Kuru-viikko on perinne, jota halutaan jatkaa Ylöjärvenkin aikana, kuten Kuru-identiteettiä muutenkin. Viikko ja kurulaisuus ovat tärkeitä paitsi vakiasukkaille myös kesäkurulaisille, jotka kolminkertaistavat pitäjän väkimäärän kesällä.
Kuru-viikko alkaa juhlajumalanpalveluksella Kurun kirkossa. Kuru-seuran Jaana Tiura (vas.) ja Tuula Ylinen sekä Kurun kulttuurikoordinaattori Päivi Nurmi ovat henkeen ja vereen kurulaisia. Tiuralla ja Nurmella juuret ulottuvat pitkälle, mutta kahdeksan vuotta sitten Kuruun, Itä-Aureeseen, muuttaneen Ylisenkin mieli on vallan kurulaistunut.
Kuru-viikko on järjestetty jo parinakymmenenä vuonna, mutta tänä suvena sen ympärillä on erityistä kipinää. Kurun perustamisesta eli irtautumisesta Ruoveden hallintopitäjästä ja seurakunnasta on kulunut 150 vuotta. On merkkihetki.
Viikkoa valmistelleilla Kurun kulttuurikoordinaattorilla Paula Nurmella sekä Kuru-seuran Tuula Ylisellä ja Jaana Tiuralla on odottavat, innostuneet ja vähän jännittävät tunnelmat. Juhlaan on satsattu, ja kolmikko toivoo paikalle väkeä. Tänä vuonna on esimerkiksi jälleen pitkästä aikaa pääjuhla – puhujanaan Anna-Kaisa Ikonen.
– Toivon, että voisimme aloittaa viikon todella juhlavasti, Nurmi halajaa.
Juhlaviikolla Kurun ulkomuseolla nähdään lasten ohjelmaa ja museo pitää oviaan auki yleisölle.
Kurulaisuus on ja pysyy
Kurun juhliminen on kolmikon mielestä tärkeää kuntaliitoksen jälkeenkin, sillä kurulaisuus ei ole kadonnut minnekään.
– Me miellämme olevamme kurulaisia, emme ylöjärveläisiä. Olemme kaukana. Kuru ei ole nukkumalähiö. Meillä on oma identiteetti, ja sitä täytyy ylläpitää, seuran varaluotsi Tiura sanoo.
– Kurulaisuudesta täytyy kynsin hampain pitää kiinni, puheenjohtaja Ylinen komppaa.
Syntyperäinen ja Kurussa vuosikaudet asunut mutta myös ulkomailla majannut ja nyt toisaalla asuva Nurmi jatkaa:
– Ihminen voi lähteä Kurusta, mutta Kuru ei lähde ihmisestä.
Kolmikon mielestä kurulaiset eivät olekaan vielä täysin nielleet kuntaliitosta.
– Koemme, että Kuru koetaan syrjäseuduksi. Tänne satsattavat resurssit pienenevät, Tiura hymähtää.
Ylinen toteaa, että alati kukkia ja kynttilöitä keräävä kantatien 65 varteen pystytetty Kurun hautakivi kielii paikallisten tuntemukset.
Toisaalta osin asia on hyväksytty.
– Hyviä juttujakin on saatu, kuten kirjaston ja koulun remontit. Ja meillä ei ollut vaihtoehtoa, niin näillä korteilla eletään, Tiura päättää.
Kurulaisille Kuru merkitsee kolmikon mielestä maisemaa, rauhaa ja yhteisöllisyyttä.
– Se on sekä hyvä että huono puoli, että täällä tiedetään naapurin asiat paremmin kuin he itsekään tietävät, Nurmi virnistää hyväntahtoisesti.
Kurun markkinat ovat vuosittain vaki- ja kesäasukkaat kokoava odotettu tapahtuma. (Arkistokuva)
Ylöjärven on satsattava
Viikon yhtenä järjestäjänä on Ylöjärven kaupunki, joka järjestää pohjoispitäjässään muutakin kulttuuritarjontaa, kuten lasten tapahtumia, museo- ja näyttelytoimintaa ja tietysti KuruFestiä. Nurmen mukaan Ylöjärvi pystyy satsaamaan jopa enemmän pitäjän kulttuuriin kuin Kurun kunta aikanaan.
– Siinä isommat hartiat tulevat esille, hän toteaa.
Kurulaiskolmikon mielestä kaupungin on syytä huolehtia Kurun kulttuurista, koska seudulla on entuudestaan vahvoja kulttuuriperinteitä. Niistä tulee pitää kiinni, ja niillä myös tuodaan esiin paikallista osaamista.
– Jos Kuru-viikko lopetettaisiin, siitähän tulisi katastrofi. Mitä ne kaikki 3 000 ihmistä, jotka viikolla ovat vuosikausia vierailleet, tekisivät? Tiura päivittelee.
Kaupunki on samoilla linjoilla. Kulttuurisihteeri Minna Vallin myös huomauttaa, että Kuru on osa Ylöjärveä ja siksi se on huomioitava. Ja hän ynnää, että toimintaa on syytä järjestää siellä, missä miljööt ja ihmiset ovat:
– Kannattaa toimia siellä, missä jalansijaa on jo valmiina.
Naispoppoo katsoo, että Ylöjärvelle Kuru merkitsee lisää kulttuurielämään esimerkiksi Totisten poikien kaltaisten aktiivisten toimijoiden, historia-antia vaikkapa Kuru-laivan haaksirikon tai Vänrikki Stool -perujen ja vahvaa luontojälkeä Seitsemisen myötä. Mutta toki laajuutensa vuoksi myös haasteita.
Keihäslahden näyttelytalo tarjoaa tapahtumaviikon yleisölle koulukäsitöiden historiaa.
Kesän kohokohta
Kuru-viikon ohjelma on monipuolinen, jotta mahdollisimman monelle löytyisi ainakin jotain valittavaksi.
Ohjelmiston klassikko markkinat ovat odotettu tapahtuma, ehdoton must. Niiden ydin ei ole ostoksissa vaan ihmisten tapaamisessa, ulkona syömisessä ja kesäisessä tekemisessä. Ne ovat tärkeä etappi niin paikallisille kuin kesäasukkaille.
Perinteikäs viikko tosin kaipaisi naisten mielestä uudistamistakin, mutta toisaalta tuttuutta kaivataan. Viikko on naisten mielestä ehdottomasti säilyttämisen arvoinen sekä rento ja hymyn huulille tuova perinne.
– Se on Kurun kesän kohokohta, Tiura sanoo hymyten.
Uutiset utelee: Onko Kurussa tarpeeksi kulttuuria? Kiinnostaako se?
Viimeisimmät kommentit