Pikku-Ahvenisto pääsee kansien väliin ensi talvena

Ylöjärvi-Seura sai kirjahanketta varten apurahan Museovirastolta. Yhdistys palkkaa ammattikirjoittajan, joka tekee kirjan Pikku-Ahvenistosta, Antti Penjami Mäkikylästä ja tämän perheestä.
Pikku-Ahvenisto, kirja, Ylöjärvi-Seura, Antti Penjami Mäkikylä

Tässä on Ylöjärvi-Seuran vanha kuva Pikku-Ahvenistosta. Yhdistys kaipaa ylöjärveläisiltä lisää dokumentteja Pikku-Ahvenistosta kirjaa varten.

Suomen kansalaissota vuonna 1918 oli täynnä tragedioita. Niin myös Ylöjärvellä. Ylöjärveläinen metsänhoitaja ja agronomi Antti Penjami Mäkikylä oli yksi sodan uhreista. Vaikka hän oli epäpoliittinen, ei punaisten eikä valkoisten puolella, hänet ammuttiin Lamminpäässä maaliskuussa 1918.

Vaikka tapahtumasta on liki sata vuotta, Mäkikylä on edelleen ajankohtainen hahmo. Hänen ansiostaan Ylöjärvellä on tunnettu virkistysalue Pikku-Ahvenisto.

Mäkikylä osti pienen järven vuosien vaihteessa 1904 ja 1905 ja rakennutti sen rannalle kauniin kansallisromanttisen, jugendtyylisen hirsitalon.

Uutta tietoa pojanpojalta

Nykyisin Pikku-Ahveniston omistaa Ylöjärven kaupunki. Järven ympäri kulkeva luontopolku on varsin suosittu, ja päärakennusta vuokrataan erilaisiin juhliin. Ylöjärveläiset tietävät Pikku-Ahveniston, mutta kuinka tuttu on paikan historia? Ei yhtä tuttu.

Myös Ylöjärvi-Seuran jäsenillä on ollut aukkoja sekä paikan että Antti Mäkikylän historian tuntemuksessa. Siksi olikin lottovoitto, että Mäkikylän pojanpoika Jaakko Mäkikylä lupasi seuran käyttöön valokuvia ja monenlaista arkistoaineistoa sekä Pikku-Ahvenistosta että perheestään.

Niiden avulla yhdistys saa julkaistua kirjan, joka ilmestyy ensi talvena.

Pikku-Ahvenisto, Ylöjärvi-Seura, kirja

Vaikka Pikku-Ahvenistosta kertovan kirjan tekee ammattikirjoittaja, Ylöjärvi-Seuran jäsenet tekevät sitä varten runsaasti pohjatyötä,l kuten keräävät aineistoa ja hankkivat rahoitusta. Onneksi varapuheenjohtaja Pentti Säynäväjärvi, puheenjohtaja Minna Sorsa ja hallituksen jäsen Torbjörn Nikus viihtyvät hyvin yhdessä.

Sponsorirahaa yrityksiltä?

Ylöjärvi-Seura on hakenut projektia  varten apurahoja. Viimeksi se sai Museovirastolta 4 000 euroa painatuskuluihin. Parhaillaan seura etsii muita rahoituskanavia ja sponsorirahaa yrityksiltä.

Rahaa tarvitaan siksi, että hankkeeseen palkataan kirjoittajaksi ammattikirjoittaja, historioitsija Pekka Kaarninen. Myös kirjan taittotyö ostetaan. Historiikista on tarkoitus tulla noin 150-sivuinen. Kirja kertoo niin Pikku-Ahveniston alueesta, rakennuksista kuin Antti Penjami Mäkikylästä ja hänen perheestään.

Aikalaishavaintoja kaivataan

Ylöjärvi-Seuran jäsenet toivovat, että ylöjärveläiset  kertoisivat lisää tietoa Pikku-Ahvenistosta  ja sen asukkaista.  Antti Penjami Mäkikylän pojanpoika Jaakko asui itsekin talossa pikkupoikana. Kaupungin omistukseen tila päätyi 1960- ja 1980-luvuilla.

Seuran puheenjohtajan Minna Sorsan mukaan yhteydenottoja on tullutkin jo jonkin verran. Eräällä ompelijalla on tallessa vanhoja mittoja ylöjärveläisistä – kenties myös Mäkikylän perheestä. Seuran tiedossa on myös henkilö, joka toimitti Pikku-Ahvenistoon voita.

Mäkikylä oli hyväntekijä

Antti Penjami Mäkikylä oli Ylöjärvi-Seuran jäsenten mukaan hyväntekijä. Mies, joka auttoi muita hädässä, muun muassa Räikän talon fröökynöitä.

Nämä fröökynät, sukunimeltään af Forselles, olivat ne henkilöt, jotka joutuivat viemään surusanoman Mäkikylän perheelle sen jälkeen, kun Antti Penjami oli kuollut.

 

Fakta

Kirja Pikku-Ahvenistosta

  • Ylöjärvi-Seura ry on saanut Pikku-Ahvenistosta kertovaa kirjaa varten avustusta muun muassa Museovirastolta, Jalmari Finnen Säätiöltä ja Ylöjärven kaupungilta. Tällä hetkellä seura hakee rahoitusta yrityksiltä.
  • Ylöjärvi-Seura toivoo myös yhteydenottoja Pikku-Ahveniston historiasta tietäviltä osoitteeseen minna.sorsa@gmail.com.
  • Kirja ilmestyy ensi talvena. Sen kirjoittaa historioitsija Pekka Kaarninen.
  • Antti Penjami Mäkikylä (aiemmalta nimeltään Anders Benjamin Mäkkylä) osti  Pikku-Ahveniston järven ja 17 hehtaaria maata vuosien vaihteessa 1904-1905. Päärakennuksen pirttiosa valmistui vuonna 1906. Sen suunnitteli arkkitehti Paavo Uotila. Laajennusosa valmistui 1914. Sen suunnitteli Wivi Lönn, jonka käsialaa on muun muassa Tampereen keskuspaloasema.
  • Pikku-Ahveniston järvi on syvä, pyöreähkö suppa. Se on syntynyt, kun jääkauden sulamisvaiheessa hiekkaan tai soraan jäänyt  jäälohkare on sulanut ja sen päällä ollut maa on romahtanut.
 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>