Valkeakosken kaupunginteatterin uutuusmusiikkinäytelmä ammentaa sisältönsä paikallishistoriasta

Myllymestarin tytär on Tuija Piepposen juhlaa

Komedienne Tuija Piepposen esittämä kaikkitietävä Alma nousee Valkeakosken kaupunginteatterin uuden Myllymestarin tytär -musiikkinäytelmän kärjeksi. Hiljan 70 vuotta täyttänyt näyttelijä tekee roolillaan kunniaa kotinäyttämölleen, jolta hän on ponnistanut koko kansan kestosuosikiksi. Valkeakoskilaisteatteri ansaitsee suuren kiitoksen siitä, että se on valinnut Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna ohjelmistoonsa paikallisesta historiasta kumpuavan teoksen. Näytelmä palauttaa katsojien muistiin suuren nälkävuoden 1867 surulliset tapahtumat.

Kaarina Perolan käsikirjoittama ja ohjaama Myllymestarin tytär -musiikkinäytelmä kertoo suuren nälkävuoden 1867 tapahtumista Valkeakoskella. Valkeakosken kaupunginteatterin esityksen valovoimaisena tähtenä on komedienne Tuija Piepponen (keskellä), joka on kaikkitietävän Alman roolissa.

Viime lauantaina ensi-iltansa saanut Myllymestarin tytär kertoo tärkeän ja mielenkiintoisen osan Valkeakosken historiasta. Näytelmän keskiössä on Suomen historian suurin nälkävuosi 1867. Tiiviissä kyläyhteisössä elävät ihmiset kokoavat voimansa selvitäkseen liki ylipääsemättömiltä tuntuvista ongelmista. Esitys muistuttaa yhteishengen merkityksestä.

Suuri nälkävuosi kuritti suomalaisia rankalla kädellä. Hallat ja pakkaset veivät viljasadot. Nälkä tuli tutuksi ja ruoan puute kiusasi ihmisiä. Moni menehtyi ravinnon olemattomuuteen. Kansalaiset lähtivät liikkeelle etsimään uusia elämänmahdollisuuksia. Meidän aikamme suomalaisten, jotka tekevät ruokaostoksensa hehtaarihalleissa, on vaikea ymmärtää kato- ja nälkävuosien olosuhteiden kurjuutta.
Myllymestarin tytär -näytelmä kuvaa realistisesti suuren nälkävuoden laihaa elämää. Ruoka on kunniassaan. Ihmiset turvaavat Jumalaan, ja he jakavat leipäviljan. Hengenpitimien arvo tunnistetaan jäkälää ja pettua myöten.

Musiikkinäytelmä valaa uskoa tulevaisuuteen. Rajut taudit vaativat veronsa ja kuolonviikate leikkaa uhrinsa. Suuret menetykset hiljentävät ihmiset. Nälkävuotta elävät ihmiset säilyttävät kaiken piinan keskellä luottamuksensa tulevaisuuteen. Vaikealta ajalta on monta kannustavaa selviytymistarinaa. Myllymestarin tytär muistuttaa oivasti elämän jatkuvan suuren katastrofin jälkeenkin. Elämä löytää aina uuden uoman. Kansakunta yhdistää voimansa ja suuntaa eteenpäin.

Alma vahvistaa me-henkeä

Myllymestarin tytär -näytelmän tapahtumapaikkana on myllykylä, jossa kaikki ihmiset elävät tiiviissä vuorovaikutuksessa.

Musiikkinäytelmän keskiössä on kaikkitietävä Alma – kylähullu Jumalan armosta. Rooli on kuin tehty komedienne Tuija Piepposelle, joka suvereenisti hallitsee koko näytännön ajan näyttämöä.
Nokialla asuva näyttelijä Tuija Piepponen täytti syyskuussa 70 vuotta. Valkeakoskilaissyntyinen taiteilija on nyt palannut kotiteatterinsa estradille, jolta hän aikanaan ponnisti koko kansan rakastamaksi tähdeksi.

Tuija Piepposen esittämä Alma muistuttaa kylähullujen tärkeydestä. Almalla on viisasta sanottavaa asiaan kuin asiaan. Hän tuo valoisalla olemuksellaan ja neroilla sutkautuksillaan iloa ihmisten arkeen.
Piepposella on takanaan mittava ura eri teattereiden näyttämöillä, televisiossa ja elokuvissa. Hän osaa hyödyntää mittavan elämänkokemuksensa tulkitsemassaan Alman roolissa. Valkeakosken kaupunginteatterin estradilla konkarinäyttelijä osoittaa huippuosaamisensa sanattoman viestinnän kouluttajana.

Myllymestarin tytär onkin Tuija Piepposen suurta juhlaa. Hänen taiturimainen näyttelemisensä nivoo musiikkinäytelmän ehjäksi ja kiinnostavaksi kokonaisuudeksi.

Musiikki ansaitsee kiitoksen

Myllymestarin tytär -näytelmän musiikkianti hivelee katsojan ja kuuntelijan korvaa.
Musiikin takana on kaksi kovaa konkaria: säveltäjä Kari Rydman ja sanoittaja-sovittaja Pekka V. Louhimo. Louhimon panos on kiitettävän laaja ja suuri.

Musiikkinäytelmän nimilaulu Myllymestarin tytär johdattaa yleisön esityksen ydinsanoman äärelle. Sonja Halla-ahon tulkinnassa on hallittua kalseutta, joka muistuttaa suuren nälkävuoden armottomuudesta.

Näytelmässä on kaiken kaikkiaan yhdeksän laulua. Ne rytmittävät esityksen antoisaksi teatterielämykseksi.

Suomi viettää itsenäisyytensä satavuotisjuhlavuotta. Valkeakosken kaupunginteatteri ansaitsee kiitoksen siitä, että se on ottanut ohjelmistoonsa paikkakunnan historiasta kertovan näytelmän. Vuoden 1867 suuri nälkävuosi jätti syvän arven suomalaisten historiaan. Tuon vuoden läpieläneet pitivät kunniassaan Isä meidän -rukouksen kohtaa jokapäiväisestä leivästä.

Yksi kommentti

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?