Toukokuussa Pirkanmaan pelastuslaitos osallistui Ylöjärvellä yhdeksään ja koko Pirkanmaalla 123:een eri tehtävään, jotka liittyvät maastopaloihin. Kuiva loppukevät on kohtalokkainta aikaa maastopalojen syttymiselle koko Suomen alueella.
Syrjäseudulla syttyvä maastopalo voi polttaa maastoa pahimmillaan useita kymmeniä hehtaareita. Paloalueen jälkihoito saattaa kestää viikkoja. (Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos)
Viikko sitten tiistaina Pirkanmaan pelastuslaitos sai hälytyksen maastopalosta, joka oli syttynyt Vuorentaustassa sijaitsevan Tornitien tuntumassa. Keskisuuri palo saatiin nopeasti hallintaan ja maastoa paloi kokonaisuudessaan viiden aarin verran. Palokunta löysi tapahtumapaikalta tulitikkurasioita, jotka kielivät uhkarohkeista tulitikkuleikeistä.
Pirkanmaan pelastuslaitoksen päivystän palomestarin
Petteri Elijoen mukaan tulella leikkiminen etenkin metsäpalovaroituksen aikaan saattaa olla kohtalokasta.
– Valtaosa maastopaloista syttyy nimen omaan ihmisten huolimattomuuden takia, kun tulen teon yhteydessä ei ole osattu varautua kunnolliseen alkusammutuskalustoon eikä ympäristön kuivuutta ole otettu huomioon.
Etenkin loppukevät tarjoaa ideaalit olosuhteet maastopalojen syttymiselle. Ilman sateita vanha maakasvusto säilyy kuivana, mikä edistää tulen kytemistä.
– Kun sataa, uusi vihreä kasvusto alkaa jälleen kasvaa ja maastopalojen riski pienenee, Elijoki kertoo.
Tuli voi kyteä piilossa
Elijoen mukaan maastopalo voi saada alkunsa niinkin pienestä asiasta kuin tupakasta.
– Myös makkaranuotiot, risujenpoltto ja kulotus ovat yleisiä syitä maastopalojen syttymiselle.
Esimerkiksi nuotio voi näyttää päällepäin hyvin sammutetulta, mutta sen alla olevaan maapohjaan on saattanut imeytyä kipinä.
– Kun nuotio on ollut hetken paikallaan, alkaa se painua kuivaan maapohjaan. Tuli muodostaa maahan ikään kuin pesän, jossa kipinä saattaa kyteä jopa muutaman päivän ennen kuin se nousee ylös ja lähtee leviämään. Maastovalkeita sattuu myös talvisin juuri tämän maaperään imeytymisen vuoksi.
Toinen maastopalon syttymiseen oleellisesti vaikuttava tekijä on tuuli.
– Tuuli antaa nostetta, mikä saattaa johtaa kunnon avoliekin syttymiseen, Elijoki toteaa.
Palon laajuus riippuu ilmoituksesta
Suurien maastopalojen jälkihoito voi viedä viikkoja. Esimerkiksi 19. toukokuuta sattunutta Kangasalan maastopaloa hoidettiin pelastuslaitoksen voimin liki kahden viikon ajan. Maastopalossa tuhoutui metsäaluetta noin 60 hehtaaria.
Ylöjärvellä maastopaloja on ollut toukokuussa esimerkiksi Kurussa, jossa paloi samalla viikolla sekä ruoho- että peltoalue.
Elijoen mukaan maastopalon suuruus riippuu pitkälti siitä, kuinka aikaisessa vaiheessa palosta ilmoitetaan ja kuinka kaukana tai vaikeakulkuisessa maastossa palopaikka on.
– Risujen polttajat ja kulottajat ovat yleensä maastopalon syttymispaikalla, jolloin pelastuslaitos saa palotiedon nopeasti. Syrjäisillä metsäalueilla sattuvien maastopalojen havaitsemiseen käytetään kulokoneita, jotka havaitsevat maastopalot ilmasta. Palo saattaa olla silti levinnyt ennen kuin pelastuslaitos ennättää paikalle.
Maastopalo jättää jälkeensä karun näyn. (Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos)
Erityinen huolellisuus tarpeen
Metsäpalovaroituksen aikana tulen käsittelemisessä on noudatettava erityistä huolellisuutta. Tällöin tulen tekeminen esimerkiksi metsäalueelle ja sen läheisyyteen on kielletty.
Elijoki neuvoo risujen polttajia ja nuotion sytyttäjiä varaamaan mukaan aina alkusammutuskaluston, esimerkiksi vettä. Roskien polttoa ei sen sijaan saisi harrastaa ollenkaan, sillä se on kiellettyä kaikkina ajankohtina.
– Nuotion tai tulipaikan tulisi olla eristetty maapohjasta esimerkiksi kaivonrenkaalla, joka estää tulen leviämistä. Myös kiinteistöjen läheisyys tulee huomioida, enkä suosittele polttamaan mitään rakennusten lähellä. Neuvoisin pidättäytymään tulen teosta myös tuulisella säällä, sillä kipinät kulkeutuvat kymmenien metrien päähän huomaamatta ja tuli saattaa riistäytyä käsistä, Elijoki täsmentää.
Viimeisimmät kommentit