
– Maissi laitetaan maahan toukokuun lopulla ja korjataan vasta loka–marraskuulla.
Rehumaissin viljelyn tekee kimurantiksi juuri sen kasvuaika. Yöpakkaset uhkaavat maissia kesäkuun alussa, ja korjuuaikataulukin on myöhäinen.
Omat kiemuransa tuottavat myös koneet. Harkki tilaa kylvön Ville Koivuniemeltä ja tekee korjuun yhdessä Juho Laaksosen kanssa. Laaksonen omistaa maissin korjuuseen tarvittavan ajosilppurin ja hankkii ensi syksyksi silppuriinsa myös maissipöydän.
Maissi tekee appeesta kuohkean
Harkki on viljellyt rehumaissia noin 15–20 hehtaarin alalla kolmen neljän vuoden ajan ja aikoo pistää sitä kasvamaan myös ensi vuonna.
Jarkko Harkilla on 100–200 lypsävää lehmää, ja rehumaissi on ollut hyvä lisä niiden saamaan ravintoon.
– Maissi on vaikuttanut hyvin maidon rasva- ja valkuaisaineisiin.
– Maissi laitetaan apevaunuun yhdessä nurmisäilörehun, mäskin, rypsin, viljan ja kivennäisten kanssa ja niiden sekoitusta lehmät syövät. Maissi tekee appeesta kuohkean ja hyvän.
Rehumaissi eroaa tavallisesta maissista siinä, ettei se ole lainkaan niin makeaa kuin tavallinen maissi. Karja syö maissista tähkän lisäksi myös osan vartta ja lehdet, kaiken valmiiksi silputtuna.
Maissista saa viljeltävään hehtaarimäärään nähden suuren sadon, sillä se kasvaa paljon korkeammaksi kuin moni muu viljeltävä kasvi.
Tosin se myös tarvitsee hyvän maan ja runsaasti lannoitetta.
Harkin perhe kokeili tietysti rehumaissia itsekin, ja vaikka se ei ollutkaan kovin makeaa, sitä pystyi kyllä syömään.
– Mutta ei pakastettuna, huikkaa vaimo Suvi Harkki.
Lähialueella ei vielä muita
Jarkko Harkin mukaan monet viljelijät ovat olleet kiinnostuneita rehumaissista ja kyselleet häneltä vinkkejä. Silti Harkki ei tiedä, että kukaan lähialueella viljelisi sitä vielä hänen itsensä lisäksi.
Pirkanmaalla maissia tuotetaan lähinnä Pälkäneellä ja Kangasalla, ja muualla Suomessa siellä täällä esimerkiksi rannikolla.
Maissin siemenet Harkki on ostanut Virosta.
Yhdysvalloissa rehumaissi on kova sana, ja esimerkiksi Saksassa maissia viljellään myös biovoimalaitosten polttoaineeksi.
Maidon hinta vaikuttaa elantoon
Rehumaissiin Harkki on tyytyväinen, mutta itse maanviljelyyn ja lypsykarjan pitoon ei.
Maidon tuottajahinta laski Venäjän tuontikiellon vuoksi vuosina 2013–2014, eikä ole palautunut ennalleen, mikä kurittaa Harkinkin taloutta.
– Maidon tuottajahinta oli noin 47–48 senttiä litralta, mutta nyt maidon veroton litrahinta on 36 senttiä.
Samaan aikaa polttoaineiden hinta on noussut, uutta lainaa on vaikea saada ja monella viljelijällä on paljon vanhaa lainaa massiivisista investoinneista, joita on tehty esimerkiksi suuria navetoita varten.
Ei ihme, että moni maatila on lopettanut ja lopettaa toimintansa.
Viimeisimmät kommentit