Räikän upeasti remontoitu keskusurheilukenttä vihittiin sunnuntaina käyttöön juhlallisin menoin. Virallisia avajaisia seurasi runsas väkimäärä. Tilaisuus kertoi, että ylöjärveläiset ovat urheiluihmisiä.
Ylöjärvellä onkin viimeistään nyt kelpo olosuhteet harrastaa urheilua ja liikuntaa. Olosuhteet olisivat kunnossa myös menestyville huippu-urheilijoille. Toki esimerkiksi jalkapallohallille olisi tilausta.
Olisiko Ylöjärvellä kuitenkin vihdoin aika kääriä hihat ja alkaa tehdä tosissaan työtä todellisen urheilumenestyksen eteen?
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jaana Lamminen haluaisi myös nähdä ylöjärveläistä urheilumenestystä.
– Tehkäämme työtä sen eteen, että tulevaisuudessa näemme ylöjärveläisen huippu-urheilijan edustamassa maatamme yleisurheilun arvokisoissa. Uudet huippu-urheilijat jäävät kansakuntamme mieliin ja nostattavat yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, Lamminen sanoi Räikän kentän avajaisissa.
Huippumenestyksen mahdollistaminen vaatii yhteisiä ponnisteluja niin urheiluseuroilta kuin kaupungilta. Joku voisi ehdottaa jopa urheiluseurojen yhdistymisiä, vaikka ne vaikea aihe tuntuvat olevankin. Joka tapauksessa voimavaroja on kerättävä yhteen ja kaupungin on tiedostettava huippu-urheilun markkina-arvo.
Toki Ylöjärvellä on muutamia menestyviä urheilijoita. Heitä on etenkin raviurheilussa, moottoriurheilussa ja kamppailulajeissa. Myös muutamat nuoret yleisurheilijat ja hiihtäjät ovat omissa ikäluokissaan Suomen huipulla.
Yksittäisiä huippu-urheilijoita tulee siis välillä Ylöjärveltäkin, sillä lahjakkuudet puskevat väkisin huipulle, olivat olosuhteet sitten minkälaiset tahansa.
Joukkueurheilussa puutarhakaupungissa on kuitenkin vielä hurjan paljon tekemistä. Olisi huikea nähdä, minkälaiseen hurmokseen kaupunkilaiset syttyisivät, jos he pääsisivät seuraamaan oman kaupunkinsa seuraa jossakin ison palloilulajin pääsarjassa.
Kysykääpä vaikka muutamasta muusta Pirkanmaan kaupungista, mitä huipulla pelaava urheilujoukkue kotikylälle merkitsee.
Sastamalassa ollaan superylpeitä lentopallon Suomen mestarista VaLePasta. Akaa lähes sekosi Akaa-Volleyn noususta miesten mestaruusliigaan. Nokialla pelataan miesten SM-korista. Kangasalla ja Orivedellä seurataan naisten lentopalloliigaa. Lempäälässä pelataan Mestis-kiekkoa, ja Valkeakoskella on FC Haka. Näistä voisi ottaa esimerkkiä.
Huippu-urheiluun voitaisiin satsata myös Ylöjärvellä
Yksi kommentti
Kommentoi
Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.
Ylöjärvellä toimii useita aktiivisia urheiluseuroja palloilulajien parissa. Ylöjärven suurimmat urheiluseurat itseasiassa ovat palloilulajien seuroja. Ylöjärven Ilves jalkapallossa, Ylöjärven Ryhti lentopallossa ja Ylöjärven Pallo salibändyssä yhdessä liikuttavat Ylöjärvellä viikoittain pitkälti toista tuhatta lasta, nuorta ja aikuista. Toiminnan tavoitteellisuus alkaa päiväkoti-ikäisten lasten liikuntakerhoista päättyen aikuisista muodostettujen edustusjoukkueiden kilpaurheilullisiin tavoitteisiin. Useat sadat vapaaehtoiset isät, äidit ja nuoret toimivat joukkueiden valmennuksessa ja muissa toimihenkilötehtävissä ilman palkkaa ja tai muita etuja.
Seuratoiminnan keskeinen haaste on onnistua tavoitteiden asettelussa. Vaihtoehdot karkeasti ottaen ovat lasten ja nuorten toimintaan keskittyminen tai kilpaurheiluun satsaaminen ja sen myötä hyvin kapean kärjen toiminnan pyörittäminen. Molempien tavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta kaupungissa, missä suurimmille palloilulajeille kuten jalkapallolle ei ole olemassa ympärivuotisesti lajinomaiseen harjoitteluun vaadittavia olosuhteita. Kesäkaudella käytössä ovat Soppeenharjun tekonurmii, Aron ja Räikän nurmikentät, mutta tilan riittävyys yli 700 harrastajalle on hyvin haasteellista. Nurmikenttien käyttöaika on alle 4 kuukautta vuodesta ja Soppeenharjulla voidaan päästä pari kuukautta tätä pitempään. Harjottelemaan päästään vain noin puolet vuodesta mikä menestymiseen on aivan liian vähän. Talvikaudella tilanne on vielä kurjempi. Tiloja ei kertakaikkiaan ole riittävästi yhdellekään näistä mainituista seuroista.
Olen varma siitä että kaupungin seuroissa osaamista, potentiaalia ja tahtoa löytyisi, mutta jos harjoituspaikat puuttuvat, ei voi menestyä. Jutussa esitetyt esimerkkipaikkakunnat kaikki tarjoavat näille joukkueille kunnon olosuhteet.
Toiseksi pääsarjatason joukkueen toiminnan pyörittäminen edellyttää ammattivalmentajien palkkaamista, tehokasta pelaajahankintaa ja yhteistyökumppaneiden sitoutumista. Ilman yhteistyökumppaneiden taloudellisia satsauksia ei toiminnasta saada kannattavaa. Suurimpien palloilulajien pääsarjatason pelaajalle maksetaan palkkaa. He eivät maksa pelaamisesta, toisinkuin lajin harrastajat. Esimerkkipaikkakuntien seuroilla on liike-elämän tukijoita ja kumppaneita turvaamassa taloudelliset resurssit ilman että kilpatoimina rahoitetaan seurassa pelaavien harrastajien toimintamaksuilla.
Taloudellisia resursseja ei kaupunki voi tarjota mutta olosuhteita voi. Kaupunkiin tarvittaisiin pikaisesti jalkapallohalli, mikä tarjoaisi lajinomaiset olosuhteet kaupungin harrastetuimmalle lajille. Jalkapalloilijoiden siirtyessä halliin, vapautuisi nykyisistä liikuntapaikoista tilaa lentopallon, koripallon, futsalin ja salibändyn tarpeisiin. Mikäli mainitut seurat voivat suunnitella toimintansa ympärivuotiseksi, voidaan varmemmin nähdä kaupungin seurajoukkueita palloilulajien pääsarjatasolla jo lähivuosina. Liike-elämän tukijoita ja kumppaneita voi ilmaantua kun näkyvyyttä on riittävästi. Menestymistä voidaan odottaa sen jälkeen kun laitetaan olosuhteet lajin vaatimusten mukaiseksi.
Juha Kanto
@juhakan
Ylöjärven Ilves puheenjohtaja