Satovahingot vievät pahimmillaan ahdinkoon, mutta tilannetta voi tasoittaa varokonstein. Ylöjärvellä laajoilta vahingoilta on nyt säästytty.
Matti Kahilan viljelykset lilluivat vedessä, kun puida olisi pitänyt. Mies ei silti liikoja valita. Hän huomauttaa, että huonoja vuosia tulee aina aika ajoin.
Vesi litisee saappaan alla puolisonsa karjatilan rehuista huolehtivan Matti Kahilan viljelyksillä.
Lakialalaistilan omiin tarpeisiin viljelty rehusato jäi tänä vuonna kovin mitättömäksi. Kurussa niin omiin kuin myyntitarpeisiin viljelevältä karjatilalliselta Juha Lähdekorveltakin meni osa sadosta hukkaan. Ja sekin, minkä hän sai puitua, on tavallista heikkolaatuisempaa.
Sateinen syksy on koetellut suomalaisviljelijöitä, osaa rankastikin. Ylöjärvi ei kuitenkaan ole katastrofialuetta, sillä täällä ei tulvi ja poutajaksojakin on saatu. Moni on saanut jopa koko sadon puitua.
– Ja on voitu esimerkiksi korjata kuivarehuksi tarkoitettua satoa tuorerehuksi, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton Ylöjärven osaston luotsi Ville Paulaniemi kertoo.
Edessä vyönkiristystä
Kahilan on nyt turvauduttava ostoviljavarastoihinsa. Aina vuotta pitemmälle varautuvan Kahilan varastot eivät nyt karttuneet lisää, joten edessä on tavallista epävarmempia ja kenties enemmän ostoviljaan nojaavia aikoja.
Lähdekorven ei sentään tarvitse ostoon turvautua, mutta myynti kärsii. Onneksi tilan kokonaistuloista vain alle kymmenes jää saamatta. Investointeja on kuitenkin lykättävä, kuten monen muunkin kollegan.
Kumpikin viljelijä selvinnee tappioista lähinnä vyönkiristyksellä, mutta muualla Suomessa osa viljelijöistä voi joutua ahdinkoonkin, varsinkin jos ahdingon merkkejä on jo ennestään.
– Seurauksena on myös kova stressi. Viljelijöille olisi kunnia-asia saada sato korjattua, Paulaniemi sanoo.
Tilanne myös lisää ensi kevään kiireitä, kun syystöitä on lykättävä kevääseen. Kärsineillä pelloilla ensi kesän kasvu ja sadonkorjuu voivat myös vaikeutua, joskin Kahilan ja Lähdekorven tilanne ei enteile pahaa.
Siemenvilja heidän sen sijaan on ostettava, ja siemenostoksille Paulaniemikin patistaa.
Turha katkeroitua
Kahilan konsti korjata vahinkoa on siis ostovilja, jota hän aina ostaa kaukaa viisaasti varastoon, kun halvalla saa.
Hän, kuten Lähdekorpikin, tekee myös muita töitä, mikä onkin alalla yleistä.
Ennakoiden voi myös Lähdekorven tapaan kerätä säästöjä ja sijoituksia sekä hankkia koneita, jotka vahingoittavat märkää peltoa mahdollisimman vähän.
Aikanaan Suomessa oli satovahinkokorvausjärjestelmä, mutta se on lakkautettu. Tosin nyt hallitus on ryhtynyt hätätukitoimiin, joskin niiden riittävyyttä on kritisoitu. Toisaalta nykyiset yleiset maataloustuet tuovat turvaa.
Vakuutukset kattavat lähinnä äkkivahinkoja, kuten myrskytuhoja. Pankkilaina sen sijaan on hätätilassa ratkaisu monelle.
Ylöjärveläiskolmikko ei kuitenkaan katkeroidu vaikeasta tilanteesta. Säävahingot ovat osa maatalouden yrittäjäriskiä, ja Paulaniemi huomauttaa, että Suomessa on maataloustukien ansiosta varsin kohtuulliset olot.
– Ei säälle vain voi mitään. Siihen pitää asennoitua, Kahila kuittaa, joskin toivoo maataloustuotteille parempia tuottajahintoja, jotka toisivat reilussa hengessä turvaa.
Viimeisimmät kommentit