Klapien kysyntä on kasvanut, kertoo klapikauppias Kyösti Mustalahti Viljakkalasta. Ihan kaikkien ei kannata polttopuuhommiin kuitenkaan ryhtyä: niissä tarvitaan metsää, kuivatustiloja, työhaluja ja mielellään myös kuljetusvälineitä.
Kyösti Mustalahti on tehnyt klapikauppaa isossa mittakaavassa vuodesta 2012, sitä ennen pienemmässä mittakaavassa harrastusluontoisesti.
Viljakkalassa Lepomäen tilan metsässä on kylmä.
Maa ja puut ovat kuurassa, ja varpaat jäätyvät kumisaappaissa.
Haalareihin pukeutunut klapikauppias Kyösti Mustalahti on silti tyytyväinen. Nythän ei sada, ei ole pimeää ja ilmakin on kaunis.
– Kun on hyvä keli, tämä homma on ok, mutta ei se mukavaa ole, kun vettä tulee. Klapihommissa on pieni tili ja elanto niukka, Mustalahti kiteyttää.
Toisena työnä kuorma-autoilu
Mustalahti saa myytävät klapinsa 95 prosenttisesti omasta metsästä muun metsänhoidon sivutuotteena. Kasvavaa metsää on pakko harventaa, ja tästä harvennuksesta saatavasta puusta Mustalahti tekee klapinsa.
Klapit eivät kuitenkaan tule ilmaiseksi. Polttopuun eteen on nähtävä vaivaa, ja niistä saatava myyntitulo on miehen työpalkkaa. Mustalahti käyttää klapihommiin noin kaksi päivää viikossa.
Muut tulonsa hän saa lähinnä kuorma-autoilusta ja välillä myös tukkimetsän myynnistä.
Mustalahden toinen ammatti on siis kuorma-autoilija. Hän ajaa merikontteja etenkin Tampereen ja Vuosaaren välillä. Klapien kysyntä on toisaalta koko ajan lisääntynyt, ja jää nähtäväksi, mistä pääosa tuloista jatkossa tulee.
Polttopuuta Mustalahti myy lähinnä Tampereelle, Ylöjärvelle ja muihin Tampereen lähikuntiin.
Töitä yhdessä vaimon kanssa
Kyösti Mustalahti hoitaa klapikauppaa vaimonsa kanssa.
Metsänhoitajan tutkinnon suorittaneena Kyösti Mustalahti on se henkilö, joka hoitaa metsää – vaimo taas hoitaa klapikoneen käytön eli itse klapien tekemisen pariskunnan kotona.
Ensin Kyösti Mustalahti hakkaa puut, pinoaa ne ja kuljettaa kotiin. Kotona ne pilkotaan pienemmiksi ja kuivatetaan sisällä hallissa tai ulkona metallihäkeissä.
Hallissa ei ole seiniä, sillä puu tarvitsee kuivuakseen runsaasti ilmaa. Katto sen sijaan on tärkeä, ettei sade pääse kastelemaan puita. Ulkohäkeissäkin on kansi päällä.
Klapeihin Mustalahti käyttää ainoastaan koivua.
Myynnin pariskunta hoitaa yhdessä. Lähes kaikki klapeista kuljetaan kotiovelle. Vain pari asiakasta kuljettaa puunsa itse.
Paras aika tehdä puita
Tässä näkyy koivua, josta tehdään pian klapeja. Kyösti Mustalahti istutti nämä koivut todennäköisesti vuonna 1995 hakattuaan ensin pois samalla paikalla sijainneen kuusimetsän.
Juuri nyt on hyvä aika kaataa puita ja käyttää klapikonetta. Parhaiten puu kuivuu maalis–toukokuussa.
Myyntisesonki alkaa vapun jälkeen, kun ihmiset ostavat poltettavaa mökkisaunaan. Paras sesonki koittaa syyskuussa, kun klapeja ostetaan talojen lämmitystä varten.
Mustalahti myy vuodessa päälle 300 heittokuutiota klapeja säkeissä. Se tekee noin kolme rekkakuormallista valmiita klapeja.
Kyösti Mustalahdelle työ on ennen kaikkea liiketoimintaa.
– Voisin tehdä ihan hyvin jotain urbaanimpaakin hommaa. Jostain muusta voisi tietysti saada paremmankin tilin samalla vaivannäöllä.
Viimeisimmät kommentit